Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Keittiöpsykologit, hoi!
30.11.2016 |
Mistä voi johtua jatkuva, toisinaan laantuva, mutta kuitenkin elämää häiritsevä häpeän tunne? Olen nuori aikuinen, ja häpeän joskus vieläkin esim. sellaisia asioita joita olen tehnyt ihan pikkulapsena! Häpeä liittyy siis seuraavanlaisiin asioihin: miten olen joskus vuosikymmen sitten käyttäytynyt, virheisiin joita olen tehnyt, mokiin joita minulle on tapahtunut, vanhaan minään, teini-iän hölmöilyihin, neljä vuotta sitten sanottuun typerään kommenttiini.. Usein hyvän päiväni pilaa esim. se, että minulle tulee yhtäkkiä mieleen joku viisi vuotta vanha juttu, joka herättää vieläkin häpeää. En siis häpeä turhaan tilanteissa joissa ei tarvitsisi hävetä, mutta häpeän liikaa ja liian pitkään.
Minua on kyllä osittain kasvatettu häpeän avulla. Mutta varmaan kaikkia on vähän kasvatettu häpeää apuna käyttäen, ja onhan se tavallaan tärkeä tunne, että osaa hävetä jos on vaikka oikeasti tehnyt jotain väärää. Ja on minua myös kiusattu koulussa. Voisiko siitä olla aiheutunut jokin tunne, että itsessä on jotain väärää, kun kiusataan, ja siksi hävettää. En kyllä ainakaan tiedosta ajattelevani näin.
Mutta mitenhän tästä voisi päästä eroon? Häpeäminen rajoittaa elämääni. Terapiaan minulla ei opiskelijana ole varaa.
Kommentit (7)
Kotikasvatus, juuri se häpeän voimalla kasvattaminen eikä tueta persoonallisuutta. Siellä syyt. Älä vertaa itseäsi muihin, ole sellainen kun olet ja elä kuten haluat, kohota itsetuntoasi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Oletko poistunut aina tilanteesta kun olet tehnyt jotain häpeällistä? Silloin häpeään johtava tilanne on päättynyt aina negatiivisella tavalla. Jos esimerkiksi pysyt tilanteessa ja toteat, että nyt sinua hävettää, kun sanoit/toimit noin typerästi. Tällöin yleensä toinen osapuoli toteaa, että ei se haittaa ja voitte yhdessä nauraa tilanteelle. Tällöin sinulle jää tapahtumasta positiivinen kuva, vaikka häpeää siinä koitkin ja siten pystyt paremmin unohtamaan tuon.
Häpeäminen on ihan tervettä. Mutta häpeälle ei saa antaa valtaa. Narsisti ei häpeä.
Kaikki (ainakin psyykkisesti terveet) ihmiset tuntevat häpeää, mutta se ei ole jatkuva tunne. Häpeän avulla kasvatetut lapset kasvavat siihen kiinni ja tuntevat häpeää liikaa.
On vaikeaa muuttaa itseään, jos ajatukset ja tavat on iskostettu syvälle lapsuudessa. Kokeile kuitenkin vaikka itsehoito-kirjoja, jos et pääse terapiaan.
Minulla ainakin koulukiusatuksi joutuminen aiheutti myös häpeää, joka ei ole kadonnut mihinkään
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Häpeän sanalla kasvattimen on vallankäyttöä. Samoin on koulukiusaaminenkin, vallanhakua.
Alue: Aihe vapaa
Lue Häpeästä hyväksyntään-kirja. Siitä voisi olla apua!