Olen niin pettynyt ja surullinen.. Parikymppinen tyttäreni on raskaana

- Jos nyt kuitenkin muistaisit, että täysi-ikäinen tyttärelläsi on oikeus omaan elämään ja tekemään omat valinnat ja päätökset, myös ne joissa sinä olet erimieltä. Parasta olisi, jos vilpittömästi jaksaisit olla hänen tukenaan ja turvanaan ilman moralisointia tai painostamista, mihinkään suuntaan.  

Luulen, että tuota kuviota ei kauheasti kannata alkaa tekohengittämään. Tytär kuitenkin jo asuu omillaan ja hoitaa omat asiansa. Hoitakoon siis vastuunsa. Jos hän kuvittelee, että voi tuoda lapsen päiväkausiksi mummolaan hoitoon, pistä stoppi sille heti ajoissa. 

Kaffepulla kirjoitti:

Luulen, että tuota kuviota ei kauheasti kannata alkaa tekohengittämään. Tytär kuitenkin jo asuu omillaan ja hoitaa omat asiansa. Hoitakoon siis vastuunsa. Jos hän kuvittelee, että voi tuoda lapsen päiväkausiksi mummolaan hoitoon, pistä stoppi sille heti ajoissa. 

Mistä sinä tiedät, että asuu omillaan ja hoitaa omat asiansa? 

Jokin yhdessä laadittu provo, johon laitat potkua?

Huonompaakin elämään voisi kuulua kuin vauva ja uusi ihminen! Onpa esineellistetty ihmiskäsitys siellä! Onko mitään huipumpaa kuin saada vauva? Tai tulla mummoksi- vai siitäkö se kiikastikin:)? Et halua tulla mummoksi?

Ymmärrän sinua. Niin ihania kuin lapset ovatkin niin eihän lapsen hoito ja kasvatus niin helppoa ole ja suurin osa tuon ikäisistä ei ole vielä kovin kypsiä. Toisaalta positiivisiakin esimerkkejä on. Ei kannata painostaa, mutta kertoa toki faktoja. Js tukea päättää sitten mitä tahansa.