Sain kuulla selän takaa, että olen hölmö. Mitä mieltä?
Olen uudessa työpaikassa ja "läheisin" työkaverini sanoi, että eräs toinen oli leimannut minut leuhkaksi kun sanoin, että meille tulee ensi kuussa uusi mersu.
Onko se tosiaan niin kauheaa jos sanoo tuollaisen ääneen pariin otteeseen?
Kommentit (19)
Saa kai sitä ylpeä olla. Jotkut ihmiset ovat vain niin kateellisia aina kaikesta, ettei heille kärsi sanoa mitään. Itse en ole ikinä osannut olla kenellekään kateellinen, joten en ymmärrä kateellisten ihmisten ajattelutapaa. Nauti Mersustasi ja varaudu vielä suurempiin pottuiluihin, kun ajat uudella autollasi työpaikan pihaan.
En pitäisi leuhkimisena jos on vain pari kertaa sanonut.
Miksi se pitää pariin otteeseen sanoa? Ihmiset eivät varmaan olleet unohtaneet, että olit jo sanonut tämän tärkeän tiedon.
Kyllähän se kertoo aika paljon puhujasta, jos pitää mainostaa merkkejä. Itse olisin puhunut vain autosta, jos ollenkaan olisi pitänyt koko asiaa mainita.
Itse mainitsin yhden kerran töissä, kun mieheni sai uuden työpaikan johtajana. Yksi eronnut työkaverinainen, joka kertoo kyllä hyvin mielellään omien lastensa menestyksestä, tokaisi "Ei tuollaisella ole sopivaa leuhkia!"
Kuinkahan moni "leuhka" on sellainen ihminen, joka ei itse koe kateutta ja sen vuoksi ei jaksa aina huomioida kateellisia? Ei siis piiloittele hyviä asioita elämässään, vaikka jotain se ärsyttääkin.
Tuolla tyypillä on oikeus mielipiteeseensä. Sinulla on oikeus olla piittaamatta siitä.
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni "leuhka" on sellainen ihminen, joka ei itse koe kateutta ja sen vuoksi ei jaksa aina huomioida kateellisia? Ei siis piiloittele hyviä asioita elämässään, vaikka jotain se ärsyttääkin.
Minun epäsuosioksi laitetaan tosin sekin, että olen syntyjään venäläinen ja kasvanut erilaiseen leuhkimisen kulttuuriin. Täällä nainen ei saa kehua, jos "mese" on ostettu miehen rahoilla, varsinkaan silloin!
ap
Ei pidä sinusta jostain syystä, eli ihan sama mitä olisit sanonut niin se on väärin. Ei muuten voisi kiinnostaa tuollaiseen takertuminen niin paljon. Tiedän vastaavan tyypin joka kertoo omasta elämästään ties mitä ja sitten kun toinen sanoo edes kerran niin se on jotenkin naurettavaa :D
Olen parikymmentä vuotta ollut työelämässä, enkä ole kuullut kenenkään autonosteluista. Pitäisin kummallisena, että ottaisi töissä tällaista puheeksi. Mitä syytä siihen on? Tai mitä syytä on varsinkaan mainita auton merkkiä? Jos joku alkaisi minulle tarinoimaan autostaan, pitäisin häntä tylsänä. Miksi minua kiinnostaisi? Jos hän lisäksi ottaisi "pari kertaa" puheeksi merkin, jolla on prestiisiä, pitäisin häntä lisäksi naurettavana. Jos on merkki mainittava, niin silloinhan tyyppi näköjään itse pitää jotain ihme juttuna, että ostaa juuri sen merkkisen auton. Tämmöinen henkilö antaa vaikutelman, että yrittää tehdä vaikutuksen eikä mikään ole hölmömpää.
Vierailija kirjoitti:
Olen uudessa työpaikassa ja "läheisin" työkaverini sanoi, että eräs toinen oli leimannut minut leuhkaksi kun sanoin, että meille tulee ensi kuussa uusi mersu.
Onko se tosiaan niin kauheaa jos sanoo tuollaisen ääneen pariin otteeseen?
Työkaveri on oikeassa. Se että kirjoitat asian tänne vahvistaa vielä koko jutun.
Vierailija kirjoitti:
Olen uudessa työpaikassa ja "läheisin" työkaverini sanoi, että eräs toinen oli leimannut minut leuhkaksi kun sanoin, että meille tulee ensi kuussa uusi mersu.
Onko se tosiaan niin kauheaa jos sanoo tuollaisen ääneen pariin otteeseen?
Kiitoksia veronmaksusta! Jos joku tuote on "kotimainen" niin se on kallis auto.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni "leuhka" on sellainen ihminen, joka ei itse koe kateutta ja sen vuoksi ei jaksa aina huomioida kateellisia? Ei siis piiloittele hyviä asioita elämässään, vaikka jotain se ärsyttääkin.
