Eka päivä harjoittelijana ja heti tytöteltiin.
Olen alanvaihtaja ja aikaisemmalta koulutukseltani korkeastikoulutettu. Ikääkin on jo 34 ja useampi lapsi. En omasta mielestä ole mitenkään erityisen nuorekas, päinvastoin. Olen tällä hetkellä harjoittelussa uuteen koulutukseeni liittyen ja heti kun mielestäni tein varteenotettavan kehittämisehdotuksen yritykselle, eläkeiän lähellä oleva päällikkö (nainen) vastasi ehdotukseeni tytöttelemällä, eli tyyliin: "Kuulepa tyttö kun meillä nämä..." Ehdotukselleni muut alkuun siis nyökyttelivät, mutta kyseisen naisen reaktion jälkeen kukaan ei uskaltanut sanoa mitään.
No en hämmentynyt reaktiosta, jatkoin keskustelua kyllä samalla tavalla jos mielipiteelle tuli sopiva tilanne, mutta jäin miettimään olisiko pitänyt jotenkin huomauttaa tästä sanavalinnasta. Toimiko henkilö epäammattimaisesti? Miten olette yleensä reagoineet tytöttelyyn?
Kommentit (8)
Olen ottanut huumorilla. Eli siis en ole välittänyt. Niin sinunkin kannattaa tehdä, jos mielit töitä saada.
Viimeksi minua tytötteli 45-vuotias mies samalla kun pyysi treffeille. Oli helppoa antaa pakit. Minua ei todellakaan tytötellä, olen jo 36-vuotias äiti ja vaimo. Todella alentavaa.
Sanoisin napakasti ja jämäkästi, ettei minua tytötellä.
Muistaako hän nimeäsi? Olen 30v ja aika useasti vanhemmat ihmiset kutsuvat tytöksi. Eräs sanoi kerran rouvaksi ja purskahdin nauruun. Olenhan minä rouva, ei siinä mitään, mutta tuntui kuin olisin saanut 20 ikävuotta lisää.
Oivoi. On se kovaa. Kyllä se siitä ohi menee. Yleensä kun 40v tulee täyteen, alkaa tytöttely tuntua ihan kivalta.
Minulla on suht saman ikäinen työpari ja meillä on iäkkäämpi mieskollega. Lähes joka aamu tämä mies tervehtii meitä sanoilla "huomenta tytöt" ja me kajautamme yhteen ääneen "huomenta Pekka". Ja hymyilemme. Mutta mehän ollaankin jo lähes viiskymppisiä tätejä.
Vierailija kirjoitti:
Oivoi. On se kovaa. Kyllä se siitä ohi menee. Yleensä kun 40v tulee täyteen, alkaa tytöttely tuntua ihan kivalta.
Minulla on suht saman ikäinen työpari ja meillä on iäkkäämpi mieskollega. Lähes joka aamu tämä mies tervehtii meitä sanoilla "huomenta tytöt" ja me kajautamme yhteen ääneen "huomenta Pekka". Ja hymyilemme. Mutta mehän ollaankin jo lähes viiskymppisiä tätejä.
Mää pojittelen lähimpiä työkavereitani, toinen mua vanhempi ja toinen nuorempi. No, meil ny on muutenki melko rentoo läpänheittoo ja irvailua keskenämme.
Riippuu henkilöstä. Joskus huomautan asiasta, joskus puhuttelen samoin, joskus annan mennä läpi korvien.
Aspana usein pojittelin takas (vaan miehet tytötteli), ikinä ei tullu asiasta palautetta ja asiakas tuli toistekin.