Olipa taas kiva joutua joulupöydässä arvostelun kohteeksi

Olisitko kaivannut nyt tähän vastaukseksi kehuja painostasi vai mitä ajat takaa? Meillä ei suvun kesken puhuta kenenkään painosta, laihat ei ole meillä päin sen arvostetumpia kuin läskitkään. Ehkäpä sinusta on saanut akojen saatosta sellaisen kaloreita nyrpistelevän vaikutelman ja siksi asiaan kiinnittivät huomiota. Onhan se totta, että jouluna on typerää laske akaloreita, olkoonkin ettei se kohdallasi ollut syynä.

Ruuantuputtajat ovat ahdistavia ihmisiä. Kyllä aikuinen ihminen tietää minkäverran jaksaa ja haluaa syödä. Maistelit kuitenkin tarjolla olevia ruokia, joten ei sinua voi krantuksikaan kutsua.

Vierailija kirjoitti:

Olisitko kaivannut nyt tähän vastaukseksi kehuja painostasi vai mitä ajat takaa? Meillä ei suvun kesken puhuta kenenkään painosta, laihat ei ole meillä päin sen arvostetumpia kuin läskitkään. Ehkäpä sinusta on saanut akojen saatosta sellaisen kaloreita nyrpistelevän vaikutelman ja siksi asiaan kiinnittivät huomiota. Onhan se totta, että jouluna on typerää laske akaloreita, olkoonkin ettei se kohdallasi ollut syynä.

Se että teidän suvussa on noin ei tarkoita että muidenkin suvussa on.

Halusin vain avautua ja samalla kysyä onko kukaan muu kohdannut arvostelua omasta painosta vieläpä joulupöydästä. En laskenut kaloreita, söin vaan sen verran että maha oli täynnä.

Vielä 4 vuotta sitten olin 15kg ylipainoinen mutta liikunnan ja ruokavalion muutoksen ansiosta laihduin. Mulla on välillä tunne että sukulaiset on kateellisia mulle kun olen saanut painon pidettyä kurissa, vaikka ne on ylipainoisia niin kyllä nekin yrittää aina välillä laihduttaa tosin huonolla menestyksellä.

Ap

Pari päivää taas ähkyyn vedetty :)

180cm/60kg

Normaaliahan se on kun menee jollekin syömään että tuputetaan. Varsinkin jos vanhempaa väkeä. En sitten tiedä miten sinulle ilmaistu vai oletko vaan herkkä.

Jatkuvasti koen samaa. Täytyykö sun aina laihduttaa on se yleinen kysymys. Suvun paksukaisille ei vaan mene kaaliin, että en saa siitä ylensyönnistä muuta kuin huonon olon. Ei ole kyse mistään laihduttamisesta. Ei tulis itsellä mieleenkään kommentoida heidän syömistään, mutta normaalipainoista saa arvostella.

Vierailija kirjoitti:

Ruuantuputtajat ovat ahdistavia ihmisiä. Kyllä aikuinen ihminen tietää minkäverran jaksaa ja haluaa syödä. Maistelit kuitenkin tarjolla olevia ruokia, joten ei sinua voi krantuksikaan kutsua.

Mä jopa santsasin paistia! Ruuantuputtajia mun suvussa riittää. Musta tuntu vähän pahalta kun serkku mässäili niin paljon että meni aattona sohvalle ruokalevolle ja se lepohetki kestikin seuraavaan aamuun jolloin heti ruokien kimppuun. Itse kävin jo joulupäivän aamuna lenkillä ja siitäkin sain kuulla ihmettelyä tai enempi se taisi olla moittimista

Ap

No johan sulla on hölmöä pöytäseuraa. Meillä kukin keskittyy omaan ruokailuun eikä toisten tarkkailuun.

Hmh, itse 160/50 - ja todella neuroottinen painon suhteen. Paitsi jouluna. Syön, santsaan ja otan vielä kerran kiellon päälle. Yli 11kk:ta aikaa tarkkailla painoa ja pitää nälkää :)

Vierailija kirjoitti:

Pari päivää taas ähkyyn vedetty :)

180cm/60kg

Normaaliahan se on kun menee jollekin syömään että tuputetaan. Varsinkin jos vanhempaa väkeä. En sitten tiedä miten sinulle ilmaistu vai oletko vaan herkkä.

"ihan oot luuta ja nahkaa nykyään" tai "kyllä sä ennen söit useamman palan kakkua" tai "kyllä  sitä mahaa pitää olla" ja vuosia olen saanut kuulla arvostelua hoikkuudestani. Tosiaan joskus olin ylipainoinen ja tavallaan ymmärrän että sukulaisia harmittaa kun niillä itsellä ei ole itsekuria pitää painoa kurissa, niin sitten kun lähipiirissä on yksi joka onnistuu niin sitä sit arvostellaan.

Ap

Minusta tuntuu vahvasti siltä, että viime vuosina on sekä lisääntynyt erilaiset ruokarajoitteet ja halut kieltäytyä erilaisista ruoista ja ruoka-aineista enemmän ja vähemmän perustellusta syystä. Samalla on kasvanut myös niiden ihmisten määrä, jotka kokevat aina tietävänsä muita paremmin mitä ja  kunka paljon tai vähän muiden tulee syödä.

