Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Kun äiti väsyy teiniin kotona
24.01.2017 |
Tällä 4-kymppisellä äidillä on kurkku käheänä huutamisesta,
lähdin pois kotoani käymään lähikahvilassa. Kotiin jäi 13-vuotias äksy tyttäreni kaverinsa kanssa.
Miten kuuluu toimia, kun varhaisteini tiuskaisee kaikkeen -En mä nyt. Oo hiljaa! Tein tytöille salaattia ja paistoin kanaa, laitoin pullat uuniin ja autoin heitä ensin läksyjen, sitten videoiden tekemisessä. Välillä kävin rauhassa olohuoneessa katsomassa leffan. Sitten menin keittiöön: nämä touhuavat kännyköiden kanssa ja tyttäreni huutaa koko ajan kuin hinaaja.
Käskin olla hiljempaa, käskin siivota ruoat lattialta. -Mä yritin jo! Älä häiritse meitä. Lakaisin juustoa ja munankuoria lattialta, tytär ei voinut edes siirtyä tuolissaan että olisin saanut siivottua ruoat sen alta. Käskin siivoamaan ruokapöydän, joka oli yhtäkkiä täynnä papereita, likaisia astioita ja rojua: -Turpa kii nyt! Siivoo ite.
Silloin rauhallisuuteni loppui. Huusin muutaman valitun sanan ja lähdin ulos, mm. anteeksiantamattoman: -Sä olet hullu kakara, mä en jaksa kattoo sua! Kun kirosin ennenkuin suljin oven, lapsi kysyi ylimielisesti: -Kuka nyt kiroilee?
Nyt on kurkku karheana, se ei kestä huutamista. Enkä kestä minäkään.
En koskaan huuda lapselleni: "Turpa kiinni!", en käsitä tuollaista tarvetta olla epäkohtelias.
Ajattelen tässä cappuccinon äärellä synkkänä, että voisin tarjota huoltajuutta hänen isälleen... Tein jo osani.
En jaksa, kun tytär on niin yhteistyökyvytön, pahantuulinen ja töykeä ja petyn aina itseeni, kun olen niin äkkipikainen enkä osaa toimia tuollaisessa tilanteessa.
Olisi kai pitänyt jäädä keittiöön ja pakottaa tytär auttamaan siivouksessa, eikä huutaa ja lähteä ulos kävelemään. Olen väsynyt teinin kanssa asumiseen.
Suunnittelin jo, että ehdotan hänen siirtymistään nuorisokotiin tai isälleen heti kun yläaste on käyty. Minä en jaksa.
Kommentit (33)
Se on niin kätevää eroperheissä, kun voi lähettää hankalan teinin isälleen asumaan. Mitäs me "ydinperheessä" tehdään, kun menee hermot teinin kanssa? Juu, jatketaan vaan saman katon alla asumista ja odotetaan, että murrosiän kuohunta laantuu.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Normiteini. Mä olin kans 13-15 -vuotiaana ihan kamala, uskallan epäillä että sinäkin olet kipuillut nuorena. Vanhemmat eivät vaan tahdo myöntää sitä tosiasiaa itselleen :) Yleensä murrosikä helpottaa jo peruskoulun jälkeen.
Meillä on aivan samanlainen patalaiska mörökölli. Suoraan sanottuna v...aa herättää häntä joka aamu kouluun 45 minuuttia. Tekisi mieli jättää hänet huolehtimaan itse heräämisistään mutta hänen luonteensa tuntien hän pinnaisi koulusta kun nukkuisi rokuliin ja sitten tulisi lastensuojelu syyllistämään minua.
Toivon että tuo hirviö muuttaisi kotoa pois pian ja saisin olla rauhassa. Hänen mielestään minussa tai kodissamme ei ole mitään hyvää. Isänsä kanssa osaa käyttäytyä koska isä lahjoo ja hyvittelee paremmin.
Mistä ne juustot ja munankuoret sinne lattialle ilmestyi? Annoitko niitä ruuaksi, ja ne viskeli???
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Joskus tulee mieleen,
miten oma lapseni muistelee lapsuuttaan sitten aikuisena.
