Minkä virheen teet aina uudestaan?
Eli mikä moka tulee tehtyä yhä uudelleen etkä ikinä tunnu oppivan siitä pois?
Itse olen niin ahne että poltan suuni usein kuumalla ruoalla, kun en malta odottaa, että ruoka jäähtyy.
Samaten vaikka olisin vannonut tuhat kertaa, että menen ajoissa nukkumaan, valvon jotain täysin turhaa tehden vain ollakseni taas aamulla hyvin väsynyt ja univajeessa.
Kommentit (20)
Annan itselleni luvan kaivata maailman sinisilmäisintä miestä. Tyhmä minä.
3+5=7. Ei voi ymmärtää, joka ikinen kerta näin vaikka lukion pitkä matikka luettu kunnialla läpi ja muutenkin matematiikka sujuu helposti, tuossa yhdistelmässä on vain jotain yliluonnollista :D
- Syön aina liikaa vaikka yritän laihduttaa
- Ryyppään viikonloppuna, vaikka edellisen viikon darrapäivänä olen vannonut ikuista raittiutta
- Valvon aina aamuyölle vaikka tiedän että töissä väsyttää sitten aamulla
- En muista oikein koskaan juoda vettä vaikka tiedän että pitäisi
-Syön aivan liikaa (ahmimishäiriö)
-Valvon liian myöhään
Sorrun aina uudestaan ja uudestaan tupakoimaan ja jään aina uudelleen koukkuun. Ensin lopetan hirmu vaivalla, kärsin hullut viekkarit ja sit kun oon ollut jo jonkun aikaa polttamatta, pisin aika 10kk, saan kuningasidean kokeilla " sitä yhtä tupakkaa". Nyt aion taas lopettaa ja tän opetuksen jälkeen ei enää ikinä yhtäkään röökiä!!!
Ei ikinä, ikinä kannata aloittaa tupakoimaan. Mun puolesta sais tulla laittomaks koko myrkky.
Olen esimiesasemassa ja minulla on yksi rasittava, ruikuttava alainen, jonka mielestä kaikki pitäisi saada kirjallisena joka vuosi uudestaan (esim. Laskutusosoitteet, tiliöinti- ja matkalaskuohjeet) ja onnistuu esittämään sen aina mahdollisimman alistuvasti. Ja aina koen syyllisyyttä, vaikka 27 alalla olleena pitää osata kaivaa ne ohjeet ihan itse sieltä y-asemalta, kun mikään ei ole muuttunut.
Jämähdän palstailemaan, vaikka pitäisi lähteä lenkille/töihin/kauppaan tms. Miksi jämähdän ja miksen koskaan opi vain laittamaan konetta kiinni ja irrottautumaan tästä?
Vierailija kirjoitti:
Olen esimiesasemassa ja minulla on yksi rasittava, ruikuttava alainen, jonka mielestä kaikki pitäisi saada kirjallisena joka vuosi uudestaan (esim. Laskutusosoitteet, tiliöinti- ja matkalaskuohjeet) ja onnistuu esittämään sen aina mahdollisimman alistuvasti. Ja aina koen syyllisyyttä, vaikka 27 alalla olleena pitää osata kaivaa ne ohjeet ihan itse sieltä y-asemalta, kun mikään ei ole muuttunut.
Mä tulostaisin sille 10 nipullista niitä ja sanoisin, että säästä yksi nippu joka vuodelle. Palataan 10 vuoden päästä asiaan.
t. pomo
Janoan ihmisten hyväksymistä. Etsin merkkejä, etteivät he hyväksykään, muistan ohimennen heitetyt aavistuksen kriittiset lauseet. Voi mennä päiviä, että unohdan hetkeksi hyväksymisen kaipuun, mutta sitten se taas palaa. Kaikki juontaa lapsuudesta. En ollut se lapsi, jonka isäni olisi halunnut. Sitä yritin paikkailla koko ajan.
Vierailija kirjoitti:
Janoan ihmisten hyväksymistä. Etsin merkkejä, etteivät he hyväksykään, muistan ohimennen heitetyt aavistuksen kriittiset lauseet. Voi mennä päiviä, että unohdan hetkeksi hyväksymisen kaipuun, mutta sitten se taas palaa. Kaikki juontaa lapsuudesta. En ollut se lapsi, jonka isäni olisi halunnut. Sitä yritin paikkailla koko ajan.
Suosittelen sinulle tunne lukkosi kirjaa, minulle siitä oli apua ja kaikille tuntemilleni läheisille jotka on käyneet terapiassa/psykologilla on myös suositeltu tätä kirjaa ammattilaisen toimesta: http://www.tunnelukkosi.fi/
Mulla on alhainen verenpaine jonka vuoksi nopeasti pystyyn noustessa alkaa toisinaan huimaamaan. Juuri koskaan en kuitenkaan muista nousta tarpeeksi hitaasti, vaan esim. istun sohvalla, keksin jonkun jutun joka täytyy hoitaa, ponkaisen nopeasti ylös ja ylläri ylläri, pyörryttää. Onneksi tuo menee nopeasti ohi. Ehkä tuohon muistamattomuuteen vaikuttaa se, että välillä on kausia kun ei niin helposti pyörrytä ja toisinaan (kuten nyt) kausia kun pyörryttää helpommin.
Lähestyn kiinnostavaa naista.
Kilttimies
Aloitan hölkkälenkit liian kovaa ja sitten vauhti hyytyy lopussa.
Poltan kitalaen pizzajuustoon. Vähän sama kuin aloittajalla mutta vain pizzojen tapauksessa.
Sorrun ahmimaan herkkuja. Parhaimmillaan meni 3 kk syömättä mitään herkkuja, ja sitten taas sorruin. En osaa pysyä kohtuudessa, se on näköjään kaikki tai ei mitään.
Ihastun miehiin, jotka eivät ole kiinnostuneita minusta.