Lue keskustelun säännöt.
Pelkään vanhimman lapseni puolesta...
08.08.2007 |
Hän ei paljon itse osaa tuntea pelkoa. On tällä hetkelä esteleirillä, jossa hypätään korkeita esteitä, oksereita, erikoisesteitä. Tänään, soitti vain innoissaan, että hevonen oli lähes kiitolaukassa kieltänyt ja oli lentänyt suoraan esteen päälle. Huomenna menevät kuulemma vaikeampia harjoituksia. Onneksi on turvaliivi. Mutta (itsekin ratsastavana) äitinä, olen kuitenkin huolissaan. Tytöllä on niin rämäpää-luonne , että haluaa jatkuvasti koittaa korkempia ja korkeampia esteitä.... Ja valmentajakin aina pähkäilee, uskaltaako jo antaa hypätä tuon ja tuon.... Välillä tyttö vain menee ja lentää kuin leppäkeihäs esteen päälle... Ja tyttö vain nauraa, nousee selkään ja hyppää onnistuen uudelleen. Yhtään luuta ei ole vielä mennyt poikki, mikä on ihme.
Kommentit (4)
Et voi suojella häntä muutenkaan kaikilta haavereilta ja onnettomuuksilta mitä ihan jokapäiväisessä elämässä saattaa käydä.
Keskustele valmentajan kanssa (eli ilmeisen tosissaan tyttö harrastaa, jos hänellä on oma valmentajakin?), että hän yrittää saada jäitä hattuun tai ainakin huolehtii siitä, ettei tyttö ihan yltiöpäisiin yrityksiin ryhtyisi.
Jos kiellät rakkaan harrastuksen, menee välit tyttäreesi. Kyse ei nyt kuitenkaan ole mistään base-hypyistä tai muusta ihan älyvapaasta ;).
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun ekan kerran käy hullusti, niin oppii, että kipu sattuu. Todennäköisesti siihen ei kuitenkaan kuole, ellei ole tosi huono tuuri mukana, ja kädet ja jalat paranee verraten pian.
Se on luonteessa, enkä edes halua karsia sitä luonteenpiirrettä pois.
Rohkeita tyttöjä tarvitaan tässä maailmassa. =)
vai haluatko että alkaa pelätä?