Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Mä tulin ihan hirveen vihaiseksi tosta inhimillinen tekijä -ohjelmasta.
01.08.2007 |
Katsoin sitä vaan vähän, mutta mua kiukutti se kohtaus jonka näin, jossa se vammautuneen lapsen abortoinut äiti höpötti siitä, miten lasten hankintaa ei missään olosuhteissa voi suunnitella ja kuinka kaikki voi koska tahansa mennä pieleen. Varmaan voikin, mutta mitä helvetin hyötyä siitä kommentista oli? Mä haluan lasta, eikä asia oo vielä ajankohtainen (mies ei ole valmis vielä ajatukselle ja sitä mun on pakko kunnioittaa) mutta miksi hitossa löytyy ihmisiä jotka maalaa piruja seinille ja ahdistaa mua? En halua nähdä telkussa tuollaisia lannistajia :( Mitä hyötyä ja iloa sen kommentista kenellekään oli?
Kommentit (7)
Vierailija:
Jos otat noin pienestä pultit, niin mieti kahdesti lasten tekoa. Tekeminen on mukavaa ja raskausaikana saat ihastelua osaksesi ja sen jälkeen iskee arki naamalle kuin nyrkki. Olet vain lapsesi hoitaja, sinua ei enää ole, vaan olet tissi ja pesukone. Siinä saat sitten seuraavat 20 vuotta niellä kiukkuasi hoka päivä. Aina joku haluaa sinusta jotakin ja aina sinun pitäisi itse tyytyä vähempään. Sitten ymmärrät mitä on elää toista varten. Kannattaa miettiä riittääkö rahkeet.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sillä oli tosi pahasti vammautunut lapsi jonka parasta se äiti siinä ajatteli. Sillä lapsella oli elimahdollisuudet tasan 0% synnytyksen jälkeen!
Joutui keskeyttään raskauden viikolla 20+ jotain. Ei taatusti ollut helppo päätös! Sulla ei ole vielä lapsia, niin et voi kuvitella mitä on elämä jo sen pienen terveen nyytin kanssakaan! Saati sitten jos se lapsi olisi vakavasti sairas!
Se äiti varmaan tarkoitti sillä kommentillaan sitä että kaikkea mitä elämässä tapahtuu, ei voi suunnitella menevän hienosti loppuun asti. Hän kertoi kyllä kuinka hänen elämän arvot ovat muuttuneet sen jälkeen.
Kun joudut tilanteeseen jossa päätät että kannatko vielä tulevat 20 viikkoa lasta jonka hautaat kuitenkin synnytyksen jälkeen, vai keskeytätkö raskauden heti, niin ei siinä juuri kommentteja ajattele kun niitä jälkeen päin jollekin vieraalle haastattelu tilanteessa kerrot!
Tyhmää sulla AP takertua tuollaseen pikkuseikkaan!!!!
Toivottavati saat joskus lapsen ja lopetat ihmisten arvostelun!
Jokainen tekee päätöksensä juuri parhaaksi katsomallaan tavalla! Toiset olisi vieneet raskauden loppuun ast, kokeneet sen todellisen RASKAUDEN. Tämä nainen teki, niinkuin minäkin olisin tuossa tilanteessa tehnyt, keskeyttänyt raskauden ja toivonut saavansa vielä joskus lapsen jonka saa pitää elävänä käsivarsillaan ja elää sen lapsen kanssa!
Kyllä se ihmisenä ja yksilönä olo loppuu siihen kun lapsen on puskenut maailmaan. Sitten sua ei enää ole. Se ihminen jonka sä joskus tunsit on poistunut pysyvästi.
stressata raskautensa aikana, että kaikki ei olisikaan sikiöllä kunnossa. Ihan np-ultra ja rakenneultra antavat pohtimisen aihetta kovin monelle. Esim 1/100 kohonnut riski saada xxx lapsi, niin haluatko tutkia lisää vai odotatko vain ja otat sen vastaan mitä tuleman pitää? Lisätutkimuksetkin kun voivat aiheuttaa keskenmenon, vaikka lapsi osoittautuisikin terveeksi. Elätkö mieluummin kohonneen riskin kanssa nuo 9 kk vai haluatko tietää kaiken mahdollisen? Me jätimme jatkotutkimukset sikseen. Onneksi me saimme kaiken koetun jälkeen terveen lapsen.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Alue: Aihe vapaa
Jos otat noin pienestä pultit, niin mieti kahdesti lasten tekoa. Tekeminen on mukavaa ja raskausaikana saat ihastelua osaksesi ja sen jälkeen iskee arki naamalle kuin nyrkki. Olet vain lapsesi hoitaja, sinua ei enää ole, vaan olet tissi ja pesukone. Siinä saat sitten seuraavat 20 vuotta niellä kiukkuasi hoka päivä. Aina joku haluaa sinusta jotakin ja aina sinun pitäisi itse tyytyä vähempään. Sitten ymmärrät mitä on elää toista varten. Kannattaa miettiä riittääkö rahkeet.