Kauniit tai aiemmin kauniit naiset - avaudutaan tänne kokemuksistamme
On toinen ketju, jossa rumat kertovat kokemuksiaan, joten mekin ansaitsemme oman ketjumme.
Voin aloittaa itse. Olen kahden ylemmän korkeakoulututkinnon suorittanut, keski-ikää lähestyvä nainen. Opiskeluaikana tein myös mainosmallin töitä. Monissa työhaastatteluissa valmistumisen jälkeen minua arvioitiin puhtaasti vain ulkonäön perusteella. Alaani kuuluvan työpaikan saatuani muistan ensimmäiseltä puolelta vuodelta erään sopimusneuvottelun, johon osallistuin kahden vanhemman lakimies-kollegan kanssa. Minut pyydettiin mukaan ja sanottiin, että hymyilisin kauniisti, mutten kysyisi mitään vastapuolelta. Olin siis vain kaunista seuraa - osaamistani ei arvostettu mitenkään, vaikka olin jo saanut kannuksia hankittua hyvillä neuvottelutaidoillani muissa yhteyksissä.
Toivoisin kuulevani muilta kokemuksia, joissa vain ulkonäöllä on väliä ja oikea asia-osaaminen on sivuutettu.
Kommentit (17)
Jouduin nuorempana todistelemaan vähän jokaiselle, etten ole tyhmä. Eräs lukioaikainen ihastuksenikin sanoi, että "Et olekaan niin tyhmä miltä näytät". Jotkut ihmiset ovat niin yksinkertaisia, että ottavat blondivitsit tosissaan. Työnhaussa kauniista ulkonäöstä oli hyötyä. Nykyään joudun pärjäämään osaamisellani ja parempi niin.
No, teillä kauniilla sentään on lukemattomia ilon aiheita elämässänne juurikin ulkonäönne ansiosta, rumilla pelkkää kurjuutta. Joten en näe että miksi kauneudesta pitäisi tehdä oma ketjunsa, jossa viehättävät naiset pääsevät ulisemaan siitä kuinka kauneus on "kirous", En vain näe mitään loogista syytä sille, terveisin ihan tavallinen mies.
Haistakaa paska te jotka väitätte ettei kauneus ole mikään kirous ! Kyllä ON! Minut on mm. Savustettu ulos joistain naisvaltaisista mestoista, annettu murhaavia katseita ilman että millään voi keksiä MITÄÄN oikeaa syytä mikä aiheuttas sen...ja saanut tuta vaikka mitä ennakkoluuloja. Te jotka ette ole eläneet meidän hyvännäköisten kengissä, ette omakohtaisesti mtn tiedä. Ps. Kauniit saa kärsiä myös enemmän pervojen ahdisteluista ym.
Vierailija kirjoitti:
Haistakaa paska te jotka väitätte ettei kauneus ole mikään kirous ! Kyllä ON! Minut on mm. Savustettu ulos joistain naisvaltaisista mestoista, annettu murhaavia katseita ilman että millään voi keksiä MITÄÄN oikeaa syytä mikä aiheuttas sen...ja saanut tuta vaikka mitä ennakkoluuloja. Te jotka ette ole eläneet meidän hyvännäköisten kengissä, ette omakohtaisesti mtn tiedä. Ps. Kauniit saa kärsiä myös enemmän pervojen ahdisteluista ym.
Hei hysteerikko, katse ei tapa ja mitenpä erottelet, katsotaanko sinua kiukkuisesti mokailusi tai epäystävällisyytesi takia? Miksi jonkun kaunis ulkonäkö aiheuttaisi mulkoilua?
Nahkaa paksummaksi, miksi annat "savustaa" ulos?
Sinulla on vinoutunut itsetunto yhdistyneenä epärealistiseen käsitykseen omasta olemuksestasi.
t kaunis ja tasapainoinen
Vierailija kirjoitti:
Hyvin samantyyppisiä kokemuksia löytyy täältä. Voisi olla kuin omasta kynästäni tuo sun, vaikkakkin eri ala. Pahin tilanne selvästi miesvaltaisilla aloilla, joissa auktoriteetilla on väliä. Kauniiden naisten ei uskota olevan päteviä!
Pitää olla tuplasti pätevämpi ja silti limaiset vanhat sedät ehdottelevat seksiä. Työhaastatteluissa kysytään, milloin aikoo lisääntyä. Epäsuorasti sen voi tehdä parisuhteen tilanteesta tarkemmin kysymällä, jos suoraan ei kehtaa. Pomo pyytää treffeille ja jo ilmeet millä katsoo asiallista pukeutumista tai tarkoituksella portaikossa perässä kävelyä.
Vierailija kirjoitti:
Haistakaa paska te jotka väitätte ettei kauneus ole mikään kirous ! Kyllä ON! Minut on mm. Savustettu ulos joistain naisvaltaisista mestoista, annettu murhaavia katseita ilman että millään voi keksiä MITÄÄN oikeaa syytä mikä aiheuttas sen...ja saanut tuta vaikka mitä ennakkoluuloja. Te jotka ette ole eläneet meidän hyvännäköisten kengissä, ette omakohtaisesti mtn tiedä. Ps. Kauniit saa kärsiä myös enemmän pervojen ahdisteluista ym.
