Miksi seksuaalinen pettäminen on väärin mielestäsi?

Kaikki pettäminen on väärin. Se perustuu epärehellisyyteen ja itsekkyyteen. Petetylle aiheutetaan suurta surua ja ongelmia. Miten tämä voisi olla olematta väärin?

Se rikkoo intiimiyden, joka seksuaalisessa suhteessa on kahden ihmisen välillä. Se intiimiys on siis päällä koko ajan, ei vain seksin yhteydessä. Se rikkoo koko erityisyhteyden.

Pettämisen jälkeen suhteessa on muitakin ihmisiä, vaikkei olisikaan. Siitä on lähtenyt jotain kahdenvälistä lopullisesti.

Se viestittää kumppanille, että sinä et riitä. Se kertoo, että pettäjälle kelpaa kuka vain, sussa ei ollutkaan mitään erityistä. Se rikkoo luottamuksen ja altistaa taudeille. Se voi saattaa noloon asemaan kumppanin, kun hän luulee olevansa yksiavioisessa suhteessa ja toinen huitelee huo*aamassa/gigoloimassa ympäri kyliä.

Jos siinä ei ole kerran mitään pahaa, asioistahan voisi sopia avoimesti. Avoin suhde sitten reilusti, eikä salaa päätetä, että mun kohdalla ollaankin moniavioisia.

Siinä rikkoo sielunsa ja sen toisen ja kolmannenkin sielun.

Miksi epärehellisyys ja itsekkyys olisi väärin? Miksi parisuhteen pitäisi olla vain kahdenvälinen? Jos ihmisellä on sielu, missä se sijaitsee ja miltä se näyttää?

Vierailija kirjoitti:

Miksi epärehellisyys ja itsekkyys olisi väärin? Miksi parisuhteen pitäisi olla vain kahdenvälinen? Jos ihmisellä on sielu, missä se sijaitsee ja miltä se näyttää?

Eiköhän tuo ole ihan henkilökohtainen ja pariskunnan kesken päätettävä juttu. Jos tuntuu siltä, että kumppani on epärehellinen ja itsekäs, mutta asia ei haittaa ollenkaan, ei ongelmaakaan ole. Ja jos parisuhteeseen mahtuu kolme tai useampia, eikä se koidu ongelmaksi, antaa mennä vain. Harmillisen usein vain tuntuu olevan niin, että pariskunnan toinen osapuoli panee pahakseen toisen petiseikkailuja.

Sielu on uskovaisten keksintö eikä sitä ole olemassakaan.

Vierailija kirjoitti:

Miksi epärehellisyys ja itsekkyys olisi väärin? Miksi parisuhteen pitäisi olla vain kahdenvälinen? Jos ihmisellä on sielu, missä se sijaitsee ja miltä se näyttää?

Miksi epärehellisyys olisi väärin? Ymmärrätkö että siinä satuttaa toista ihmistä? Siinä menee jotain rikki ja luottamuspula voi jatkua vuosia ja seurata uusiin suhteisiin. Itseluottamus kärsii tai voi muuttua olemattomaksi. Jos kerran haluat pettää/panna muita miksi et puhu asiasta rehellisesti ja ole avoimessa suhteessa jossa myös toinen saa käydä vieraissa?

Vierailija kirjoitti:

Miksi epärehellisyys ja itsekkyys olisi väärin? Miksi parisuhteen pitäisi olla vain kahdenvälinen? Jos ihmisellä on sielu, missä se sijaitsee ja miltä se näyttää?

Ei sen tarvitsekaan olla, monilla on avoin suhde. Itse en sellaista haluaisi, koska kokisin riittämättömyyttä ja pelkoa siitä, että toinen nainen olisi miehelleni niin paljon haluttavampi, että kyse ei enää olisi pelkästä seksistä. En häpeä tätä "puutteellisuuttani" ja onneksi olen suhteessa miehen kanssa, jolle myös on itsestäänselvää, että edes seksiä ei harrasteta muiden kanssa.

Vierailija kirjoitti:

Miksi epärehellisyys ja itsekkyys olisi väärin? Miksi parisuhteen pitäisi olla vain kahdenvälinen? Jos ihmisellä on sielu, missä se sijaitsee ja miltä se näyttää?

Jos haluaa luottaa toiseen ihmiseen, ja siihen että hän on valmis tekemään puolestasi epäitsekkäitä asioita, niin silloin epärehellisyys ja itsekkyys on väärin. Jos taas sinua ei kiinnosta luottaa toiseen, eikä saada häneltä mitään, niin eipä kai noilla asioilla ole mitään väliä.

Kuten nimikin kertoo, parisuhde on parin eli kahden välinen suhde. Sielusta ei ole mitään havaintoa. Itse näkisin sen jonain omatunnon kaltaisena henkisenä asiana, joka voi alkaa kolkuttaa, jos toimii vastoin omaa moraaliaan.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Miksi epärehellisyys ja itsekkyys olisi väärin? Miksi parisuhteen pitäisi olla vain kahdenvälinen? Jos ihmisellä on sielu, missä se sijaitsee ja miltä se näyttää?

