En ymmärrä miksi tehdä lapsia enemmän kuin on varaa elättää...
Tästä on silloin tällöin keskusteltu täällä ennenkin.
Asia tuli jälleen mieleeni, kun möin kirppiksellä lasten vaatteita ja ostaja kertoi ostavansa vaatteet köyhälle kahdeksanlapsiselle perheelle, nuorin syntyi muutama viikko sitten. Ajatus on sinänsä hieno - auttaa vähävaraisia.
Mutta oma kantani on aika raadollinen. Miksi ihmeessä menevät tekemään noin paljon lapsia ja sitten ovat köyhyysloukussa? Meillä kaksi lasta tasan yhdestä syystä: raha. Enempää ei ole varaa elättää omilla palkkatuloillamme. Eli maksaa vaatteet, harrastukset, lääkärit, kaverisynttärit, kenties lomamatkat jne. Emme saa mistään tukia lapsilisää lukuunottamatta, enkä sitä oletakaan, koska töissä käymme. Mutta kolmannen lapsen toiveesta huolimatta emme sitä järkisyistä yritä saada. Kolmanteen lapseen ei vain meidän tuloilla riitä varat. Sitten tippuisimme mekin köyhyysloukkuun palkkatöistä huolimatta. Enkä oleta yhteiskunnan / avustajien elättävän meitä, koska itse päätämme lisääntyä yhä lisää.
Joten ei en ymmärrä näitä lapsitehtailijoita. Lasten vika ei missään nimessä ole syntyä ja toki heitä kuuluu avustaa. Mutta vanhempia syytän ja lujaa! Elämä on valintoja...
Mielipiteitä?
Kommentit (17)
Samaa mieltä. Miksi auttaa sellaisia, jotka ovat itse tiensä valinneet. Suomessa ei ole varaa yli 5 lapseen kuin huipputuloisilla tai perinnön turvin elävillä. Keski- tai alipalkatut ei tähän joukkoon kuulu. Lapsia on toki oikeus tehdä niin paljon kuin haluaa, mutta myös velvollisuus elättää heidät ilman avustuksia.
On erilaisia elämänkatsomuksia. Joillakin se ei ole raha joka ratkaisee. Joillekin lapsi on siunaus, ihan konkreettisessa merkityksessä. Joillakin voi olla mielenterveydellisiä ongelmia ja hallinta on mennyt. Itse muistan kun 9m2 opiskelijakämpässä tytöllä oli koira, kaksi kissaa ja valtava määrä häkkieläimiä. Sitten se tyttö tuli raskaaksi, oli tosi onnellinen ja sanoi, että tästä se alkaa. Mielestäni se tyttö joutui johonkin hoitoon jossain vaiheessa. En tiedä onko hänellä nyt iso lapsikatras vai missä hän menee. Mutta tosiaan, itse voisin sanoa, että miksi jollakin jolla raha menee kaiken edelle, on edes yhtäkään lasta? Itse olen kärsinyt lapsettomuudesta ja ymmärrän sen että lapsi on siunaus.
No ne ajattelee pärjäävänsä tuilla. Mitä enemmän lapsia sitä enemmän lapsilisiä...
On aivan eri asia jos juristi ja ekonomi tekevät kolme lasta, kuin että kaksi pitkäaikaistyötöntä tekevät kolme. Voi siltä juristilta terveys mennä ja ekonomi saada kenkää ja sitten ovat nesteessä, tämä on totta. Mutta en käsitä miksi ihmiset tekevät jo valmiiksi huonoon taloudelliseen elämäntilanteeseen lapsen toisensa perään.
Meillä on yksi lapsi eikä lisää tule. Palkka on niin pieni että toinen lapsi konkreettisesti veisi leivän ensimmäisen suusta ja minä näen asian niin, että välitän jo olemassaolevasta lapsestani niin paljon etten ehdoin tahdoin ala huonontamaan hänen elämänsä laatua.
Minä ajattelin että kahteen lapseen riittää hyvin rahat. Toisesta raskaudesta tulikin kaksoset. Abortti ei kyllä käynyt mielessäkään, ajattelin että sitten vain pärjätään vähemmällä materialla. Tulot ei päätä huimaa mutta toimeentulotukea enemmän jää käteen, Kelasta saamme kyllä tukia, lapsilisät, kotihoidontuen, vanhempainpäiväraha, mies töissä.
Ja päivän köyhien haukkumisketju tuli. Onko nythyvä mieli?
Ja miksi tehdä lapsia enemmän kuin mitä jaksaa kasvattaa? Ensimmäisen kohdalla saattaa yllättää se lapsiarki, mutta viidennen jälkeen on ihan turha vinkua, kun on niin rankkaa.
Vierailija kirjoitti:
Meillä kaksi lasta tasan yhdestä syystä: raha. Enempää ei ole varaa elättää omilla palkkatuloillamme. Eli maksaa vaatteet, harrastukset, lääkärit, kaverisynttärit, kenties lomamatkat jne. Emme saa mistään tukia lapsilisää lukuunottamatta, enkä sitä oletakaan, koska töissä käymme. Mutta kolmannen lapsen toiveesta huolimatta emme sitä järkisyistä yritä saada. Kolmanteen lapseen ei vain meidän tuloilla riitä varat. Sitten tippuisimme mekin köyhyysloukkuun palkkatöistä huolimatta. Enkä oleta yhteiskunnan / avustajien elättävän meitä, koska itse päätämme lisääntyä yhä lisää.
Mielipiteitä?
No kun mielipiteitä kysyt, niin tässä vapaaehtoisesti lapsettoman mielipide: Tehkää se kolmas lapsi, kun kerran haluatte. Kyllä te voitte elintasostanne sen verran tinkiä. Ja mikä ihmeen köyhyysloukku; ihan normaalia niukkaa toimeentuloa se vain on, ja kyllä te vielä voitte siitä pois päästä. Loukku tarkoittaa tilannetta josta ei nousta enää.