Eikö kaunis voi rumentaa itsensä tarpeen mukaan?
Vierailija kirjoitti:
Haistakaa paska te jotka väitätte ettei kauneus ole mikään kirous ! Kyllä ON! Minut on mm. Savustettu ulos joistain naisvaltaisista mestoista, annettu murhaavia katseita ilman että millään voi keksiä MITÄÄN oikeaa syytä mikä aiheuttas sen...ja saanut tuta vaikka mitä ennakkoluuloja. Te jotka ette ole eläneet meidän hyvännäköisten kengissä, ette omakohtaisesti mtn tiedä. Ps. Kauniit saa kärsiä myös enemmän pervojen ahdisteluista ym.
Kukaan muuhan ei tällaista koe
Jos on kaunis nainen eikä osaa sitä kauneutta käyttää hyväkseen (vaan joutuu itse ns. käytetyksi) niin sitten EI OLE KOVIN älykäs. Näin se vaan on, sorry tyhjäpääkaunottaret.
t nainen minäkin
Teini-iässä kärsin oikeasti kauneudestani, vihasin olla kaunis. Kaikenmaailman vanhat miehet ja sukulaissedät kuvittelivat olevansa oikeutettuja sanomaan mielipiteensä ulkonäöstäni. Inhosin muutenkin kaikkea itseeni kohdistuvaa huomiota, saatika ulkonäköön ja varsinkin vartaloon kohdistuvaa huomiota. Voi niitä lukuisia tuskan hetkiä sukujuhlissa. Myöhemmin olisin voinut ansaita kauneudella, minua pyydettiin malliksi muotinäytöksiin ja kehotettiin hakeutumaan mallin töihin muutenkin. Alastonkuvauksia ehdoteltiin useammin kuin kerran, se oli ehkä yököttävintä ikinä. Olin tullut niin ujoksi ja epävarmaksi, että en mennyt koskaan mihinkään mallinhommiin.
Ja minä en koskaan pukeutunut paljastavasti, enkä juuri edes meikannut ja halusin olla oikein tavallinen. Luonteeltani olin hyvin herkkä ja sellainen runotyttö.
Olen jo keski-ikäinen ja edelleen kuulen kommentteja ulkonäöstäni, mutta eihän se enää tunnu pahalta, vaikka mieluummin olisin ilman kommentointia. Vasta nyt uskallan pukeutua naisellisesti ja käyttää huulipunaa, en enää suostu piilottelemaan itseäni, minäkin saan pukeutua miten haluan, viis muiden mielipiteistä. Vasta nyt tajuan, että ulkonäöstä oli toki hyötyäkin, sain aina helpolla kesätyöpaikan, yllättäen aina miesvaltaisesta paikasta. Miehet myös kohtelivat mua superystävällisesti, mikään virhe ei haitannut ja työtodistus oli loistava. Kun perustin yrityksen, vanhempi miestoimittaja kuvaili minua lehtijutussa sanoin "viehättävä kaunotar", se oli aika noloa! Melkein pelkään tyttäreni puolesta, joka on jo nyt teini-iässä uskomattoman kaunis, paljon kauniimpi kuin itse olin.
Ei kauneus kirous ole, jos itse osaa suhtautua siihen oikein, eli että se ei nouse hattuun, mutta ei toisaalta anna toisten kommenttienkaan vaikuttaa itseensä. Minä en osannut suhtautua oikein.
Olen ylpeä siitä, etten ole kiivennyt reittä pitkin työuralla. Miehet kehuvat usein, miten kaunis olen. Päätin luottaa koulutukseen ja hyvä niin. Kyllä sitä jossakin vaiheessa kuitenkin rypyt saa.
On kyllä kiusallista oikeastaan, että toisen ulkonäkö otetaan ruodintaan. Jos ei ole mikään huomiohuora, niin eipä siitä halua kuulla.
En oikein osaa lokeroida ihmisiä ulkonäön perusteella rumiin/kauniisiin tms., niin en oikein osaa omastakaan ulkonäöstä sanoa mitään, mutta ilmeisesti olen ihan kaunis, ainakin saan kuulla paljon kehuja ulkonäöstäni, etenkin baareissa ja vastaavissa. Kilttejä kommentteja vastaan minulla ei ole mitään, mutta väkisin kähmiminen ja "piirittäminen" ja muu ahdistelu on rasittavaa.
Työskentelen vartijana eräässä paikassa, jossa joudun olemaan aika paljon tekemisissä ihmisten kanssa. Asiakkailta kuulee ulkonäköön liittyviä kommentteja melko paljon. Mielestäni on aika törkeää vislailla vartijalle ja kysellä treffeille. Eli ammatissani minua ei oteta tosissaan. Työkaverini ottavan minut toki tosissaan, kun tietävät ja tuntevat minut, mutta joskus muutama uusi työntekijä on joissain pikkujouluissa tms kertonut, etten ole vakavasti otettava vartija ulkonäköni puolesta. Toki myös miesvaltaisella alalla joutuu usein työkavereiden mielenkiinnon kohteeksi, mikä on mielestäni todella epämiellyttävää ja jonka vuoksi työpaikan yhteiset pippalot, joissa nautitaan alkoholia, jätän mielelläni väliin.
