Psykoosista parantuneita?

jouduin riivatuksi vuonna 2003 kun menin Intiaan. en käyttänyt edes huumeita enkä mitään hullua tehnyt demonit vaan tulivat siellä päähäni ja jouduin riivatuksija henget vaativat paastoamaan lähes 73 päivää ja painoin 43 kg, sitten jouduin psykoosiin, se oli hirvittävää, pahin tila missä voi ihminen olla kun ei voi eää elä elämäänsä tai nauttia mistään kun psyyke on sekaisin ja "menetetty"

en tiedä, läääkkeitä en ottanut kun vastustin lääkkeitä, paranin näistä äänistä ja psykoosista 6 kk sisällä itsekseen enkä ole sitten ääniää kuullut, kaiketi joku rukoili puolestani tarpeeksi mutta helvettiä se oli se psykottinen aika, jep ja olen uskovainen ja olin sitä psykoosia ennenkin, psykoosissa koin etten ole enää uskossa, myös veljeni koko saman prosessin aikoinaan , ehkä ei kuullut ääniä mutta psykoosiin joutui

tässä kirjoitin lisää asiasta a1 osastolta

http://www.vauva.fi/keskustelu/2750168/mielivaltaa-psykiatrisella-osast…

Sairastuin psykoosiin 2,5 vuotta sitten. Olin kuukausia osastohoidossa. Nyt olen aivan normaali,syön lääkkeeni ja elän lasteni kanssa. Sairasloma jatkuu vielä ensi kesään.

Saanko udella, että onnistuuko työnteko normaalisti, vaikka psykoosin sairastit? Jättikö se mitään jälkiä, mitkä voisivat vaikuttaa työpaikan saantiin, opiskeluihin tms?

Oon ollu pari kertaa psykoosissa, psykoottinen syntymästä lähtien (ensimmäiset muistot halluja). Eipä tää elämä koskaan normaalia ole ollut enkä ikinä tule "parantumaan". Nyt on hyvä lääke menossa ja hallusinaatiot lähes poissa eikä psykoosi ole ollut edes alkamassa pitkään aikaan. Huhtikuussa katsotaan jatkuuko sairasloma vai mitä tehdään.

Vierailija kirjoitti:

Sairastuin psykoosiin 2,5 vuotta sitten. Olin kuukausia osastohoidossa. Nyt olen aivan normaali,syön lääkkeeni ja elän lasteni kanssa. Sairasloma jatkuu vielä ensi kesään.

Huh tiedäthän se monesti uusii.

up

mulla ei ole ollut mitään jälkioireita, sisi aikaa tuosta tapahtuneesta on 13 vuotta. Tosin en ole kyllä paastonnutkaan enää 73 päivän paastoja (:

seuraava paasto on vain 40 päivää vedellä eli huomenna alkaa

Varo uskontoja, horoskooppeja ym ei- konkreettisia asioita, jotka voivat viedä todellisuudentajun. Mystiikka ei sovi neurootikoille. Ankkuroi itsesi vahvasti arkeen. Joku hoitotahokontakti hyvä olla myös silloinkin kun sairaus ei ole aktiivinen.

Olin psykoosissa, toivuin suht nopeasti. Syön lääkkeitä, joten ei ole mitään oireita, eikä vaikuta enää mihinkään.

Saanko kysyä, minkälaisia oireita psykoosin aikana teillä oli/miten ilmeni? Miltä se tuntuu ja ymmärtärtääkö ihminen itse että nyt en ole ihan ok..?

Tavallisesti yhtäkkiä alkaneesta psykoosista toipuu täysin. :)

Vierailija kirjoitti:

Saanko kysyä, minkälaisia oireita psykoosin aikana teillä oli/miten ilmeni? Miltä se tuntuu ja ymmärtärtääkö ihminen itse että nyt en ole ihan ok..?

tämä. kertokaa!

up

up

up

vielä kerran up

Sairastin psykoosin,söin sen jälkeen n.puoli vuotta estolääkkeitä. Tapahtuneesta nyt n.7 v.ja terve olen edelleen. Ei ole vaikuttanut mitenkään negatiivisesti tai jättänyt mitään "jälkiä",ihan normaalisti olen ollut töissä ja opiskellut.

Mulla on yksi ystävä joka joutui osastolle ja tuli pitkä kuuri lääkkeitä ja terapiaa. Ei siitä koskaan ihan tervepäistä tullut. Hyvin älykäs ja välillä vaikuttaa olevan ihan ok mutta sitten täysin yllättäen heittää kaiken päälaelleen, poistaa ystävät elämästään ja palaa kuukausien päästä niin kuin mitään ei olis tapahtunutkaan. Lopetin kaiken yhteydenpidon lopulta kun sain vaan paskaa niskaan. Jotenkin sille jäi sellanen yli-ihmisen harhakuvitelma itsestään että hän on jotain henkisesti suurempaa kuin muut. Lisäksi vielä tutkii just noita itämaisia filosofeja ja "tyhjentää mieltä" koko ajan ja hokee kuinka vain tämä hetki on todellinen. Mitään se ei pysty suunnittelemaan koska on vain tämä hetki mutta haaveilee senkin edestä ja jonkun pitäisi nekin haaveet toteuttaa. Kertakaikkiaan kuluttava ihminen.

