Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Miten sanon sen nätisti miehelle, että en halua taipalla enää, koska srlvisi, että hänellä on ahdistuneisuushäiriö !!!!!???
06.01.2017 |
Mies muuten täydellinen ja ihana, mutta pian selvisi vähän muita asioita.
Mies kertoi rehellisesti, että hänellä on ahdistuneisuushäiriö, joka on tällä hetkellä hyvin hallussa. (Ilmeisesti sairauden pelkoja oli joskus)
Mies myös kertoi, että tauti oli hyvin vaikeassa vaiheessa lääkitystä aloittaessa. Jolloin oli 17v.
Ilmeisesti jatkuvasti 24/7 pelot mielessä kokoajan.
Myös hänen yleinen suorituskyky oli jo heikentynyt jatkuvan stressaamisen takia. Muisti huononi ja kärsi epätodellisesta olosta.
Hänelle oli myös tullut masturbointiriippuvuus. Eli siis masturboi ja toteutti pakonomaisesti fantasioitaan eikä meinannut pystyä lopettamaan.
Ilmeisesti kyse oli jonkinlainen huolien pakeneminen ja varmaan murrosikä vielä siihen.
Mies kertoi myös, että lääkäri /psykiatri oli sanonut, että miehen tila ei ole todellakaan ole pahimmasta päästä, ei lähellekkään ja, että lääkityksellä ja terapialla sekä omalla halulla parantua on suuri apu!
Mies aloitti hoidot ja samalla päätti itse, että aluksi lopettaa masturboinnin kokonaan ja onnistuikin siinä. Pian huomasi, että halutkin ja niiden voimakkuus väheni paljonkin.
Nyt mies on siis 25v. Ja vieläkin pitää tiukenpaa rajaa seksille ja masturboinnille.
En pysty olemaan tuollaisen hullun kanssa joka ei edes pysty elämään normaalia elämää! Miten sen sanon hänelle. Ilmeisesti vielä noiden lisäksi traumaattinen lapsuus!
Kommentit (44)
Siis täydellinen ja ihana, mutta ...
Jättäisitkö miehen jos hänellä olisi syöpä? Hän kertoi sinulle avoimesti sairaudestaan ja sinä palkitset avoimuuden eroamalla, joopajoo. Ehkä hänelle on parempi että eroatte, jotta hän voi löytää aikuisemman kumppanin. Sano eron syyksi, että et voi olla "tuollaisen hullun" kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En usko, että ap:n tarvitse tehdä mitään. Ooe vain omaitsesi niin pääset luultavimmin miehestä/muistakin ihmisistä eroon!
Toivon miehellesi kaikkea hyvää elämässään, mukaan lukien että hän saisi apua ongelmiinsa, ja ennen kaikkea sitä että hän pääsisi sinusta lopullisesti eroon.
Eiks se nyt riitä että kerrot että ette nyt vaan tunnu olevan ne oikeat toisillenne. En mä ymmärrä miksi täytyy jotain diagnoosivittuilua alkaa tossa vaiheessa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niku ny kanataa pitä pä kylmäbä ja otta aamulååke!!
Itse en ryhtyisi parisuhteeseen noin epävakaan ja sairaan ihmisen kanssa, mutta en sanoisi sitä päin naamaa. Jättämisen voi tehdä loukkaamattakin. Keksit vaan jonkun muun tekosyyn ja se siitä.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kerro että et oo riittävän Ihastunut
Kaffepulla kirjoitti:
Itse en ryhtyisi parisuhteeseen noin epävakaan ja sairaan ihmisen kanssa, mutta en sanoisi sitä päin naamaa. Jättämisen voi tehdä loukkaamattakin. Keksit vaan jonkun muun tekosyyn ja se siitä.
Tarkoitatko miestä vai ap:ta?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kaffepulla kirjoitti:
Itse en ryhtyisi parisuhteeseen noin epävakaan ja sairaan ihmisen kanssa, mutta en sanoisi sitä päin naamaa. Jättämisen voi tehdä loukkaamattakin. Keksit vaan jonkun muun tekosyyn ja se siitä.
Sama. Täällä toki lynkataan, mutta on jokaisella on täysi oikeus niin halutessaan edellyttää kumppaniehdokkaalta hyvää mielenterveyttä.
Itse sanoisin, että en ole ihastunut enkä katso olevan tarvetta jatkaa tapailua.
Haluaisin tietää, kuinka tuo vaikuttaa nykyisyyteen.
Jos nuo asiat vaikuttavat nykyiseen parisuhteeseen (esim. seksielämään, tapaan suhtautua seksiin, seksihaluihin), silloin ymmärrän ap:ta.
Jos taas nuo asiat ovat menneisyydessä ja miehellä on ne hallussa ja parisuhteessa niistä ei ole haittaa, vaan haitta on ap:n silmissä miehen menneisyys, pidän ap:ta ikävänä ihmisenä. Vaikka tokihan hän toimii silloin oikein itseään ajatellen, jos kerran toisen menneisyys vaivaa liikaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Itse en ryhtyisi parisuhteeseen noin epävakaan ja sairaan ihmisen kanssa, mutta en sanoisi sitä päin naamaa. Jättämisen voi tehdä loukkaamattakin. Keksit vaan jonkun muun tekosyyn ja se siitä.
