Uskaltaako naisena lähteä interrail-reissulle yksin?

Minkä ikäinen olet?

27-vuotias jo. Näytän kuitenkin ilmeisesti ikäistäni paljon nuoremmalta

ap

Olen 24 vuotias nainen ja reissannut itsekseni mm. Romania, Serbia, Macedonia, Bulgaria, Unkari (Interrail tyylillä), Marokossa, Turkissa, Hollannissa ja 2015 vietin Aasiassa (Hong Kong & Phuket) yhteensä 6kk työharjoittelun sekä matkustelun merkeissä. Lauantaina lähden pyörähtämään Puolassa. Rakastan reissaamista itsekseni- en tekisi sitä mitenkään toisella tavalla. Tutustuu paljon uusiin ihmisiin ja saa mennä ja tulla miten haluaa. Kysymykseni on, miksi ei uskaltaisi? Interrail verkostot kun eivät taida ulottua edes minnekään riskialueille. :)  

Tietysti uskaltaa, miksei?

Ainoa ettei kannata jäädä asemille tai puistoihin nukkumaan. Hostelleissa saa turvallisen yöpaikan edullisemmin kuin hotelleissa.

Kiitos numerot 3 ja 4! Uskon teitä :)

En ole hirveästi matkustellut, joten jo siksikin kysyin. Interrail vaikuttaa hyvältä ja edulliselta tavalta vierailla monessa maassa

ap

Minulla oli aina periaate, että tulen uuteen paikkaan päivällä. Opin sen kerran kun kävelin rinkan kanssa yksin Lontoon öisiä katuja etsimässä yö paikkaa. Onneksi oli luottokortti ja pystyin ottamaan kalliin hotellihuoneen.

Jos ei niin lähde miehenä.

Juu, mutta jos Itä-Eurooppaan tekee mieli niin kannattaa muistaa, että junat ovat todella huonossa kunnossa- bussit ovat mukavampia ja kulkevat nopeammin. :) (nro 3)

Itse reissasin parikymppisenä paljonkin, useamman kuukauden reppureissuja mm.Euroopassa ja Afrikassakin yksin. Tosin maailma oli silloin paljon rauhallisempi. Riippuu varmaan mihin päin aiot. Periaatteessa reissaaminen on turvallista mutta käytännössä yöelämään tm ei kannata yksin lähteä. Itä-Eurooppaa en suosittele. Saksa, Sveitsi ym ovat turvallisia maita ja olen siellä itsekin liikkunut juuri junalla viime vuosina mutta asemat ovat yksi riski (narkkarit). Järjenkäytöllä ja hyvällä suunnittelulla varmaan saat ihan kivan reissun kasaan. Terrorismin uhkahan on jo kaikkialla.

Taskuvarkaat ovat todellinen vaaratekijä ja toinen on tyrmäystipat. Liiku siellä missä on paljon ihmisiä, tee matkustusilmoitus ulkoministeriöön, hanki valelompakko käsilaukkuun jonka saa ryöstää ja oikea lompakko piiloon kaulapussiin, samoin passi. Skannaa passi ja liitä se liitetiedostona sähköpostiin. Saat henkkarit esiin missä tahansa jos ne viedään. Ilman henkkareita olet aika kusessa. Ota myös kopio passista ja päällystä se vaikka kontaktimuovilla ja tunge jonnekin vaatteisiin. Pukeudu vaatimattomasti ja peittävästi äläkä lue karttaa kadulla koska näytät heti turistilta ja saat perääsi ties mitä oppaita. Päivitä someen päivittäin olinpaikkasi siltä varalta että katoat.

Näytä välinpitämättömältä ja siltä kuin kulkisit samaa reittiä harva se päivä. Tietenkin jos reissaat rinkan kanssa, se on hankalampaa...