Se on näille kaikkitietäville ihan sama vastaat, koska he eivät joko halua kuulla sanomaasi, tai jos kuulevatkin, niin eivät ainakaan halua ymmärtää sitä.

He saattavat tuhahtaa ja todeta,  kuin ka ei sitä ennen vanhaankaan kukaan esimerkiksi saanut mistään pähkinästä mitään oireita, miksi nykyään saisi tai kuinka keliaakikko ei ole vaan saanut oikeasti puhdasta ruisleipää ne on noi lisä-aineet; ei puhtaassa kotimaisessa ruoassa ole mitään vaaraa kenellekään. Ja tai miten, joku muka voi kieltäytyä käsnitejdystä voisilmäpullasta ja tuoreesta maitokahvista.    

Miehen suku on superläskejä joka ikinen. Koira myös. Ja minä en. Joten kyllähän minulle kommentoitiin silloin, kun sukuun tulin. Ja liian hitaastikin söin. Mutta on ne nyt viidessätoista vuodessa tottuneet. Ja vanhettuneet niin, että eivät enää jaksa kommentoida. Eihän se kivaa ollut silloin.

Vierailija kirjoitti:

Jatkuvasti koen samaa. Täytyykö sun aina laihduttaa on se yleinen kysymys. Suvun paksukaisille ei vaan mene kaaliin, että en saa siitä ylensyönnistä muuta kuin huonon olon. Ei ole kyse mistään laihduttamisesta. Ei tulis itsellä mieleenkään kommentoida heidän syömistään, mutta normaalipainoista saa arvostella.

Mulla ihan sama! Etenkin rasvainen ruoka tekee olon tosi väsyneeksi ettei jaksa tehdä mitään.

Itse en ole enää pitkään aikaan laihduttanut kun paino pysyy kurissa hyvällä ruokavaliolla ja liikunnan harrastamisella, mutta silti minäkin saan kuulla jatkuvasti kuinka olen laihdutuskuurilla kun en välttämättä santsaa ruokaa ja saatan käydä lenkillä vapaa-päivinä tai jopa kuntosalilla :D

Ap

Anna niiden arvostella. Mä sain rauhan, kun rupesin ajattelemaan, että vapaassa maailmassa on sananvapaus ja myöskin vapaus ajatella, että voi hattu mitä sontaa. Mäkin olen sukulaisten mielestä ties mitä. Sukupuolenkorjaus, ero, uranvaihto, laihdutus ja ties mitä on käyty läpi. Ihan oikeasti. Ja olen kasvissyöjäkin. Siinä on sulateltavaa sukulaisille.

Lähdin joulupöydästä tieheni, kun sukulaiset avasivat sanaisen arkkunsa. Vaivihkaa toki, kukaan tuskin huomasi sisarukseni mukaan. Ehkä se oli niillekin helpotus. Niin se meillä menee. En jaksa loukkaantua. Olin paikalla muutamien rakkaiden ihmisten takia ja he tiesivät, että tilanne oli mulle vaikea.

Ihmisillä tulee aina olemaan mielipiteensä. Suurin osa näistä mielipiteistä on loppujen lopuksi aika typeriä. Ei niiden mukaan voi elää elämäänsä. Ei siitä tulisi mitään. Mä yritin. Ei tullut mitään.

Varauduin tähän jo etukäteen. Joulut sukulaisten luona on tuskaa tällaisille "friikeille". Kyllä on silti ollut vähän melankolinen olo. Mutta antaa tulla. Pahasta olosta selviää.

Vierailija kirjoitti:

Hmh, itse 160/50 - ja todella neuroottinen painon suhteen. Paitsi jouluna. Syön, santsaan ja otan vielä kerran kiellon päälle. Yli 11kk:ta aikaa tarkkailla painoa ja pitää nälkää :)

Kuulostaa aika surulliselta :/ itse en ole neuroottinen painon suhteen joten syön kyllä normaalisti pyhästä riippumatta.. mutta kun on jokin pyhä niin en ahmi ruokaa vaan syön silloinkin normaalisti koska vihaan ähkynä oloa.

Ap

Vierailija kirjoitti:

No johan sulla on hölmöä pöytäseuraa. Meillä kukin keskittyy omaan ruokailuun eikä toisten tarkkailuun.

Tuun junttisuvusta joten moni muukin asia ihmetyttää sukulaisia. Ja noinhan sen ruokailun pitää mennäkin että jokainen keskittyy siihen omaan ruokailuun eikä kyylää mitä toinen syö :)

ap

Joo isä kysyi tunnin välein että jokos taas syödään. Itse olin ähkyssä pelkästä riisipuuro- ja kinkkuleipäaamupalasta monta tuntia. Tykkään syödä mutta en halua että tulee paha olo, miksi pitää yrittää pilata syömisen ilo tuputtamalla väkisin...

Kaipa minunkin isää "huolestuttaa" mun laihuus (175cm/58kg) ja yrittää lihottaa. Olen ja haluan jatkossakin olla hoikka, se on minulle luontevaa enkä kuitenkaan tarkkaile syömisiäni. En vain halua ahmia kuin sika.