Lue keskustelun säännöt.
Olen tosi yksinäinen. Mitä teen?
21.01.2017 |
Lapset ovat muuttaneet omilleen ja mies on aina töissä ja harrastuksissa. Tapaamme viikonloppuisin lauantaina ja sunnuntaina hänellä on jo usein menoa. Arki-iltoina olemme hereillä kotona yhtä aikaa ehkä pari tuntia kahtena iltana viikossa.
Mitä teen? Vieläkö roikun tässä suhteessa ja keksin itselleni harrastuksia (mitä?) vain muutanko asumaan kokonaan yksin?
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Ota kissa.
Just tämä :)
🐺
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos mutta ei kiitos. Kissat eivät ole mun lemmikkejäni. Eikä se sitä paitsi ratkaise yksinäisyypulmaani, sillä kissatkin ovat varsin itsellisiä.
Lavatanssien harrastaminen on mukavaa, seuraa riittää, ihmiset hyvän tuulisia, liikuntaa.......
Vierailija kirjoitti:
Lavatanssien harrastaminen on mukavaa, seuraa riittää, ihmiset hyvän tuulisia, liikuntaa.......
Hyvä idea mutta en osaa tanssia eikä mulla oikein ole rytmitajuakaan.
No mitä se mies on vastannut kun olet kertonut, että koet olevasi yksinäinen? Jos asia on hänelle ok niin eroa. Etsi ystävä, harrasta ja huolehdi itsestäsi.
Niin, minäkin olen yksinäinen. Pieniä lapsia ja aviomies. Aviomies, joka on niin ailahteleva, että tänään ei ole halunnut edes nähdä minua eikä viettää aikaa. Huomenna saattaa tunnustaa rakkauttaan ja ylihuomenna haluaa jättää. En pysy perässä hänen ajatuksissaan ja koen syvää surua. Tuntuu niin pohjattoman syvältä kuopalta. Jatkuvaa vaihtelua ääripäästä ääripäähän, palvonnan ja halveksunnan väliltä.
Aloitin harrastuksen, jotta pysyn edes jotenkin järjissäni. Sen parin tunnin aikana viikossa saan ladata akkuja niin, että jaksan hoitaa lapset ja kodin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä se mies on vastannut kun olet kertonut, että koet olevasi yksinäinen? Jos asia on hänelle ok niin eroa. Etsi ystävä, harrasta ja huolehdi itsestäsi.
Niin, minäkin olen yksinäinen. Pieniä lapsia ja aviomies. Aviomies, joka on niin ailahteleva, että tänään ei ole halunnut edes nähdä minua eikä viettää aikaa. Huomenna saattaa tunnustaa rakkauttaan ja ylihuomenna haluaa jättää. En pysy perässä hänen ajatuksissaan ja koen syvää surua. Tuntuu niin pohjattoman syvältä kuopalta. Jatkuvaa vaihtelua ääripäästä ääripäähän, palvonnan ja halveksunnan väliltä.
Aloitin harrastuksen, jotta pysyn edes jotenkin järjissäni. Sen parin tunnin aikana viikossa saan ladata akkuja niin, että jaksan hoitaa lapset ja kodin.
Ei se sanonut mitään. Tai, että no voi voi, hommaa harrastus. Mä luulin, että me aletaan sitten olemaan enemmän yhdessä kun ollaan kahdestaan. Mutta mä olen nyt yksinäisempi kuin koskaan ennen miestä ja lapsia.
Oikeasti? Voi helkkari hei, arvaa vaan löytyisikö tuolta mies, joka haluaisi olla kanssasi nytkin? No ihan varmasti. Löytyisikö minullekin? Varmasti. Eihän se niin helppoa ole vaan erota.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Oikeasti? Voi helkkari hei, arvaa vaan löytyisikö tuolta mies, joka haluaisi olla kanssasi nytkin? No ihan varmasti. Löytyisikö minullekin? Varmasti. Eihän se niin helppoa ole vaan erota.
Olen siis nro 6
Rakastatteko te vielä toisianne? Olisko sulle ihan sama, vaikka asuisitkin yksin ilman miestäsi? Vai kaipaisitko häntä (nimenomaan häntä eikä esim. sitä, että sitten et olisi koko aikaa yksin)? Oletteko molemmat valmiita tekemään jotain suhteenne eteen?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
No mitä se mies on vastannut kun olet kertonut, että koet olevasi yksinäinen? Jos asia on hänelle ok niin eroa. Etsi ystävä, harrasta ja huolehdi itsestäsi.
