Mistä tietää että opettaja on pätevä?

Useimmiten FM, joillain voi ehkä olla vielä FK, liikanopeilla LitM ja musiikissa myös MuM. Kotitalousopeista en tiedä.

Kertoo muodollisesta pätevyydestä.

Tittelillä ei ole mitään merkitystä vaan sillä, mitä aineita hän on opiskellut. Yleinen peruskoulunopettajan kelpoisuusehto löytyy tästä: Asetus opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.

Pitää olla suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon ( myös yamk käy) ;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Opetettavan aineen opinnot voi suorittaa myös erillisinä tai vaikkapa avoimessa yliopistossa, kunhan on vähintään perus- ja aineopinnot. Monet opettajat, myös luokanopettajat hankkivat lisäpätevyyttä suorittamalla erikseen jotain lisäopintoja, jotta saavat kelpoisuuden opettaa useampaa ainetta.

Kelpoisuuden saa selville menemällä kyseisen paikkakunnan sivistystoimistoon ja pyytämällä nähtäväksi kyseisen henkilön hakemuksen. Opettajien virat, määräaikaisetkin ovat julkisia  ja niiden hakemukset ovat julkisia. Voit siis tarkistaa, millaisia todistuksia kyseinen opettaja on hakemukseensa liittänyt.

On se niin väärin, että päteviä opettajia on työttöminä vain siksi, että tulee liian kalliiksi maksaa pätevälle palkkaa. Ihan turhaan hypätään vuosia yliopistolla. Kun epäpätevät ovat niin hyviä opettajia, miksi eivät sitten hanki kelpoisuutta?

No ainakin silloin on, jos hän on oikein l-i-s-e-n-s-i-a-a-t-t-i. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa?

Vierailija kirjoitti:

No ainakin silloin on, jos hän on oikein l-i-s-e-n-s-i-a-a-t-t-i. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa?

Mikä kommentti tää nyt on? Että l-i-s...jne. on pätevä opettamaan ainetta kuin ainetta?

Pitää olla fm ja aineenopettaja.

Aineopettaja ei ole pätevä.

Vierailija kirjoitti:

No ainakin silloin on, jos hän on oikein l-i-s-e-n-s-i-a-a-t-t-i. Ymmärrätkö mitä se tarkoittaa?

Ymmärrätkö, mitä yllä lainattu asetus tarkoittaa?

Jos lisensiaatilla ei ole opettajan pedagogisia opintoja tai hänellä ei ole opettavasta aineesta vähintään aineopintoja, hän ei ole pätevä sen aineen opettajaksi. Ei myöskään tohtori, jos ei täytä noita vaatimuksia.

Usein riittää se, että on pätevä ainakin yhdessä aineessa, sillä joidenkin aineiden tunteja on liian vähän päätoimiselle opettajalle varsinkin pienissä kouluissa, ja siksi on vaikea saada kaikkiin pätevät.

Koska opettajien cv, tutkintonimike tai aineyhdistelmät eivät yleensä ole missään julkisedti näkyvillä, saat tiedon parhaiten vanhanaikaisella tavalla: kysymällä. Kysy joko opettajalta suoraan tai koulun kansliasta, missä todistukset on nähty.

Vierailija kirjoitti:

Tittelillä ei ole mitään merkitystä vaan sillä, mitä aineita hän on opiskellut. Yleinen peruskoulunopettajan kelpoisuusehto löytyy tästä: Asetus opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.

Pitää olla suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon ( myös yamk käy) ;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Opetettavan aineen opinnot voi suorittaa myös erillisinä tai vaikkapa avoimessa yliopistossa, kunhan on vähintään perus- ja aineopinnot. Monet opettajat, myös luokanopettajat hankkivat lisäpätevyyttä suorittamalla erikseen jotain lisäopintoja, jotta saavat kelpoisuuden opettaa useampaa ainetta.

Kelpoisuuden saa selville menemällä kyseisen paikkakunnan sivistystoimistoon ja pyytämällä nähtäväksi kyseisen henkilön hakemuksen. Opettajien virat, määräaikaisetkin ovat julkisia  ja niiden hakemukset ovat julkisia. Voit siis tarkistaa, millaisia todistuksia kyseinen opettaja on hakemukseensa liittänyt.