Ei sen tarvitsekaan olla, monilla on avoin suhde. Itse en sellaista haluaisi, koska kokisin riittämättömyyttä ja pelkoa siitä, että toinen nainen olisi miehelleni niin paljon haluttavampi, että kyse ei enää olisi pelkästä seksistä. En häpeä tätä "puutteellisuuttani" ja onneksi olen suhteessa miehen kanssa, jolle myös on itsestäänselvää, että edes seksiä ei harrasteta muiden kanssa.

Ai niin, jatkan vielä: Tottakai epärehellisyys on väärin. Haluaisitko todella elää suhteessa, jossa mikä tahansa voisi paljastua valheeksi? Tai ihmisen kanssa, joka ei välitä lainkaan sinusta vaan olet vain väline hänen itsekkäiden tavoitteidensa toteuttamiseksi? Eikö olisi paljon helpompaa solmia avoin mutta rehellinen suhde?

Rikkoo itsensä, sielunsa, toisen luottamuksen. Seksuaalinen pettäminen pilaa oman elämän. Vaikka ei olisi mitään luonnontieteiseen perustavaa, biologista syytä olla pettämättä, niin silti kahden ihmisen kesken vallitseen jonkinlainen ääneen sanomaton (tai lausuttu) lupaus olla vain toisiaan varten.

Mä tiedän, mitä on tulla petetyksi seksuaalisesti.  Luottamus meni, tilalle ero ja inho. Nykyään onnellisesti yhdessä lähes 20 vuotta. Rakkaus ja luottamus syvenee.

Sukupuoliteitse tarttuvien tautien riski, jolle altistaa myös toisen ihmisen. Pahimmillaan se on tapon yritys. Eipä siinä muuta.

Tuohon sielukysymykseen, kysytkö ihan tosissasi ihmisiltä myös, missä ihmisellä on itsetunto, luonne tai vaikka seksuaali-identiteetti? Meinaatko, että niitä ei ole olemassakaan, jos niitä ei pysty kameralla kuvaamaan?

Vierailija kirjoitti:

Miksi epärehellisyys ja itsekkyys olisi väärin? Miksi parisuhteen pitäisi olla vain kahdenvälinen? Jos ihmisellä on sielu, missä se sijaitsee ja miltä se näyttää?

Mitä on epärehellisyys ja itsekkyys? Miksei parisuhde voi olla kolmenvälinen? Siis miten niin 2 ei voi olla 3? Miten niin mä muka loukkaantuisin, jos sä isket mun kaverin? Miks mua haittaisi, että sua kiinnostaa vain mun lompakko? Miks kenenkään tarvitsisi vastata mun kysymyksiin? Miks mun tarttis ajatella itse? Missä ne aivot muka on, en mä ole niitä koskaan nähny?

Ketju täynnä aivottomia lampaita.

Riippuu ihan kunkin omista tarpeista. Itse olen jotenkin aivotoiminnaltani ylivirittynyt ja tylsistyn helposti. Seksi (ja hyvät keskustelut) uuden ihmisen kanssa tuntuvat aina mielenkiintoisilta ja niistä oppii uutta. Ei sama vanha kumppani voi koskaan tarjota uutta ja mielenkiintoista samalla tavalla kuin uusi, varsinkin jos se uusi on nimenomaan valittu mielenkiintoisuuden perusteella.

Vanha voi olla tuttu ja turvallinen, mikä on arvo sinänsä, varsinkin jos sen kanssa on perhekin perustettu. Sivusuhteet sitten ruokkivat ihmisen tarvetta oppia uutta.

Vierailija kirjoitti:

Ketju täynnä aivottomia lampaita.

Kaikki ketjut ovat. Tällä palstalla ahdistaa ihmisten naurettava takertuminen omiin "totuuksiin", jotka on opittu suoraan MeNaisista.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ketju täynnä aivottomia lampaita.

Kaikki ketjut ovat. Tällä palstalla ahdistaa ihmisten naurettava takertuminen omiin "totuuksiin", jotka on opittu suoraan MeNaisista.

Kyllä. Eikä suurin osa kykene minkäänlaiseen abstraktiin ajatteluun. Asiat ovat juuri niin kuin niiden pitäisikin olla, ja kaikki asiat pitää tulkita kirjaimellisesti. "Jo parisuhteen nimikin kertoo, että se on kahden ihmisen välinen." Voi vittu.

Petos on petos, oli se sitten seksuaalinen, taloudellinen tai muu luottamuksen pettäminen. Tehty sopimus on rikottu ja petoksen jälkeen alkuperäinen sopimus ei ole enää voimassa.

Se onkin hankalaa kun parisuhteeseen ajautuu henkilöt, joista toinen ei liitä pippeli-pimppiin-toimintaan sen kummempaa emotionaalista latausta ja toinen pitää sitä pyhänä toimituksena, jonka tulee ikuisesti tapahtua vain kyseisen henkilön kanssa, eksklusiivisesti.

Itse liitän luottamuksen enemmän ystävyyteen kuin seksisuhteisiin, ja hyvässä ystävyyssuhteessa seksi on mahtava bonari, mutta ei mikään yhteiselon alfa ja omega. Olen nyt parisuhteessa, jossa sekä minulla että miehellä on ollut sivusuhteita, itselläni yksi hyvin kauniskin, mutta oma puoliso on kuitenkin se, johon luotan ja jonka kanssa haluaisin vanhana kiikkustuolissa keinutella. Hänellä samat fiilikset. Ei olla naimisissa, vaikka yhteisiä lapsia on.