Pääsenkö pakkomielteestä välttelemällä vai siedättämällä?

Välttely toimii paremmin. Ihminen alkaa pitämään ihmisestä jota näkee paljon, pelkästään siksi että on tuttu.

Onko vapaa ja oletko varma ettei halua kanssasi mitään?

Paras keino on panna itsensä likoon täysillä

Vierailija kirjoitti:

Välttely toimii paremmin. Ihminen alkaa pitämään ihmisestä jota näkee paljon, pelkästään siksi että on tuttu.

Onko vapaa ja oletko varma ettei halua kanssasi mitään?

Alkaa pitämään? Vaikka olisi lähes tuntematon?

Joo, mielenkiintoinen tilanne ku nähdään usein mutta juuri ja juuri tiedetään toistemme nimet. En usko että hän pitää minusta yhtään sen kummemmin kuin kenestä tahansa muusta tallaajasta. Jotain pientä sähköä meidän välillä on, mutta olen jo miettinyt ja odotellut, ja tullut siihen tulokseen että kyllä hän olisi jo toiminut jos tunne olisi molemminpuolinen.

Suuntaat tietoisesti ajatukset muihin asioihin. Aina kun tulee kys. ihminen mieleen katkaiset ajatukset ja mietit jotain muuta.

Ainoa keino päästä yli, on päästä ali. Joten lassoa se.

Kysy onko käynyt jo kahvilla. Kun se kysyy kummissaan että miten niin, niin kysy että lähtisikö sun kanssa nyt. Kun se katsoo kuin sekopäätä ja kysyy että miksi ihmeessä, luulen että pakkomielteesi on siitä lähtien ohi. :)

Ootko j?

Haluatko nopean tavan vai kivuttoman tavan? Nopea tapa on se, että provosoit hänet tavalla tai toisella käyttäytymään kusipäisesti sinua kohtaan, esim. nolaat itsesi hänen edessään ja kuuntelet kun hän pilkkaa sinua. Siinä ihastuminen kyllä haihtuu hetkessä.

Toinen tapa on se että et pidä mitään yhteyttä ja elät niin kuin häntä ei olisi olemassakaan. Tunteesi kuolevat lopulta, mutta siihen voi mennä pitkä aika.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttely toimii paremmin. Ihminen alkaa pitämään ihmisestä jota näkee paljon, pelkästään siksi että on tuttu.

Onko vapaa ja oletko varma ettei halua kanssasi mitään?

Alkaa pitämään? Vaikka olisi lähes tuntematon?

Joo, mielenkiintoinen tilanne ku nähdään usein mutta juuri ja juuri tiedetään toistemme nimet. En usko että hän pitää minusta yhtään sen kummemmin kuin kenestä tahansa muusta tallaajasta. Jotain pientä sähköä meidän välillä on, mutta olen jo miettinyt ja odotellut, ja tullut siihen tulokseen että kyllä hän olisi jo toiminut jos tunne olisi molemminpuolinen.

Oletko nainen vai mies?

Mulla sama. Mutta mun pakkomielle on mun ex. En saa mielestä vaikka kuinka yritän. Olen miettinyt, että ottaisinko vain rohkeasti yhteyttä vaikka molemmilla on jo uudet kumppanit. Pääsisinkö sitten eroon näistä tunteista ja ajatuksista.

Vältteleminen ei ole auttanut ja vaikea omia ajatuksia vältelläkään.

Tämä on oikeasti jo pakkomielle, koska ajatukset pyörii vain hänessä aamusta iltaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Välttely toimii paremmin. Ihminen alkaa pitämään ihmisestä jota näkee paljon, pelkästään siksi että on tuttu.

Onko vapaa ja oletko varma ettei halua kanssasi mitään?

Alkaa pitämään? Vaikka olisi lähes tuntematon?