Noita pöljiä limaukkoja ja niiden kommentteja ei ole syytä ottaa tosissaan. Niin päin se menee. Ei kannata myöskään huolia mieheksi pikkupoikaa, joka vähättelee limaukkojen käytöstä ja rupeaa jopa kaveriksi. Hyvä arvostelukyky on naiselle kallis aarre. Kaunista toki mielistellään enemmän, joten voi kestää kauemmin ennen kuin tunnistaa sammakon, joita on oikeasti enemmän ja useammanlaisia kuin haluttaisiin uskoa.
Minä olin aika ruma teini, mutta vastavalmistuneena maisterina kaunotar. Toin työnantajilleni jatkuvasti uusia asiakkaita, vaikka minulle selvisikin lopulta se, että miespuoliset asiakkaat söivät minua silmillään sen sijaan, että olisivat kuunnelleet, mitä sanoin. Onneksi sentään paperilla työnantajani ja asiakasfirmojen suhteet olivat asiallisella pohjalla; minä olin jonkinlainen syötti ja bonus.
Nyt viisikymppisenä minut tunnetaan ystävällisenä ja huumorintajuisena asiantuntijana, mikä on kieltämättä mukavaa. Kauniit kasvonpiirteeni ovat jäljellä, mutta ikäisissäni kehyksissä. Ilmeisesti iltapäivälehdissä mainostettu "mies etsii hedelmällistä naista" -ajattelu pitää paikkansa, koska minusta ovat kiinnostuneet vain sen ikäiset miehet, joita lapsenteko ei (enää) kiinnosta. Ja apua tarvitsevat asiakkaat. :)
On valitettavan totta, että kaunis nainen saa monessa paikassa erikoiskohtelua. Mutta niin saa kaunis mieskin, kuten veljeni.
Olin teininä todella kaunis, mutta itsetuntoni lytättiin koulukiusaamisella (tytöt kiusas mua, muuta syytä en ole keksinyt kuin ujous ja kauneus). Kaikkein kamalinta kauneudessa oli vanhemmat miehet, kunnon limaiset ukot. Sain usein kuulla kommentteja kauneudestani ja takapuolestani ja äijät vissiin luulee sen olevan suurikin kunnia. Kerran yksi pulsu lähti perään kun ohitin hänet katsomatta päinkään ja kuuroin korvin.
Olen edelleen kaunis kasvoiltani, mutta hormonaalisen ehkäisyn aloitettuani en ole vartaloani enää kuosiin saanut ja raskaus+raskausmyrkytys oli viimeinen niitti. Olen nyt ylipainoinen, mutta tunnen itseni suht tuoreena äitinä kauniimmaksi kuin koskaan, kiloista huolimatta. En voi sanoa kaipaavani kehooni kohdistuvaa huomiota. Nyt en ole enää jokaisen limaisen äijän silmätikku kadulla.
Toki haluan saada kroppani kuosiin, mutta en stressaa siitä vaan nautin kotiäitiajasta.
Pukeuduin nuorena tummiin säkkimäisiin vaatteisiin enkä meikannut ikinä, kun en halunnut erottua enempää. Opettelin kävelemään katsomatta ketään silmiin tai kasvoihin edes, koska inhosin muiden ja erityisesti vanhempien miesten tuijotusta. Nyt on luonne koventunut nelikymppisenä niin, etten välitä katseista ja ajattelen, että siinähän vilkuilet, ja pukeudunkin muodikkaasti.
Olin todella kaunis vielä pari vuotta sitten, miehet tulivat kirjaimellisesti ovelleni, tuputtivat lahjoja ja tunnustivat rakkauttaan. Olin kuulemma kaunein nainen maailmassa ja he kaikki halusivat parisuhteen kanssani. Olin todella hoikka, kiinteä ja erittäin muodokas, perseeni oli timmi, pyöreä ja iso. Tunsin itseni halutuksi, kuin prinsessaksi josta alati taistellaan. Minut valittiin myös missifinaaliin, johon en silloisen poikaystäväni mustasukkaisuuden vuoksi päässyt osallistumaan. Hiukseni oli todella pitkät ja pukeuduin naisellisesti. Suurin osa tapaamistani miehistä halusi olla kanssani juurikin ulkonäköni vuoksi.
Sitten sairastuin viime vuonna anoreksiaan ja menetin kaiken. Siis aivan kaiken. Peppua ei enää ole, hiukset ohenivat. Hoitojen jälkeen paisuin isommaksi kuin koskaan. Nyt olen siis iso ja muodoton, kuin aave entisestä. Ja ikuisesti katkera itselleni.
N24
Hyvin samantyyppisiä kokemuksia löytyy täältä. Voisi olla kuin omasta kynästäni tuo sun, vaikkakkin eri ala. Pahin tilanne selvästi miesvaltaisilla aloilla, joissa auktoriteetilla on väliä. Kauniiden naisten ei uskota olevan päteviä!