On se niin väärin, että päteviä opettajia on työttöminä vain siksi, että tulee liian kalliiksi maksaa pätevälle palkkaa. Ihan turhaan hypätään vuosia yliopistolla. Kun epäpätevät ovat niin hyviä opettajia, miksi eivät sitten hanki kelpoisuutta?

Opetettavan aineen opintojen ei tarvitse olla perus- ja aineopinnot, riittää kun ne on perus- ja aineopintoja. Toisin sanoen, kandintutkielmaa ei tarvite tehdä jokaisesta opetettavasta aineesta.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Tittelillä ei ole mitään merkitystä vaan sillä, mitä aineita hän on opiskellut. Yleinen peruskoulunopettajan kelpoisuusehto löytyy tästä: Asetus opetustoimen kelpoisuusvaatimuksista 14.12.1998/986.

Pitää olla suorittanut

1) ylemmän korkeakoulututkinnon ( myös yamk käy) ;

2) kussakin opetettavassa aineessa vähintään 60 opintopisteen laajuiset aineenopettajan koulutukseen kuuluvat opetettavan aineen opinnot, jotka ovat oppiaineen tai siihen rinnastettavan kokonaisuuden perusopinnot ja aineopinnot; sekä

3) vähintään 60 opintopisteen tai vähintään 35 opintoviikon laajuiset opettajan pedagogiset opinnot.

Opetettavan aineen opinnot voi suorittaa myös erillisinä tai vaikkapa avoimessa yliopistossa, kunhan on vähintään perus- ja aineopinnot. Monet opettajat, myös luokanopettajat hankkivat lisäpätevyyttä suorittamalla erikseen jotain lisäopintoja, jotta saavat kelpoisuuden opettaa useampaa ainetta.

Kelpoisuuden saa selville menemällä kyseisen paikkakunnan sivistystoimistoon ja pyytämällä nähtäväksi kyseisen henkilön hakemuksen. Opettajien virat, määräaikaisetkin ovat julkisia  ja niiden hakemukset ovat julkisia. Voit siis tarkistaa, millaisia todistuksia kyseinen opettaja on hakemukseensa liittänyt.

On se niin väärin, että päteviä opettajia on työttöminä vain siksi, että tulee liian kalliiksi maksaa pätevälle palkkaa. Ihan turhaan hypätään vuosia yliopistolla. Kun epäpätevät ovat niin hyviä opettajia, miksi eivät sitten hanki kelpoisuutta?

Opetettavan aineen opintojen ei tarvitse olla perus- ja aineopinnot, riittää kun ne on perus- ja aineopintoja. Toisin sanoen, kandintutkielmaa ei tarvite tehdä jokaisesta opetettavasta aineesta.

Totta, eli esimerkiksi sivuaineena tai avoimessa suoritetut 60 op/35 ov opinnot riittävät. Ja kuten sanottu, kelpoisuutta ei yleisesti vaadita kaikissa niissä aineissa, joita henkilö opettaa. Yhä enemmän on nykyään niitä hakijoita, joilla on kolmen tai useammankin aineen opettajan kelpoisuus. Siksi vaikuttaa kummalliselta, että joissakin paikoissa tyydytään epäpäteviin opettajiin.

Ei huolta on pätevämpi kuin lapsesi ja sinä.

Muistutan aineenopettajan työn todellisuudesta: vaikka olisikin muodollisesti pätevä (FM, jne.) ei se takaa aina opettajan työn hallintaa. Juuri tämä tekee opetustyöstä vaativaa etenkin yläkouluissa nuorten parissa.  Useimmille valittajille sanon, että menkää kokeilemaan esim. uskonnon tai ruotsin opettamista yläkoulun kahdeksaluokkalaisille perjantaina viimeisellä tunnilla. Tunninsuunnittelu edellisenä iltana, ja sitten tunnin pitäminen. Ei todellakaan onnistu kaikilta. Osa epäpätevistä, mutta erittäin motivoituneista ja kokeneista opettajista osaa hoitaa hommat koulussa hyvin.

Eihän opettajat enää kouluissa opeta. Oppilaille isketään pädi käteen ja sanotaan etsikää Googlesta.

