2- ja 4- vuotiaiden pk-aloitus kesätauon jälkeen. Vanhemmalla

pojalla paljon vaikeampaa. Itku alkaa jo kotona " en halua päiväkotiin.... päiväkoti on tyhmäää..." . Yksin jäi naulakolleen hieromaan silmiä, kun piti erota :( Nuorempi vain vilkutti hei heit ja siinä se.



Nuorempi poika on joviaali hurmuri, sosiaalisesti ja motorisesti taitava. Vanhempi poika on herkkä, älykäs, pieni tiedemies; hidas ja varovainen käytännön toimissaan.



Äidin sydän sanoo jo nyt, että tästä vanhemmasta saan paljon enemmän huolta kantaa elämäni aikana :( Miten osaisin kasvattaa hänelle hyvän itseluottamuksen ja omanarvontunnon, kun luonteenpirteet ja vahvuudet ovat toiset kuin nyky-yhteiskunnan arvostamat (sosiaalisuus, tehokkuus, vilkkaus,...)?!