Lue keskustelun säännöt.
Vinkkejä kuusi vuotiaan tytön kasvatushaasteisiin kaivataan!
03.01.2017 |
Eli tyttö on kaikinpuolin kiltti ja ystävällinen kaikille, hyvä koulussa etc. Mutta kotona joka aamu hirveä kitinä, väittää joka asiassa vastaan. Kitisee niin kauan, että joko saa mitä haluaa tai kitinä jatkuu kaksi tuntia (itkee, huutaa, kitisee) Tätä on jatkunut niin kauan kuin muistan. Kitinä liittyy usein aamupalaan. Saattaa illalla jo kysellä mitä on aamupalaksi ja usein sanon esim. muroja/puuroa etc, ja sanon vielä että siitä ei sitten aamulla keskustella enempää. Aamulla kun herää alkaa kitisemään aamupalasta "olisin halunnu vohveleita" "olisin halunnu pekonia, kananmunaa ja paahtoleipää" tai tyyliin jos sanotaan että nyt syödään vohveleita (viikonloppuisin) niin siitäkin tulee kitinää "oisin halunnu pekonia.." Eli siis mikään ei ole hyvä. Tää on niin raivostuttavaa.. Ja olen sanonut että Afrikassa moni olis iloinen jos sais jotain. Mistä tämä johtuu? Ja mitä voin tehdä eri tavalla, miten tähän voi puuttua? Tyttö muutenkin kun kiukun nielemä melkein joka aamu. Vaikka minä ja isänsä siitä sanotaan, että ei ole kiva kun kitisee joka aamu, niin silti tekee niin. Tytöllä kaksi pienempää sisarusta, jotka kumpiakaan eivät tee samaa. Tekisi mieli lähettää tyttö johonkin muualle vähäksi aikaa oppimaan..
Kommentit (28)
Kiitos vastauksesta! Kyllä olemme yrittäneetkin kitkeä sitä kitinää. Ja juuri tänään isä sanoi tytölle että "et sitten syö mitään aamupalaksi" johon tyttö oli "tyytyväinen", kuitenkin alkoi kitinä hetken päästä, että "isi sanoi että en saa syödä aamupalaa" johon minä vuorostaan kilahdin, että ei ole totta, älä vääristele totuutta. On vaan niin ärsyttävää kun joka aamu alkaa kitinällä.. Itse en todella anna periksi. Sekö minä ja tytön isä emme halua heittää ruokaa roskiin, ja perheessämme opetetaan syömään se mitä otetaan ja otetaan se mitä jaksetaan, mutta tyttö ei ymmärrä, ettei ruoka tipu taivaasta.
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kumpi teistä mallintaa kitinää lapselle?
Tyttö hakee huomiota kitinällä, koska haluaa osoittaa teille olevansa vielä pieni lapsi kuten nuoremmat sisarukset. On kyllästynyt roolinsa "sinä olet jo iso tyttö"...
Voisiko sunnuntaina tehdä taulukon viikon aamupaloista? Lapsi voisi yhdessä liimata taulukkoon kuvat (osaako kirjoittaa?). Hänen valitsemat aamupalat eri päiville, jos helpottaisi valtataistelua. Huomiota tuntuu kaipaavan..
Tulee mieleen, että lapsi on väsynyt aamulla. Kiukutteleeko myös muina ruoka-aikoina vastaavasti? Miten iltapala sujuu??
Muistakaa kehua kun sujuu :)
Vaaditte liikaa pieneltä tytöltä ja hän oireilee sen takia. Kuusi vuotias on todella harvoin koulukypsä ja jos hänen koulun aloitustaan varhennetaan, on sitä harkittava tarkoin. Kerroit että koulu hoituu hyvin mutta tyttö varmaan vain sinnittelee isompien joukossa eikä voi olla oma itsensä kehittyneempien parissa. Eipä ihmekään että aamulla stressataan.
Keskusteletteko kotona? Onko tytön mahdollista ilmaista itseään? Vai onko häiriökäytös ainoa tapa ilmaista pahaa oloa aamuisin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Tyttö hakee huomiota kitinällä, koska haluaa osoittaa teille olevansa vielä pieni lapsi kuten nuoremmat sisarukset. On kyllästynyt roolinsa "sinä olet jo iso tyttö"...
Tämä voi olla totta..
Ap
Vierailija kirjoitti:
Voisiko sunnuntaina tehdä taulukon viikon aamupaloista? Lapsi voisi yhdessä liimata taulukkoon kuvat (osaako kirjoittaa?). Hänen valitsemat aamupalat eri päiville, jos helpottaisi valtataistelua. Huomiota tuntuu kaipaavan..