Muistaako huudot ja ilkeät sanat?
Muistaako lämmöllä yhteiset telttaretket ja hoitoeläimet, harrastuksiin saattamiset ja lettukestit? Kirjastossakäynnit, asetelmamaalauksen ja korttipelit?
Taisin aika usein olla väsynyt.
Tuijotin vain kirjaa tai näyttöä, en katsonut ja kuunnellut lasta.
Tämä tulinen pieni kaunotar,
joka asuu kodissani, tuntuu välillä niin vieraalta...
-ap
Vierailija kirjoitti:
Meillä on aivan samanlainen patalaiska mörökölli. Suoraan sanottuna v...aa herättää häntä joka aamu kouluun 45 minuuttia. Tekisi mieli jättää hänet huolehtimaan itse heräämisistään mutta hänen luonteensa tuntien hän pinnaisi koulusta kun nukkuisi rokuliin ja sitten tulisi lastensuojelu syyllistämään minua.
Toivon että tuo hirviö muuttaisi kotoa pois pian ja saisin olla rauhassa. Hänen mielestään minussa tai kodissamme ei ole mitään hyvää. Isänsä kanssa osaa käyttäytyä koska isä lahjoo ja hyvittelee paremmin.
Huh, kiitos.
Alkoi jo pelottaa, että olen ainoa.
Joku muukin ajattelee omaa kalleintaan joskus hirviönä.
Tämä tyttö hyppii kyllä isänsäkin silmille,
isä kyllä yrittää olla ankara kuin kapiainen.
Ehkä jaksan vielä muutaman vuoden...
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Se on niin kätevää eroperheissä, kun voi lähettää hankalan teinin isälleen asumaan. Mitäs me "ydinperheessä" tehdään, kun menee hermot teinin kanssa? Juu, jatketaan vaan saman katon alla asumista ja odotetaan, että murrosiän kuohunta laantuu.
No siinä ydinperheessä on kaksi aikuista jakamassa sitä vastuuta - silloin on se murrosiän kuohuntakin huomattavasti helpompi hoitaa. Siinä yhden vanhemman perheessä ei ole sitä "odotas kun isä tulee kotiin" -korttia, mitä sinäkin varmasti välillä käytät? Ainakin voit illalla purkaa sille toiselle vanhemmalle niitä tuntojasi, sekin on iso osa jaksamista. Yhden vanhemman perheessä se yksi vanhempi vääntää murkun kanssa tappiin asti, ei ole ketään toista vääntämässä tai tukemassa. Ihanko oikeasti et tätä tajunnut?
Mä niin ymmärrän sua ap. Mun tyttö on just samanlainen. Välillä provosoiduin huutamaan ja välillä jaksan olla. Lopeta turha paapominen. Tee tiukat säännöt parista jutusta. Eli kouluun noustaan ja mennään, läksyt tehdään ja kännykkä laitetaan illalla laturiin eri huoneeseen. Jos nämä ei suju, lähtee kännykkä tms jäähylle. Anna kerran jäädä kotiin ja ota kone tms pois pariksi päiväksi. Oppii heräämään ajoissa. Voimia.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Älä luovuta! Jossain vaiheessa helpottaa. :) Mitä jos ottaisit rennommin? Antaisit tytön ottaa enemmän vastuuta?
Ei epäilystäkään keneltä on huutamisen oppinut.
On peiliin katsomisen paikka.
"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan".
Miksiköhän mulla menee hyvin teinin kanssa, tiedätkö?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miksi ne sotkut olisi pitänyt juuri silloin siivota? Tytöllä oli kaveri. Olisit jatkanut elokuvien katselua.
Tyttö olisi siivonnut myöhemmin
Vierailija kirjoitti:
Mä niin ymmärrän sua ap. Mun tyttö on just samanlainen. Välillä provosoiduin huutamaan ja välillä jaksan olla. Lopeta turha paapominen. Tee tiukat säännöt parista jutusta. Eli kouluun noustaan ja mennään, läksyt tehdään ja kännykkä laitetaan illalla laturiin eri huoneeseen. Jos nämä ei suju, lähtee kännykkä tms jäähylle. Anna kerran jäädä kotiin ja ota kone tms pois pariksi päiväksi. Oppii heräämään ajoissa. Voimia.
