Minkälaisia mahdollisuuksia tai velvollisuuksia julkisilla kouluilla on auttaa selvittämään varkautta valvontakameroiden avulla?

Vanha juttu noin 10 vuoden takaa, mutta tuli mieleen ja pohdin olisiko jotain voinut tehdä paremminkin.

Yläasteella olin juuri ostanut uuden ja hienon musiikkisoittimen omilla rahoillani, kun isäni oli löytänyt jostain hyvä tarjouksen. Jaoin mainoksia, jos sillä on merkitystä, ja hinta oli noin kuukauden palkkaa vastaava summa (vähän päälle satanen). Ehdin käyttää soitinta noin viikon, kun jätin sen laukussani kotitalouden luokan ulkopuolella olevaan pieneen eteiseen muiden laukkujen kanssa roikkumaan. Olin jättänyt laukkuni siihen monta kertaa eikä mitään ollut tapahtunut, joten pidin paikkaa turvallisena. Tunnin jälkeen kuitenkin huomasin että koko laukkuni oli kadonnut ja hätäännyin. Totta kai kerrottiin opettajalle ja asiaa selviteltiin ja lähdin paniikissa etsimään laukkuani ympäri koulua, kunnes vähän ajan päästä joku tuli kertomaan että laukkuni oli löytynyt koulun pihalla olevasta pensaasta. Sain tutkia laukun siellä mistä se oli löydetty ja kaikki muu oli tallella paitsi uusi soittimeni. Epäilyjä oli syyllisestä ja yhden oppilaan kaappikin tarkistettiin, mutta soitinta ei löytynyt. Jouduin siis lähtemään kotiin ilman soitintani ja äitini teki poliisille rikosilmoituksen, vaikka siitä ei olisikaan paljoa apua. Pari päivää meni niin.

Saman viikon lopussa näin varkaudesta epäillyn tytön kaverinsa kanssa menossa liikuntasalia kohti, mekin olimme menossa sinne, ja he kuuntelivat minun soitintani. Väri, malli, kaikki vastasi sitä, ja he vielä naureskelivat musiikille jota siellä oli (isäni oli laittanut randomilla kasan musiikkia, ja he puhuivat Britney Spearsista jne). Aivan varmasti he tekivät sen tahalteen koska tiesivät että olen kuulemassa, mutta en uskonut voivani mitään oppilas oppilasta vastaan, joten heti pukkariin päästyä pyysin opettajaa sivummalle ja kerroin mitä oli tapahtunut. Purskahdin itkuunkin ja opettaja oli hieman ymmällään tilanteesta mutta lupasi hoitaa asian, ja sitten jäin odottamaan. Opettaja ei kuitenkaan toiminut heti, vaan nämä kaksi ehtivät käydä muualla ja tulla takaisin ennen kuin opettaja puhui heille asiasta, ja kun hän tuli takaisin hän kertoi heidän väittäneen että soitin oli erivärinen kuin minun soittimeni ja se oli jommankumman oma. He valehtelivat, olinhan nähnyt minkä värinen soitin heillä oli, mutta asialle ei voinut enää mitään. Opettaja ei ollut nähnyt soitinta vaan joutui uskomaan heidän sanaansa, ja olin surullinen kun ainut mahdollisuuteni saada soittimeni takaisin meni siinä, koska en uskonut että kukaan olisi niin tyhmä, että toistamiseen ottaisi riskin kiinnijäämisestä.

Soittimen varastanut tyttö varmasti tiesi että olin varma hänen syyllisyydestään, ja siksi yritti olla tavattoman mukava eräällä liikuntatunnilla parin viikon sisään. Normaalisti hän oli ihmisiä jotka ei kiinnostanut minua pätkän vertaa ja minä en häntä. Hän oli siis viereisellä luokalla, joten emme joutuneet tekemisiin kuitenkaan joka päivä. Joka tapauksessa tapaus jäi tähän, ja nyt minua on alkanut mietityttämään muutama asia.