Tulee mieleen, että lapsi on väsynyt aamulla. Kiukutteleeko myös muina ruoka-aikoina vastaavasti? Miten iltapala sujuu??
Muistakaa kehua kun sujuu :)
Iltapalaa syö mielellään kyllä. Nukkumaan menee kahdeksalta, joten unta pitäisi riittää. Taulukko kuulostaa hyvältä idealta, kiitos siitä! Otan kokeiluun!
Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vaaditte liikaa pieneltä tytöltä ja hän oireilee sen takia. Kuusi vuotias on todella harvoin koulukypsä ja jos hänen koulun aloitustaan varhennetaan, on sitä harkittava tarkoin. Kerroit että koulu hoituu hyvin mutta tyttö varmaan vain sinnittelee isompien joukossa eikä voi olla oma itsensä kehittyneempien parissa. Eipä ihmekään että aamulla stressataan.
Keskusteletteko kotona? Onko tytön mahdollista ilmaista itseään? Vai onko häiriökäytös ainoa tapa ilmaista pahaa oloa aamuisin?
.
Nyt vasta huomasin, että olin kirjoittanut otsikkoon kuusi vuotias, tyttö on siis seitsemän ja ekaluokalla. (Aika menee niin etten pysy perässä) Ja kyllä meillä keskustellaan kotona.
Ap
Onko lapsen syötävä aina ruoka loppuun????
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Onko lapsen syötävä aina ruoka loppuun????
Ei. Mutta jos itse ottaa ruokaa niin sitten on. Maistaa pitää aina, ennen kun voi sanoa "en tykkää".
Kaikesta päätellen lapsen elämä on aika kamalaa, jos joka aamu onpaha olla. Lapsella lienee tiukat rajat eikä mitään mahdollisuutta tehdä mitään valintoja, koska pelkkä aamupala aiheuttaa noin isoja tunteita.
Entä jos lapsi saisi päättää, mitä aamulla syö? Olisiko ihan kamalaa, jos kerrankin olisi lupa itse valita sen sijaan, että vanhemmat aina tietävät kaiken paremmin? Kirjoituksen perusteella kasvatat pientä anorektikkoa, jonka ainoa tapa hallita maailmaa on minimoida syöminen, koska kaikki muu on ulkopuolelta määrätty. Vai suuhun menevän ruuan määrän saa itse päättää.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kitinä loppuu kun et anna sillä asioita periksi. Sinä olet aikuinen voit sanoa että aamupalaksi on muroja jos ei kelpaa älä syö.
Vierailija kirjoitti:
Kitinä loppuu kun et anna sillä asioita periksi. Sinä olet aikuinen voit sanoa että aamupalaksi on muroja jos ei kelpaa älä syö.
Sama toimii muuten loistavasti myös vaimoa kouluttaessa.
Ei pidä antaa periksi missään, vaan tiukat rajat, niin se kitinä loppuu aika äkkiä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Onko kiusausta? Kavereita?
Huomio varmaan se tärkein syy kumminkin. Ehkä hänen kanssaan pitäisi viettää aikaa välillä ilman sisaruksia? Verrataanko koko ajan sisaruksiin?
Mulla 3 poikaa vanhin täyttää 7 kesällä. Hän oppi tavan saada huomiota kerrostalossa itkien huutaen ja siis kovaa parkuen. Sai tahtonsa läpi, kun kerrostalossa ei voi niin tehdä. Kunnes se alkoi jo vaikuttamaan meidän koko perheeseen kielteisesti. Kaikki oli vihaisia. Lopulta emme enää reagoineet parkumiseen mitenkään ja kun ei parkunut sai laatuaikaa välillä ilman veljiä. Pyöräily, kaupassa käyminen. Parkuminen sitten vain unohtui, kun ei enää reagoitu siihen ei edes suuttumalla.
Vierailija kirjoitti:
Kaikesta päätellen lapsen elämä on aika kamalaa, jos joka aamu onpaha olla. Lapsella lienee tiukat rajat eikä mitään mahdollisuutta tehdä mitään valintoja, koska pelkkä aamupala aiheuttaa noin isoja tunteita.
Entä jos lapsi saisi päättää, mitä aamulla syö? Olisiko ihan kamalaa, jos kerrankin olisi lupa itse valita sen sijaan, että vanhemmat aina tietävät kaiken paremmin? Kirjoituksen perusteella kasvatat pientä anorektikkoa, jonka ainoa tapa hallita maailmaa on minimoida syöminen, koska kaikki muu on ulkopuolelta määrätty. Vai suuhun menevän ruuan määrän saa itse päättää.