Suosittelen kuitenkin majoittumaan bed and breakfastiin telttailun sijaan, leirintäalueelle ei kannata yksin lähteä. Kanna mukana mahdollisimman vähän ja ota mukaan sellaiset vaatteet jotka voit heittää pois sitä mukaa kun likaantuvat.

Eli mitä paremmin sulaudut katukuvaan, sitä parempi.

Vierailija kirjoitti:

Kiitos numerot 3 ja 4! Uskon teitä :)

En ole hirveästi matkustellut, joten jo siksikin kysyin. Interrail vaikuttaa hyvältä ja edulliselta tavalta vierailla monessa maassa

ap

Lippu itsessään ei maksa mutta majoitus ja ruoka kylläkin (jos syö ulkona). Suosittelen Bed&Breakfastia, saat syödä aamulla samaan hintaan aamiaisella niin paljon kuin napa vetää. Sillä pärjää jo pitkälle päivään. Ja tietenkin pääset suihkuun ja saat kunnon yöunet oman huoneen rauhassa.

Booking.comin kautta löydät edulliset vaihtoehdot kun pyydät listausta hinnan mukaan. Osaan varauksista tarvii luottokortin. Kannattaa ottaa sellainen joka maksetaan vasta paikan päällä eikä ennakkomaksua veloiteta ja jossa on ilmainen peruutus. Ihan siltä varalta että tulee mutkia matkaan etkä ehdi perille ajoissa. Muista tsekata peruutusehdot eli mihin mennessä huone pitää peruuttaa.

Monissa junissa on myös pakollinen paikkavaraus.

Kävin yksin kymmenen vuotta sitten ja yötkin vietin missä sattui, mutta en välttämättä enää uskaltaisi lähteä. Maailma tuntuu niin muuttuneen parissa vuodessa. Riippuu tietysti kohteestakin.

Oon reissannut yli 40 maassa yksin. Ikää 22, blondi tukka ja näkee kilsan päähän, että olen muualta.

Ärsyttäviä tilanteita toki tullut (mm. Intia), mutta ei sen kummempaa.

Lähde. :)

Vierailija kirjoitti:

Oon reissannut yli 40 maassa yksin. Ikää 22, blondi tukka ja näkee kilsan päähän, että olen muualta.

Ärsyttäviä tilanteita toki tullut (mm. Intia), mutta ei sen kummempaa.

Lähde. :)

Et yhtään välitä siitä kuinka paljon aavikoitumista typerä matkustelusi on aiheuttanut?

Olen reissannut 2- ja 3-kymppisenä rinkka selässä yksin euroopassa, aasiassa ja etelä-amerikassa. Lentäen, junalla, bussilla, milloin milläkin kärryllä.

Ihmeellisiä nämä varoitukset täällä, miten naisen pitäisi karttaa itä-eurooppaa tai pukeutua huomaamattomaksi. Tai varoa öisin kadulla kävelemistä.

Näissä kaikissa maissa elää naisia. Voitteko kuvitella! Siellä ne paikalliset naiset vaan yksinään kävelevät kadulla ilman vartijaa! Siellä asuu myös lapsia. Mahtaa niitä pelottaa.

Sen jälkeen, kun on 20 vuoden ajan reissanut ympäri maailmaa, on vaikea sanoa, mitä on oppinut. Ehkä sen, että suomalainen pärjää missä vaan. Ja sen, että kaikissa paikoissa on kivaa, jos on oikea asenne.

"Mutku maailma on muuttunut." Joo joo. Jos jotain niin kyllä se maailma on muuttunut koko ajan vaan turvallisemmaksi.

Ei muuta kuin anna palaa vaan!

Vierailija kirjoitti:

Olen reissannut 2- ja 3-kymppisenä rinkka selässä yksin euroopassa, aasiassa ja etelä-amerikassa. Lentäen, junalla, bussilla, milloin milläkin kärryllä.

Ihmeellisiä nämä varoitukset täällä, miten naisen pitäisi karttaa itä-eurooppaa tai pukeutua huomaamattomaksi. Tai varoa öisin kadulla kävelemistä.

