Ei tarttumapintaa?

Tylsimys.

Hän on tylsä, hänellä on mitäänsanomaton persoona.

Se, mitä on "tylsä" ja "mitäänsanomaton" onkin sitten sanojasta kiinni.

Ihan kuten jotkut jumaloi Saara Aaltoa, joidenkin mielestä hänessä taas ei ole sitä tarttumapintaa. Ei sellaista "koukkua", joka herättäisi kiinnostuksen. Muttei toisaalta niin räikeää vikaakaan, että sitä osaisi tarkemmin selittää. Ei tarttumapintaa.

Ei anna mitään itsestään, aina samaa mieltä kaikkien kanssa.

Hänessä ei ole mitään mielenkiintoista piirrettä/harrastusta/mielipidettä. Ei ole mitään kerrottavaa muille tai mitään josta hakisi jatkokysymyksiä kun hänen kanssaan juttelee.

Vierailija kirjoitti:

Jos jotain ihmistä kuvataan sanoin "hänessä ei ole tai hänestä ei saa tarttumapintaa, mitä tällä tarkoitetaan?

Ihminen jolla on tarve sijoittaa jokainen omaan laatikkoonsa, ei tiedä mihin laatikkoon henkilö pitäisi sijoittaa.

Minusta on sanottu noin ja käsitin sen tarkoittavan enemmän sitä, että minusta ei ota selvää ihmisenä, eli ei oikein osaa sanoa, että millainen oikeasti olen...

Väritön, harmaa persoona.

Olen eri mieltä muiden vastaajien kanssa.

Lähipiirissäni on ihminen, josta sanotaan salaa, ettei hänessä ole oikein "tarttumapintaa".

Tuo ihminen on niin värikäs persoona ja kuitenkin henkisesti "kylmä", etäinen eikä päästä ikinä ketään ihonsa alle, eli hänestä ei oikeasti ota mitään selvää eikä saa ns. tarttumapintaa siitä ihmisestä.

Mielenkiintoinen henkilö hän todellakin on, mutta en tiedä vieläkään mikä hän on naisiaan tai mitään hänen sielunelämästään, vaikka olen syntynyt sen ihmisen kohdusta ja asunut kanssaan pari vuosikymmentä.

Tietysti voi olla monella tapaa henkilö, josta ei saa tarttumapintaa.

Toiset varmasti värittömiä ja ns. persoonattomia tylsimyksiäkin.

Omaa niin omituisia mielenkiinnon kohteita, ettei jutun juurta juuri löydy. Luotaantyöntävä olemus.

Vierailija kirjoitti:

Olen eri mieltä muiden vastaajien kanssa.

Lähipiirissäni on ihminen, josta sanotaan salaa, ettei hänessä ole oikein "tarttumapintaa".

Tuo ihminen on niin värikäs persoona ja kuitenkin henkisesti "kylmä", etäinen eikä päästä ikinä ketään ihonsa alle, eli hänestä ei oikeasti ota mitään selvää eikä saa ns. tarttumapintaa siitä ihmisestä.

Mielenkiintoinen henkilö hän todellakin on, mutta en tiedä vieläkään mikä hän on naisiaan tai mitään hänen sielunelämästään, vaikka olen syntynyt sen ihmisen kohdusta ja asunut kanssaan pari vuosikymmentä.

Tietysti voi olla monella tapaa henkilö, josta ei saa tarttumapintaa.

Toiset varmasti värittömiä ja ns. persoonattomia tylsimyksiäkin.

Komppaan ehdottomasti tätä. Sellaisesta ihmisestä, joka ei koskaan anna itsestään mitään, sanotaan ettei hänessä ole tarttumapintaa. Ihminen voi siis olla hyvinkin mielenkiintoinen, mutta hänestä ei vaan saa mitään otetta. Tuntuu myös, ettei häntä kosketa oikein mikään eli on kuin teflonia. Ei tällaiset ihmiset useinkaan ole tylsiä, harmaita tai vastenmielisiä vaan manipuloivia, salamyhkäisiä pelureita.

On tosi turhauttavaa ja raivostuttavaa, kun ei saa

toisen ajatuksista selkoa. Ilmekään ei värähdä millekään asialle.

Mä oon tämmönen varmaan töissä. Kukaan ei vaan tiedä sitä, että se johtuu mun kiusaamiskokemuksistani. Olin edellisessä työpaikassa kiusattu ja siksi vaihdoin työpaikkaa. Täällä tuota ei vaan tiedetä. Nykyään en enää uskalla kertoa tai antaa itsestäni mitään, sillä vanhat muistot kummittelee mielessä, eli pelottaa avautua. Mua varmaan pidetään ylpeenä tämän takia tai jotain...