Viimeisin niitti oli se että se oli tulossa kylään ja kaikki vaikutti normaalilta kunnes uhkasi sitovansa mut köydellä kiinni puuhun ja jättävänsä ulos yöksi paleltumaan. Varsinainen Dr Jekyll ja Mr Hyde, koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi pamahtaa päin näköä. Ei käy töissä, vanhempansa elättävät. Tuolla ihmisellä on tosiaan kolme korkeakoulututkintoakin ettei ihan tyhmimmästä päästä muutoin. Lopulta uskoin ettei sitä mukavaa ja ihanaa ihmistä ole olemassa tai se on vaan opeteltu kuori/rooli ja se sairas, pahantahtoinen ihminen siellä alla on se todellinen.

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi ystävä joka joutui osastolle ja tuli pitkä kuuri lääkkeitä ja terapiaa. Ei siitä koskaan ihan tervepäistä tullut. Hyvin älykäs ja välillä vaikuttaa olevan ihan ok mutta sitten täysin yllättäen heittää kaiken päälaelleen, poistaa ystävät elämästään ja palaa kuukausien päästä niin kuin mitään ei olis tapahtunutkaan. Lopetin kaiken yhteydenpidon lopulta kun sain vaan paskaa niskaan. Jotenkin sille jäi sellanen yli-ihmisen harhakuvitelma itsestään että hän on jotain henkisesti suurempaa kuin muut. Lisäksi vielä tutkii just noita itämaisia filosofeja ja "tyhjentää mieltä" koko ajan ja hokee kuinka vain tämä hetki on todellinen. Mitään se ei pysty suunnittelemaan koska on vain tämä hetki mutta haaveilee senkin edestä ja jonkun pitäisi nekin haaveet toteuttaa. Kertakaikkiaan kuluttava ihminen.

Viimeisin niitti oli se että se oli tulossa kylään ja kaikki vaikutti normaalilta kunnes uhkasi sitovansa mut köydellä kiinni puuhun ja jättävänsä ulos yöksi paleltumaan. Varsinainen Dr Jekyll ja Mr Hyde, koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi pamahtaa päin näköä. Ei käy töissä, vanhempansa elättävät. Tuolla ihmisellä on tosiaan kolme korkeakoulututkintoakin ettei ihan tyhmimmästä päästä muutoin. Lopulta uskoin ettei sitä mukavaa ja ihanaa ihmistä ole olemassa tai se on vaan opeteltu kuori/rooli ja se sairas, pahantahtoinen ihminen siellä alla on se todellinen.

No huh, tällä kaverillasi taitaa olla kyllä vähän muustakin kyse kuin pelkästä psykoosista. Kuulostaa joltain psykopaatilta.. Suurin osa psykoosiin sairastuneista on kuitenkin ihan "tavallisia"ihmisiä.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mulla on yksi ystävä joka joutui osastolle ja tuli pitkä kuuri lääkkeitä ja terapiaa. Ei siitä koskaan ihan tervepäistä tullut. Hyvin älykäs ja välillä vaikuttaa olevan ihan ok mutta sitten täysin yllättäen heittää kaiken päälaelleen, poistaa ystävät elämästään ja palaa kuukausien päästä niin kuin mitään ei olis tapahtunutkaan. Lopetin kaiken yhteydenpidon lopulta kun sain vaan paskaa niskaan. Jotenkin sille jäi sellanen yli-ihmisen harhakuvitelma itsestään että hän on jotain henkisesti suurempaa kuin muut. Lisäksi vielä tutkii just noita itämaisia filosofeja ja "tyhjentää mieltä" koko ajan ja hokee kuinka vain tämä hetki on todellinen. Mitään se ei pysty suunnittelemaan koska on vain tämä hetki mutta haaveilee senkin edestä ja jonkun pitäisi nekin haaveet toteuttaa. Kertakaikkiaan kuluttava ihminen.

Viimeisin niitti oli se että se oli tulossa kylään ja kaikki vaikutti normaalilta kunnes uhkasi sitovansa mut köydellä kiinni puuhun ja jättävänsä ulos yöksi paleltumaan. Varsinainen Dr Jekyll ja Mr Hyde, koskaan ei tiedä mitä seuraavaksi pamahtaa päin näköä. Ei käy töissä, vanhempansa elättävät. Tuolla ihmisellä on tosiaan kolme korkeakoulututkintoakin ettei ihan tyhmimmästä päästä muutoin. Lopulta uskoin ettei sitä mukavaa ja ihanaa ihmistä ole olemassa tai se on vaan opeteltu kuori/rooli ja se sairas, pahantahtoinen ihminen siellä alla on se todellinen.

No huh, tällä kaverillasi taitaa olla kyllä vähän muustakin kyse kuin pelkästä psykoosista. Kuulostaa joltain psykopaatilta.. Suurin osa psykoosiin sairastuneista on kuitenkin ihan "tavallisia"ihmisiä.

Totta, niin onkin, jopa hänen oma perheensäkin sanoi minulle että tuolla ystävälläni on "liikaa ongelmia" vaikka kovasti hänen hyviä puoliaan halusivat korostaakin.

Psykoosihan voi tosiaan tulla kenelle vain tavalliselle ihmiselle vaikka liiallisen valvomisen takia eli en todellakaan halua niputtaa kaikkia psykoosin saaneita/kokeneita samaan nippuun.