Sama. Täällä toki lynkataan, mutta on jokaisella on täysi oikeus niin halutessaan edellyttää kumppaniehdokkaalta hyvää mielenterveyttä.
Itse sanoisin, että en ole ihastunut enkä katso olevan tarvetta jatkaa tapailua.
Eli jos omassa elämässäsi on vaikeita kriisejä, jolloin sinulla on asiat hyrskyn myrskyn, toivot, että kaikki kääntävät sinulle selkänsä?
Mielenterveyden ongelmilla on iso riski uusiutua. Nuo ap:n kuvaamat miehen oireet on aika voimakkaita, enkä usko, että ne tuosta vaan katoavat savuna ilmaan. Todennäköisesti mies tulee oireilemaan sairautensa kanssa tavalla tai toisella läpi elämänsä. Jos miettii esim. perheen perustamista tuollaisen henkilön kanssa, niin uhkapeliä se on.
Jos tapailua on takana vasta lyhyt aika, on ihan ok todeta, että kiitos mutta tämä suhde ei nyt vaan ole minua varten. Ihan riippumatta siitä, mikä se syy on. Pelkkä alkuvaiheen tapailu ei sido ketään mihinkään. Sehän on vasta tutustumista ja parisuhteen mahdollisuuden arvioimista. Vasta kihloihin meneminen ja avioliitto ovat sitoutumista.
🇺🇦🇮🇱
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mä seurustelin aikanaan muutaman kuukauden erään tyypin kanssa ja sinä aikana selvisi, että oli yrittänyt vuotta aikaisemmin itsemurhaa. Sen kuulin hänen entiseltä inttikaveriltaan. Mies ei viittinyt edes itse kertoa. Sieltä alkoi löytyä kaikenlaista rasitetta muutenkin. Ei en ollut halukas noin hauraan ihmisen kanssa olemaan.
Kyllä olisin myös jättänyt, jos olisi syöpään sairastanut. Tai vaikka olisi paljastunut olevansa isä.
Mulla oli ihan tarpeeksi omallakin lautasella.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli jos omassa elämässäsi on vaikeita kriisejä, jolloin sinulla on asiat hyrskyn myrskyn, toivot, että kaikki kääntävät sinulle selkänsä?
Kriisi on eri asia kuin psykiatrinen sairaus. Kriisejä tulee kaikille.
🇺🇦🇮🇱
Eikö ap ole se palstan 17 vuotias syöpäpelkotupakkajankkaaja? Ainakin kirjoitustavasta päätellen. Eli haluat ap tietää miten naiset tulevaisuudessa saattavat suhtautua sairauteesi? Hienoa että olet hakenut apua!
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Kaffepulla kirjoitti:
Itse en ryhtyisi parisuhteeseen noin epävakaan ja sairaan ihmisen kanssa, mutta en sanoisi sitä päin naamaa. Jättämisen voi tehdä loukkaamattakin. Keksit vaan jonkun muun tekosyyn ja se siitä.
Sama. Täällä toki lynkataan, mutta on jokaisella on täysi oikeus niin halutessaan edellyttää kumppaniehdokkaalta hyvää mielenterveyttä.
Itse sanoisin, että en ole ihastunut enkä katso olevan tarvetta jatkaa tapailua.
Eli jos omassa elämässäsi on vaikeita kriisejä, jolloin sinulla on asiat hyrskyn myrskyn, toivot, että kaikki kääntävät sinulle selkänsä?
Kuten sanoin: kumppaniehdokkaalta kyllä. Pitkässä vakiintuneessa parisuhteessa asia on aivan eri. Silloin rakastaa ihmistä ja on valmis tukemaan toista oli tilanne mikä tahansa. Samaa ei voi sanoa kenestäkään minulle vasta suht tuntemattomasta miehestä, josta paljastuu isoja ongelmia.
Sinänsä myös kumppaniehdokkaiden kohdalla myös mt-ongelman vakavuus on syytä huomioida. On eri asia olla selvinnyt masennuskaudesta kuin omata mm. persoonallisuushäiriö, joka ei koskaan parane (ja persoonallisuushäiriöthän ovat suht parantumattomia).
Yksi elämä. Viettääkö sen hyvin vai ei. Kaikkeen ei voi vaikuttaa mutta paljon on valinnoista kiinni.
Kaffepulla kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Eli jos omassa elämässäsi on vaikeita kriisejä, jolloin sinulla on asiat hyrskyn myrskyn, toivot, että kaikki kääntävät sinulle selkänsä?
Kriisi on eri asia kuin psykiatrinen sairaus. Kriisejä tulee kaikille.
Usein ahdistuneisuushäiriö nimen omaan katoaa kokonaan. Se oli siinä ja siinä voitiinko sitä edes sairaudeksi laskea.
Ilmeisesti saattoi nimen omaan olla jonkin trauman/stressin jälkeinen tila.
Alue: Aihe vapaa
Ubp up