Kotimaisten vihannesten syöminen on ympäristörikos

Kannattaa myös vetää itsensä köyden jatkoksi, niin ympäristö pelastuu vielä varmemmin.

Hyvä artikkeli. Ympäristöystävällisyydessä on paljon huuhaata ja uskomuksia, jotka eivät perustu mihinkään. Vastaava uutinen oli aikanaan vertailu siitä kumpi on ympäristöystävällisempi vaihtoehto kahvikupiksi; kertakäyttöinen styroksi- vai posliinimuki. Ainakin työpaikkakäytössä, jos mukin pesee käsin, styroksi on selvästi ympäristöystävällisempi kuin posliinikuppi. Jos kupin pesee koneessa, se saattaa vuosien käytön jälkeen mennä ohi siitä vaihtoehdosta, että olisi käyttänyt koko sen ajan kertakäyttökuppeja. Pistää miettimään.

http://puutarha-sanomat.fi/arkistot/12573

Joo, eipähän tuhota kotimaan maaperää ja orjuuteta omia.

Kalastaa voi ihan hyvin rannaltakin ja saalista tulee. Ei tarvita moottoriveneitä ja soutaminenkin on keksitty. Itse verkon laskemisessa tai kalan saamisessa muilla välineillä ei sillä moottorilla mitään tee. Ylipäätään kauppaan ajaminen autolla on myös monessa tapauksessa ihan turhaa eli sinänsä ymmärrän että jonkun valinnasta syyllistetään kaikkia. Lasketaan kaupan elintarvikkeiden ilmastokustannuksiin se että on automarketti ja että kauppaan ajetaan autolla ostoksille,+ kenties teiden hoitokustannukset ja rakentaminen, valaisu jne?

Ne muovipussit ovat kuitenkin täysin turhaa materiaa, jota tuotetaan öljystä. Siis öljystä, joka on fossiilinen energianlähde ja jonka loppuminen tulee olemaan kenties pahimpia ihmiskunnan kriisejä. Ei ole mitään syytä käyttää muovipusseja, jos ei ole pakko. Muovia tässä maailmassa tuotetaan muutenkin aivan valtava määrä. 

Rahtauksen ympäristövaikutukset ovat tosiaan melko pienet. Silti käytän itse mahdollisuuksien mukaan suomalaista ja paikallista ruokaa. Onhan se luultavasti tuoreempaa ja tuen mieluummin lähituottajien kuin ylikansallisten yhtiöiden työtä. Talvella tulee tosin ylipäänsä käytettyä vähän kasvihuonekasviksia, pääpaino juureksissa. 

Mistähän materiaalista hirttoköyden pitäisi olla, että olisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki?

Minulla on vielä paprikoita ja chilejä viime kesältä parvekkeelta, keittiön pöydällä kasvamassa. Tai ei ne mitään enää kasva mutta pysyy tuoreena kun on vielä kiinni kasvissa.  Ihan rikollista... Ihan rikollista ettei ole maakellareita ja joutuu säilömään jääkaapeissa ruokaansa.

Vierailija kirjoitti:

Mistähän materiaalista hirttoköyden pitäisi olla, että olisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki?

Hamppua? Sehän on se täällä palstalla mainostettu maailman terveellisin ja monikäyttöisin kasvi.

Vierailija kirjoitti:

Mistähän materiaalista hirttoköyden pitäisi olla, että olisi mahdollisimman pieni hiilijalanjälki?

Voisin kuvitella kotimaisen kuituhampun olevan aika hyvä.

Ruumiin käsittelyyn kiinnittäisin kuitenkin enemmän huomiota. Vähäpäästöinen ruumiin hävittäminen ei ole mitenkään itsestäänselvyys.

Omituisesti artikkelissa teilataan kaikki kulutuskäyttäytymisen vaikutukset. Olisiko se sitten hyvää ja ympäristöystävällistä, jos koko Suomi ostaisi pelkästään muoviin pakattuja valmisruokia ja lämmittäisi niitä mikrossa? Ja onko artikkelissa mitattu vain se energia, mikä tuotteen (muovikassin, elintarvikepakkauksen) tuottamiseen on käytetty? Olennaista on myös se, kuinka kauan sillä kestää maatua tai miten sitä voidaan jatkokäyttää. Muovilla tämä ennuste on aika kehno, ei Tyynellämerellä muuten kelluisi roskasaarta. Jos muovin käyttäminen olisi näin ongelmatonta ei Suomessakin kehitettäisi kilpaa biohajoavia vaihtoehtoja muoville.

Jos hirttäytyisi metsässä, eläimet saisivat ruumiista ruokaa. Linnut nokkisivat silmät ja huulet ja söisivät raadon sikäli kuin siitä supikoiran ja kavereiden jäljiltä on jäänyt. Lopusta pitäisivät maan matoset ja toukkaset huolen. Olisiko tämä ekologinen ratkaisu?

Syömiseen liittyy niin paljon erilaisia näkökulmia, että parasta vaihtoehtoa on täysin mahdotonta sanoa. Kuten tuostakin artikkelista käy ilmi, niin asioita voidaan katsoa ja mitata hyvin erilaisista näkökulmista. Ihan yksinkertainen asia kuten se, että ostaako tuontitomaatin vai suomalaisen omalla paikkakunnalla viljellyn kasvihuonetomaatin tammikuussa, on jo monimutkaista. Onko parempi tukea kotimaista viljelyä ja pitää eurot kotimaassa ja työpaikat omassa pitäjässä vai ajatella hiilijalanjälkeä? Entä työntekijöiden asema, ympäristön huomioiminen, käytetyn energian vaikutus, mitä hinta merkitsee itselle jne?

Itse pyrin käyttämään mahdollisimman paljon kotimaisia elintarvikkeita, vaikka tiedostan niissä olevan monesti noita vähemmän ekologisia puolia.

Minä ostan kotimaista, koska kokonaisuuskestävyys on siinä parempi myös talvella tuotettujen kasvihuonevihannesten osalta.

Vierailija kirjoitti:

Jos hirttäytyisi metsässä, eläimet saisivat ruumiista ruokaa. Linnut nokkisivat silmät ja huulet ja söisivät raadon sikäli kuin siitä supikoiran ja kavereiden jäljiltä on jäänyt. Lopusta pitäisivät maan matoset ja toukkaset huolen. Olisiko tämä ekologinen ratkaisu?

Saisi metsäteollisuuskin ilmaista lannoitetta. Mutta ilmoitus siitä olisi tehtävä ettei poliisit turhaan etsisi autoillaan ja koirillaan(ympäristörikos), jos olisikin vain tekemässä moraalista päätöstä.

Vierailija kirjoitti:

Jos hirttäytyisi metsässä, eläimet saisivat ruumiista ruokaa. Linnut nokkisivat silmät ja huulet ja söisivät raadon sikäli kuin siitä supikoiran ja kavereiden jäljiltä on jäänyt. Lopusta pitäisivät maan matoset ja toukkaset huolen. Olisiko tämä ekologinen ratkaisu?

Aikuisen ihmisen kehossa on kyllä melko paljon aikojen saatossa kertyneitä ympäristölle haitallisia aineita.

Vierailija kirjoitti:

Omituisesti artikkelissa teilataan kaikki kulutuskäyttäytymisen vaikutukset. