Mistä apua ahdistukseen ja yksinäisyyteen?

Olen parikymppinen nainen, erosin avomiehestäni loppukesästä ja sain siinä sitten huomata, että oikeastaan kaikki ystäväni olivatkin mieheni ystäviä; jopa oma paras kaverini oli alkanut seurustella exäni hyvän ystävän kanssa ja kuuluu nykyisin tuohon porukkaan. Ennen eroani en ollut melkein ikinä yksin, mun/meidän koti oli aina avoinna kaikille ja jengi hengasi meillä lähes päivittäin. Eräs ystävä asui meidän luona osan kesästä ja kaikille tuli tarjottua mielinmäärin ruokaa, yösijaa, autokyytejä, alkoholia jne. Eron yhteydessä jäin asunnottomaksi, eikä mulla ole ollut mitään paikkaa, johon kutsua kavereita. Alkusyksystä käytiin vielä hengailemassa ulkona joidenkin kavereiden kanssa, mutta kun talvi tuli, unohduin, kukaan ei enää kutsunutkaan mua kylään ja ilmeisesti exäni uusi koti on nyt se paikka, jossa ihmiset viettää aikaa.

Pakko vaan purkaa näitä fiiliksiä johonkin, etten ala itkeä toimistolla. Parin viikon päästä on mun synttärit, joihin tuntuu oikein kiteytyvän se, miten yksinäinen olen. Ja kohta on uudenvuodenaatto, eikä mulla ole mitään seuraa tai suunnitelmia. Ahdistaa helvetisti, on niin yksinäinen ja toissijainen ja merkityksetön olo. En vaan ilmeisesti ollutkaan kovin tärkeä ihmisille, joihin panostin ja joita pidin itselleni tärkeinä.

En vaan ymmärrä, miten näin pääsi käymään. Vielä kesällä olin sosiaalinen ja menevä, mulla oli iso kaveripiiri ja paljon rakastamiani ihmisiä ympärillä, ja sitten yhtäkkiä multa katosi lähes kertaheitolla mies, koti ja ystävät. On vaan koko ajan ahdistunut olo, haluaisin mennä kotiin peiton alle ja olla jonkun rakkaan ihmisen kanssa. Mutta kun ei mulla ole edes kotia tai omaa sänkyä, johon mennä.