Niin, minäkin olen yksinäinen. Pieniä lapsia ja aviomies. Aviomies, joka on niin ailahteleva, että tänään ei ole halunnut edes nähdä minua eikä viettää aikaa. Huomenna saattaa tunnustaa rakkauttaan ja ylihuomenna haluaa jättää. En pysy perässä hänen ajatuksissaan ja koen syvää surua. Tuntuu niin pohjattoman syvältä kuopalta. Jatkuvaa vaihtelua ääripäästä ääripäähän, palvonnan ja halveksunnan väliltä.
Aloitin harrastuksen, jotta pysyn edes jotenkin järjissäni. Sen parin tunnin aikana viikossa saan ladata akkuja niin, että jaksan hoitaa lapset ja kodin.
Kuulostaa, että miehelläsi on epävakaa persoonallisuushäiriö. Kuvailemasi käytös sopii kyseiseen diagnoosiin. Minkä ikäisiä olette?
Voisiko miettiä miten itse voisit tehdä, jotta et olisi niin yksinäinen? Ei ole mielestäni pelkästään toisen vastuulla pitää seuraa, vaan asialle tulisi tehdä itse jotain. Toki sitä kaipaa myös sen kumppanin seuraa, mutta lisäksi voisi olla jotain muuta. Itse olen vähän vastaavassa tilanteessa, mutta minun ongelmani on muiden ihmisten puute. Olen päättänyt, että on vain lähdettävä liikkeelle ja pyrittävä menemään erilaisiin harrastusryhmiin oman kiinnostuksen mukaan. Minua kiinnostaa liikunta ja käsityöt, joten haen seuraa niistä. Löytyisikö sinulle jotain vai onko sinulla riittävästi ystäviä, mutta kaipaat vain enemmän kumppaniltasi?
Toivottavasti löydät ratkaisun, mutta kehotan olemaan itse aktiivinen tavalla tai toisella.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Voisiko miettiä miten itse voisit tehdä, jotta et olisi niin yksinäinen? Ei ole mielestäni pelkästään toisen vastuulla pitää seuraa, vaan asialle tulisi tehdä itse jotain. Toki sitä kaipaa myös sen kumppanin seuraa, mutta lisäksi voisi olla jotain muuta. Itse olen vähän vastaavassa tilanteessa, mutta minun ongelmani on muiden ihmisten puute. Olen päättänyt, että on vain lähdettävä liikkeelle ja pyrittävä menemään erilaisiin harrastusryhmiin oman kiinnostuksen mukaan. Minua kiinnostaa liikunta ja käsityöt, joten haen seuraa niistä. Löytyisikö sinulle jotain vai onko sinulla riittävästi ystäviä, mutta kaipaat vain enemmän kumppaniltasi?
Toivottavasti löydät ratkaisun, mutta kehotan olemaan itse aktiivinen tavalla tai toisella.
Yritin siis sanoa, että kannattaa muistaa, että jokainen on vastuussa omasta onnestaan eikä sitä voi sälyttää muiden vastuulle. Eli tulisi pohtia mikä tekee itsestä onnellisen ja elämästä paremman ja pyrkiä sitä kohti.
Minulla on kissa ja tykkään siitä enemmän kuin kenestäkään miehestä. Ollaan tuon ukkelin kanssa oltu yhdessä jo 30 vuotta, mutta nyt viimeiset 10 vuotta eri osoitteissa. Näin on hyvä - hyviä ystäviä ollaan edelleen, mutta en enää voisi kuvitella asuvani hänen kanssaan. Täällä miehen kotona olen nytkin ja eilen meillä oli mukava ilta.
Eilinen päivä oltiin kalastamassa ja tultiin tänne saunomaan. Nyt haluan jo lähteä omaan kotiini 😊
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Aloita vapaaehtoistyö.
Itse kävin just SPR:n ystäväkurssin. Heistä on pulaa. Ja sitä voi tehdä omien aikataulujen mukaan, yksin tai yhdessä. Suosittelen
Vierailija kirjoitti:
Aloita vapaaehtoistyö.
Itse kävin just SPR:n ystäväkurssin. Heistä on pulaa. Ja sitä voi tehdä omien aikataulujen mukaan, yksin tai yhdessä. Suosittelen
Minä en suosittele. Kauan SPR:n toimintaa nähneenä. Kaikkea väärinkäytöksiä ym.
Ota kissa.