Ja kyllähän te muutakin tukea saatte kuin lapsilisää. Yhteiskunta teidän lapsillenne maksaa koulutuksen, luultavasti terveydenhoidonkin (tuskin kävit yksityissairaalassa synnyttämässä), mahdollisesti harrastuksia päälle. Ja ihan syystä, sillä hyvin hoidetuista lapsista voi vielä tulla kunnon työntekijöitä ja veronmaksajia. Siksi minäkin oikein mielelläni verorahoillani osallistuisin sen teidän kolmannen lapsenne kasvatukseen.
Minusta lapset ovat kamalia, mutta minusta on hienoa, että jotkut siitä huolimatta haluavat niitä tehdä. Ymmärrän, etteivät lapset ole mikään vanhempiensa harrastus joka vanhempien pitää itse maksaa, vaan hyödyksi koko yhteiskunnalle (myös minulle), joten kaikkien pitää osallistua maksamiseen.
Jaa, mää tunnen ihan vain ja ainoastaan niitä yksilapsisia perheitä, joissa on köyhyyttä ja masennusta. Äiti on lopen uupunut yhden kanssa ja kaikki on vaikeaa.
Yhdenkään suurperheellisen en ole kuullut näin kitisevän ja valittavan..
Samaa mieltä. Silti pieniltä, varsinkin yksilapsisilta, perheiltä jaksetaan kysellä lisälapsien perään. Me jätettiin lapsiluku yhteen, ettei tiputa köyhyysloukkuun, vaikka toinen jäisi työttömäksi. Miehen ala on vähän sellainen, että on mahdollisuudet huippupalkoille, mutta myös kituutuspalkkaan ja työttömyyteen. Tällä hetkellä olemme molemmat töissä ja on varaa elää ihan kivaa elämää ilman tinkimistä. Kuitenkin me molemmat tiedostamme, että tilanne voi muuttua ja kahden lapsen kanssa olisimme pulassa. Nyt saamme esim. lapsilisät+extraa lapselle säästöön, syömme silloin tällöin hyvissä ravintoloissa, käymme elokuvissa ja teatterissa, matkustamme jonkun verran ja pystymme ostamaan lapselle ja itsellemme ne uutena vaatteet mitkä tarvitsemme ja haluamme. Ja koska me elämme näin, kuvittelee ihmiset, että meillä olisi varaa toiseen lapseen. He eivät vissiin tajua miten helposti nykyisin voi mennä työpaikka alta.
Meillä on neljä lasta ja meillä menee helvetin hyvin. Rahaa on ja kaikki kivasti. Harkitsemme viidettä. Vituttaako? :D
Ainoa huono puoli on, että meidän täytyy ostaa varmaankin isompi talo lähiaikoina. Voi voi...
Säälien katselen noita köyhiä perheitä, joissa yksi lapsi. Jättäkää lapsien teko voittajille!!
Vierailija kirjoitti:
Ja miksi tehdä lapsia enemmän kuin mitä jaksaa kasvattaa? Ensimmäisen kohdalla saattaa yllättää se lapsiarki, mutta viidennen jälkeen on ihan turha vinkua, kun on niin rankkaa.
Minusta jo kolmannen jälkeen on turha vinkua. Ja sitä en tule ikinä käsittämään, että tieten tahtoen tehdään pikkuriikkisella ikäerolla 2 tai 3 lasta ja sitten itketään, että isommat on pakko laittaa päiväkotiin tai joka päivä isovanhemmille kun ei vaan muuten jaksa. Suon kaiken avun niille jotka eivät jaksa, mutta lasten edun vuoksi kannattaisi miettiä etukäteen jaksaako.
No onhan se ehtymätön taikaseinä olemassa. Perhesuunnittelua eivät harrasta ainakaan Afrikan sarvesta tulijat.
Terveys ja työpaikka voi mennä keneltä tahansa ja siinä voikin olla kusessa suurperheensä kanssa.
Mutta en minäkään tajua miksi väkisin tehdään huonoihin/köyhiin oloihin lapsia kuin liukuhihnalla varsinkin jos paremmasta ei ole mitään toivoa.
Meillä on 2 lasta ja heihin riittää henkiset ja taloudelliset voimat.
Tuplaajille kaikki sympit. Muut tekee yhden kerrallaan. T. Neljän äiti
Kukin päättää itse mihin on varaa ja montako lasta saa,meillä 7,nyt kun kuopus 5v(pitkät ikäerot) on päätetty yrittää iltatähteä.molemmat vanhemmat yrittäjiä,ollut varaa kustantaa lasten harrastukset,ajokortit ja opinnot ja lomaillaan koko perheellä ulkomaillakin.aikaakin ruittää jokaiselle,kunkin kanssa tehdään vuorollaan ruoka ja läksyt joka lapsen kanssa erikseen,illat pyhitetty perheelle,elokuville ja saunomiselle,omaisuutta hankittu niin että kukin lapsi perii aikanaan.
Samaa mieltä.
Tosin voihan siinä käydä niinkin, että perheellä on alunperin ollut varaa suurperheen elättämiseen. Mies vaikka on ollut hyväpalkkaisessa työssä, mutta saanut sitten yt:ssä potkut. Se on sitten eri tilanne. Mutta en itsekään ymmärrä niitä, jotka ovat alusta asti olleet huonossa asemassa (työttömiä, pienipalkkaisia tms.) ja sitten kuitenkin päättävät tehdä sen 5 lasta tai enemmänkin... Se on tyhmää. Sori vaan.