Näissä kaikissa maissa elää naisia. Voitteko kuvitella! Siellä ne paikalliset naiset vaan yksinään kävelevät kadulla ilman vartijaa! Siellä asuu myös lapsia. Mahtaa niitä pelottaa.

Sen jälkeen, kun on 20 vuoden ajan reissanut ympäri maailmaa, on vaikea sanoa, mitä on oppinut. Ehkä sen, että suomalainen pärjää missä vaan. Ja sen, että kaikissa paikoissa on kivaa, jos on oikea asenne.

"Mutku maailma on muuttunut." Joo joo. Jos jotain niin kyllä se maailma on muuttunut koko ajan vaan turvallisemmaksi.

Ei muuta kuin anna palaa vaan!

Oot kyllä harvinaisen tyhmä

http://america.aljazeera.com/multimedia/2015/1/mexico-s-pandemicfemicid…

Suomalainen nainen pärjää tasan niin kauan kuin on valmis jakamaa persettään. Mitään taikavoimia ei ole

Mikset uskaltaisi?

Mä olen reissannut pari kertaa nuorempana interraililla ja aikuisena kaupunkilomilla lasten kanssa (mieheni pelkää lentämistä). 12 neuvot ovat melko hyviä, myös se että varaa majoitus jo päivällä. Väsyneenä ei ole kiva talsia pimeässä kaupungin katuja, tai sitten jatka matkaa yöjunalla. Erittäin epäluuloinen kannattaa olla reissussa, eli ns. oppaiden (opastan sinut majapaikkaan) ym.. suhteen.  Noitakin tuli nuorena eteeni, ei enää lasten kanssa liikkuessa. En lähtenyt matkaansa. Minut yritti tarkuvaras rosvota peräti 5 kertaa, joka kerta huomasin, koska rinkan lisäksi minulla oli reissussa ns. pikkureppu, jonka sai suljettua sekä naruilla että metallisella napsautussoljella ja siinä oli paljon taskuja, joihin voi piilottaa juttuja. Tässä taskuvaraslompakossa minulla oli pieni summa rahaa kankaisessa lompakossa, lompakossa nailonnaru, ja se oli sidottu siihen repun nahkanaruun repun sisäpuolelle kiinni. Tunsin kun narut alkoi nykiä...aina ne lähti kiireesti, kun pyörähdin ympäri vihaisena. Lisäksi kannattaa olla taskussa kolikkokukkaro, johon laittaa pieniä seteleitä noin parinkymmenen euron edestä. Pidä tiukasti piilossa luottokortti, passi ja isompi käteinen. Taskuvaras iskee jonossa tai ruuhkassa, missä huomiosi on kiinnittynyt muualle. Tai sitten kysytään neuvoa porukalla. Tai äkkihali.

Pariisissa asemalla odotushuoneessa yöjunaa odotellessa minulle tuli joku farkkupukuinen valkonaama mies esittämään jotain virkailijaa ja vaatimaan jotain, no en ollut kuulevinaan, vaikka tajusin että jotain se lässytti ja minun olisi pitänyt sille muka näyttää jotain. Lopulta yksi ranskalaismummo rähähti sille ja se häipyi.

Myöskin tietynlainen rasistinen epäluuloisuus on viisautta. Afrikan poikia riitti 90-luvun alun etelä-Ranskassa "oppaiksi".  Villi arvaukseni oli, että seuraavassa korttelissa poissa näköpiiristä minut olisi opastettu umpikujalle, jossa olisin päässyt omaisuudestani.

Reissu menee ihan hyvin, kun on riittävän epäluuloinen, varovainen, ei pelkää käyttää taksia, ottaa mukaan niskatyynyt junassa nukkumista varten ja ottaa mukaan eurooppalaisen sairausvakuutuskortin. Ja Visa Electron toimii jo monissa maissa, mm. Englannissa.