Kannattaa kysyä rehtorilta. En tosin tiedä onko kenelläkään velvollisuutta kertoa kenellekään ihmisten pätevyydestä ja koulutuksesta mitään.

Jos opettajalla on virka, on hän pätevä ellei ole valeopettaja. Tuntiopettajiksi ja sijaisiksi voidaan ottaa ketä vaan.

Ei ole olemassa mitään opettajarekisteriä, mistä asian voisi tarkistaa. Tittelistä se ei myöskään selviä. Kysyminen on ainoa keino, joka minulla tulee mieleen.

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajalla on virka, on hän pätevä ellei ole valeopettaja. Tuntiopettajiksi ja sijaisiksi voidaan ottaa ketä vaan.

Alakoulussa virassa olevat luokanopettajat opettavat myös esim kieliä, vaikkeivät ole niitä päteviä opettamaan. Ja jälki onkin sitten mitä sattuu.

Ja äiti voi olla pätevämpi. Esim minulla on se kielten opettajan pätevyys.

Vierailija kirjoitti:

Muistutan aineenopettajan työn todellisuudesta: vaikka olisikin muodollisesti pätevä (FM, jne.) ei se takaa aina opettajan työn hallintaa. Juuri tämä tekee opetustyöstä vaativaa etenkin yläkouluissa nuorten parissa.  Useimmille valittajille sanon, että menkää kokeilemaan esim. uskonnon tai ruotsin opettamista yläkoulun kahdeksaluokkalaisille perjantaina viimeisellä tunnilla. Tunninsuunnittelu edellisenä iltana, ja sitten tunnin pitäminen. Ei todellakaan onnistu kaikilta. Osa epäpätevistä, mutta erittäin motivoituneista ja kokeneista opettajista osaa hoitaa hommat koulussa hyvin.

Miksi ne motivoituneen, kokeneet, osaavat ja muutenkin erinomaiset opettajat eivät hanki kelpoisuutta? Eikö motivaatio kuitenkaan riitä?

Minä kyllä tiedän, mitä on opettaa uskontoa, eikä tarvitse olla edes perjantain viimeinen tunti! Mitä vastaa kirkosta eronnut opettaja oppilaalle, joka kysyy " eikö sinustakin uskonto ole kaikkein turhin aine"? No, minä kehotin katsomaan ympärille ja kerroin, että eräissä muissa yhteiskunnissa uskontoon suhtaudutaan vielä vakavammin. Ja mitenkö kirkkoonkuulumaton pääsi uskontoa opettamaan? En minä vaan tiedä, ilmeisesti olin viimeinen toivo eivätkä uskaltaneet kysyä. Mistä sitten olisivat keksineet opettajan, jos olisi paljastunut että en minäkään kelpaa?

Minä tiedän, että on velvollisuus kertoa kelpoisuudesta, jos kysytään oikeasta paikasta oikealla tavalla ( noin 100 ov hallintotiedettä) . Kyse on julkiseen virkaan liittyvistä julkisista tiedoista , mutta se ei tosin päde yksityisissä oppilaitoksissa.

Onko koulusta pakko antaa tieto ketkä opettajista ovat päteviä ja mihin aineisiin?

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Jos opettajalla on virka, on hän pätevä ellei ole valeopettaja. Tuntiopettajiksi ja sijaisiksi voidaan ottaa ketä vaan.

Alakoulussa virassa olevat luokanopettajat opettavat myös esim kieliä, vaikkeivät ole niitä päteviä opettamaan. Ja jälki onkin sitten mitä sattuu.

Ja äiti voi olla pätevämpi. Esim minulla on se kielten opettajan pätevyys.

Alakoulun luokanopettajille riittää se pätevyys englannin opettamiseen, jonka saavat erikoistumalla siihen (n. 15 ov), se siis tekee heistä oikeutettuja kielen opettamiseen.

T. Toinen kieltenopettaja

Aika mielenkiintoista on, että koulut ilmoittavat nettisivuillaan "opettajiksi" semmoisiakin, jotka eivät ole pätevyyttä nähneetkään. Näin ainakin eräässä urheilupainitteisessa koulussa on maan tapa pitää vuodesta toiseen listoilla epäpäteviä, jotka komeasti esitellään opettajina.