Kiitos. 💓
Aamuheräämiset on tosiaan tuskaa,
vaikeaa saada vauhtia lapseen.
Kännykkä on liimautunut hänen käteensä,
joudun tosissani repimään sen irti,
jos läksyt on deadlinella... se on inhottavaa, en haluaisi kiskoa tavaroita toisen kädestä.
Pelottaa se jatkuva myöhästely ja läksyjen unohtaminen.
Todella terapeuttista kuulla ettei muuallakaan ole pelkkää ruusuillaloikkimista ja hymyilyä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanoit kyllä pahasti, mutta pyydä anteeksi. Juttele tytön kanssa. Kyllä hän tietää käyttäytyneensä huonosti.
Vierailija kirjoitti:
Ei epäilystäkään keneltä on huutamisen oppinut.
On peiliin katsomisen paikka.
"Niin metsä vastaa kuin sinne huudetaan".Miksiköhän mulla menee hyvin teinin kanssa, tiedätkö?
Koska valehtelet?
Älä ikinä uhkaile sillä, että annat lapsen pois. Perustarve kaikilla on turvallisuuteen ja uhkailemalla tällaista horjutat sitä. Samalla syöt pohjaa altasi.
Paras olisi vuorovaikutustilanne, jossa sinä olet ok ja minä olen ok. Käytös taas voi olla huonoa.
Tsemppiä, yritä olla aikuinen ja laskea 10. Jos tuntuu, että pitää kävellä tilanteesta ulos hetkeksi, tee se ja palaa sitten.
Teini ei käyttäydy vastaavasti ilkeyttään, vaan ihan oikeasti kehitys on kesken (mm. etuotsalohko).
Vierailija kirjoitti:
Sanoit kyllä pahasti, mutta pyydä anteeksi. Juttele tytön kanssa. Kyllä hän tietää käyttäytyneensä huonosti.
Se on totta. Olen vähän pettynyt itseeni.
Nyt olen kotiovella ja menen pyytämään anteeksi lapselta.
...enkä aloita heti keittiöntarkastusta, sen ehtii myöhemminkin,
ellei hän ole jo siivonnut.
Vierailija kirjoitti:
Älä ikinä uhkaile sillä, että annat lapsen pois. Perustarve kaikilla on turvallisuuteen ja uhkailemalla tällaista horjutat sitä. Samalla syöt pohjaa altasi.
Paras olisi vuorovaikutustilanne, jossa sinä olet ok ja minä olen ok. Käytös taas voi olla huonoa.
Tsemppiä, yritä olla aikuinen ja laskea 10. Jos tuntuu, että pitää kävellä tilanteesta ulos hetkeksi, tee se ja palaa sitten.
Teini ei käyttäydy vastaavasti ilkeyttään, vaan ihan oikeasti kehitys on kesken (mm. etuotsalohko).
Ymmärrän.
Tässä taisi tulla pieni väärinkäsitys:
en missään nimessä sanonut ääneen sanaakaan nuorisokodista tai isän luo muuttamisesta.
Ajattelin niin yksinäni kahvikupin ääressä.
Olen ollut melko samanlainen kuin teinisi tuon ikäisenä. Sen lisäksi löin, tukistin ja nipistelin äitiäni, varmaan purinkin joskus. Olen aika varma, että se johtui siitä, että en saanut häneltä huomiota, hän ei koskaan tehnyt kanssani mitään (edes lapsena). Hän kyllä "oli" kanssani mutta ei paljoa kysellyt mitä kuuluu saati tullut mukaan lautapeleihin kysyttäessä. Hänen tehtävänsä oli lähinnä komentaa. Se ärsytti erittäin paljon. En tosin tiedä mitä sinun pitäisi tehdä, ehkä teillä on asiat ihan erilailla. Minulla taas on vieläkin aika kylmät välit äitiini.
Alue: Aihe vapaa
En osaa neuvoa, mutta toivon sulle voimia.
-kahden teinin äiti