Minun epäsuosioksi laitetaan tosin sekin, että olen syntyjään venäläinen ja kasvanut erilaiseen leuhkimisen kulttuuriin. Täällä nainen ei saa kehua, jos "mese" on ostettu miehen rahoilla, varsinkaan silloin!
ap
Suomessa ei todellakaan ole tapana edes kertaa mainita uuden auton merkkiä. Eikä kehuskella tai mainita niitä miehen rahoja, ei suvun rahoja, ei omia rahoja.
Oman rikkaan kaverini varallisuustilanne selvisi, kun hän oli joutunut asuinpaikkamme verotuslistalle korkeimmin veroja maksaneiksi. Emme ole puhuneet tilanteesta, vaan jatkaneet kirppiksillä käymistä ja mustikoiden marjastamista yhdessä.
Sanoisin, että todennäköisimmin sinua ymmärretään sen takia, jos et ole syntyperäinen suomalainen. Jos olisit suomalainen, niin käytöksesi voitaisiin tulkita useammankin henkilön taholta törkeäksi.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kuinkahan moni "leuhka" on sellainen ihminen, joka ei itse koe kateutta ja sen vuoksi ei jaksa aina huomioida kateellisia? Ei siis piiloittele hyviä asioita elämässään, vaikka jotain se ärsyttääkin.
Minun epäsuosioksi laitetaan tosin sekin, että olen syntyjään venäläinen ja kasvanut erilaiseen leuhkimisen kulttuuriin. Täällä nainen ei saa kehua, jos "mese" on ostettu miehen rahoilla, varsinkaan silloin!
ap
Miksi pitäisi kehua miehen rahoja tai edes omia rahoja?
Vierailija kirjoitti:
Olen parikymmentä vuotta ollut työelämässä, enkä ole kuullut kenenkään autonosteluista. Pitäisin kummallisena, että ottaisi töissä tällaista puheeksi. Mitä syytä siihen on? Tai mitä syytä on varsinkaan mainita auton merkkiä? Jos joku alkaisi minulle tarinoimaan autostaan, pitäisin häntä tylsänä. Miksi minua kiinnostaisi? Jos hän lisäksi ottaisi "pari kertaa" puheeksi merkin, jolla on prestiisiä, pitäisin häntä lisäksi naurettavana. Jos on merkki mainittava, niin silloinhan tyyppi näköjään itse pitää jotain ihme juttuna, että ostaa juuri sen merkkisen auton. Tämmöinen henkilö antaa vaikutelman, että yrittää tehdä vaikutuksen eikä mikään ole hölmömpää.
Mistä teillä puhutaan töissä?
Kivalla työpaikalla saa kertoa, jos on ostanut uuden auton, hankkinut talon, puoliso saanut töitä, lapsi päässyt opiskelemaan tai jotain muuta kivaa ja työkaverit sanovat "Onneksi olkoon!" Itse osaan olla iloinen toisten puolesta.
Vierailija kirjoitti:
Kivalla työpaikalla saa kertoa, jos on ostanut uuden auton, hankkinut talon, puoliso saanut töitä, lapsi päässyt opiskelemaan tai jotain muuta kivaa ja työkaverit sanovat "Onneksi olkoon!" Itse osaan olla iloinen toisten puolesta.
Totta, nuo ovat normaaleja asioita. Mutta AP:lle tiedoksi, että siinä vaiheessa mennään leuhkalta ja asiattomalta vaikuttavaan esittelyyn, jos kerrotaan esim.
- "ostimme uuden auton, sen on muuten Mersu ja maksoi XXX..."
- "ostimme talon, siinä on niin ja niin hienot varustelut keittiössä ja kylppärissä ja alue on ns. parempien ihmisten aluetta ja koko homma maksoi XXX..."
- "puolisolle tarjottiin uutta työtä, se on johtajatason asema firmassa X ja työsuhde-edut on sitä ja tätä ja palkkakin nousi XX ja sitten mukana tulee vielä bonukset X ja Y..."
- "meidän janijessica pääsi opiskelemaan paikkaan x jonne ei pääse kuin 0,X prosenttia hakijoista ja kaikki sieltä vamistuneet työllistyy heti hyväpalkkaisiin virkoihin..."
Kärjistin vähän, mutta ymmärrät varmaan pointin? Suomessa ei ole tapana esitellä saavutettujen asioiden hintaa eikä merkkiä, se ei kuulu täällä kulttuuriin toisin kuin ymmärtääkseni Venäjällä. Jos joku kiinnostuneempi kuulija kysyy tarkentavia kysymyksiä esim. siitä autosta niin kerro pois, asiasta voi sitten keskustella neutraalisti tämän henkilön kanssa.
Sellaisen mielikuvan olet itsestäsi antanut. Jospa maksamasi autovero lohduttaa tuota kateellista.