No olipa taas kommentti.. Hohhoijaa. Joo kul tyttö saakin päättää välillä. Mutta jos hän päättäisi aina niin meillä syötäisi vohveleita joka päivä! Ja tiedoksi, meillä syödään monipuolista ruokaa. Tytön lempiruokia ovat pinaattikeitto, kinkkukiusaus, kaikki salaatit, porkkana, pasta esim. Hedelmistä söisi mangoa vaikka joka päivä.
Ap
Vierailija kirjoitti:
Onko kiusausta? Kavereita?
Huomio varmaan se tärkein syy kumminkin. Ehkä hänen kanssaan pitäisi viettää aikaa välillä ilman sisaruksia? Verrataanko koko ajan sisaruksiin?Mulla 3 poikaa vanhin täyttää 7 kesällä. Hän oppi tavan saada huomiota kerrostalossa itkien huutaen ja siis kovaa parkuen. Sai tahtonsa läpi, kun kerrostalossa ei voi niin tehdä. Kunnes se alkoi jo vaikuttamaan meidän koko perheeseen kielteisesti. Kaikki oli vihaisia. Lopulta emme enää reagoineet parkumiseen mitenkään ja kun ei parkunut sai laatuaikaa välillä ilman veljiä. Pyöräily, kaupassa käyminen. Parkuminen sitten vain unohtui, kun ei enää reagoitu siihen ei edes suuttumalla.
Kavereita on ja koulu on ihana, siellä ei kiusata. Joo tiedän tunteen "kaikki oli vihaisia".. Luulen, että tämä on joku keino hakea huomiota, niin kuin teidänkin pojallanne.
Ap
Jotenkin haiskahtaa, että aikaisemmin on tanssittu lapsen pillin mukaan, siis tehty monta aamiaista, kun yksi ei ole kelvannut, on tehty toinen jne. Jos ruoka ei kelpaa, kerätään ruuat pois pöydästä. Oppii kyllä vähitellen, että jos aikoo syödä, on tyydyttävä siihen, mitä on tarjolla.
Kannattaisi muuten myös kysyä koulusta, onko siellä jotain ongelmia, joista lapsi ei suostu kotona kertomaan, esim. kiusaamista. Eli että se temppuilu aamiaisen kanssa olisikin sitä, että pelottaa lähteä kouluun, kun ei tiedä, mitä siellä tänään on vastassa.
Vierailija kirjoitti:
Jotenkin haiskahtaa, että aikaisemmin on tanssittu lapsen pillin mukaan, siis tehty monta aamiaista, kun yksi ei ole kelvannut, on tehty toinen jne. Jos ruoka ei kelpaa, kerätään ruuat pois pöydästä. Oppii kyllä vähitellen, että jos aikoo syödä, on tyydyttävä siihen, mitä on tarjolla.
Kannattaisi muuten myös kysyä koulusta, onko siellä jotain ongelmia, joista lapsi ei suostu kotona kertomaan, esim. kiusaamista. Eli että se temppuilu aamiaisen kanssa olisikin sitä, että pelottaa lähteä kouluun, kun ei tiedä, mitä siellä tänään on vastassa.
Todellakaan ei olla mitään "monta aamiasta" ikinä tytölle tehty, eikä tulla tekemäänkään! Ja toiseksi nyt on joululoma, ei tarvitse edes kouluun mennä.
Ap
Kuulostaa tutulta, meillä poika (nyt 10 v) harrasti aikalailla samaa. Ei, ei saanut tahtoaan läpi. Joo, keskustellaan ja joo, saa ehdottaa ja toivoa ja mitänäitänyoli. Ja mikä tärkeintä: Meni ohi (ehkä ilman pysyviä traumoja kenellekään) ;)
(muutama aamiainen saattoi jäädä syömättä mut ei kerrota kellekään)
Tsemppiä! Hyvin sä vedät :)
No vaikka kitkeä se kitinä pois ihan perinteisillä kasvatuskeinoilla. Se sanominen/kertominen että ei ole kivaa ei nyt selvästi riitä, joten kovemman kautta sitten. Kun kitisee, kerrotte ettei tipu, ettekä tietenkään koskaan anna periksi. Sitten rupeatte sitä kitinää karsimaan, eli suu suppuun tai ei tule mitään aamupalaa. Tai jonkun mun etuuden poistaminen, jos asiallinen käytös ei onnistu.
Kannattaa ehkä selvittää myös fyysiset seikat, ettei ole esim. uniapneaa joka tekisi aamulla aina huonon olon. Mutta epätodennäköistähän tämä on.