Joo, mielenkiintoinen tilanne ku nähdään usein mutta juuri ja juuri tiedetään toistemme nimet. En usko että hän pitää minusta yhtään sen kummemmin kuin kenestä tahansa muusta tallaajasta. Jotain pientä sähköä meidän välillä on, mutta olen jo miettinyt ja odotellut, ja tullut siihen tulokseen että kyllä hän olisi jo toiminut jos tunne olisi molemminpuolinen.

Oletko nainen vai mies?

Olen mies, niinkuin on hänkin, jos sillä nyt on tässä merkitystä. No onhan siinä vielä se lisäks että en tosiaankaan tiedä sen suuntautumista, siis kumpaankaan suuntaan. En varmasti homoksi mutta en myöskään varmasti heteroksi.

Vierailija kirjoitti:

Haluatko nopean tavan vai kivuttoman tavan? Nopea tapa on se, että provosoit hänet tavalla tai toisella käyttäytymään kusipäisesti sinua kohtaan, esim. nolaat itsesi hänen edessään ja kuuntelet kun hän pilkkaa sinua. Siinä ihastuminen kyllä haihtuu hetkessä.

Toinen tapa on se että et pidä mitään yhteyttä ja elät niin kuin häntä ei olisi olemassakaan. Tunteesi kuolevat lopulta, mutta siihen voi mennä pitkä aika.

Kiinnostava ajatus, mutta miten elän nin kuin häntä ei olisi olemassakaan, kun näen hänet lähes päivittäin? Se on ihan sattumasta kiinni milloin osutaan samaan paikkaan, vaikea säädellä. Voisin tietysti liikkua aina koko työpäivän erittäin vaivihkaa, mutta silloin en juuri näkisi ketään muutakaan tässä talossa.. Osa on sellaisia joita on ihan mukava nähdä. Mukava tätä miestäkin toki on nähdä, mutta eroon siitä on päästävä. Onneksi ei sentään olla samassa työpaikassa, vaikka samoissa taloissa liikutaankin.

Vierailija kirjoitti:

Mulla sama. Mutta mun pakkomielle on mun ex. En saa mielestä vaikka kuinka yritän. Olen miettinyt, että ottaisinko vain rohkeasti yhteyttä vaikka molemmilla on jo uudet kumppanit. Pääsisinkö sitten eroon näistä tunteista ja ajatuksista.

Vältteleminen ei ole auttanut ja vaikea omia ajatuksia vältelläkään.

Tämä on oikeasti jo pakkomielle, koska ajatukset pyörii vain hänessä aamusta iltaan.

Niin ajattelit kusettaa nykyistäsi niin kauan kuin löydät/saat uuden (exäsi ehkä?).

Mikä näitä ihmisiä vaivaa kun ovat toisen kanssa ja haaveillaan toisista? Se on mukava tunne kun täräytät nykyiselle että sori rakastan toista ja lähdet. Eri asia jos kerrot että et rakasta sitä ja lähdet, ei jää tunne että suhteen aikana olet jo toisen etsinyt. Toki sinun tapauksessa myöhäistä...

Annat sen miehen olla, hän ei sinua halua.

Mun kohdallani väheni työpaikkaihastus aika tehokkaasti, kun huomasin hänen mollaavan työpaikkaansa sosiaalisessa mediassa ilman mitään erityistä syytä (olen siis mies ja ihastus nainen, hän ei tiennyt tunteista mitään). Eipä kiinnosta olla hänen kanssaan tekemisissä enää työasioidenkaan suhteen. Jos ei ajatukset millään lähde, parasta vaan odottaa kunnes jokin todella luotaantyöntävä piirre tulee esiin ja loppu sujuu itsestään.

Vierailija kirjoitti:

Annat sen miehen olla, hän ei sinua halua.

Juurikin sen takia aion päästä hänestä yli. Ei tästä mun pakkomielteestä hänelle ole edes ollut haittaa, oletan että hän ei ole huomannut mitään.

Up

Up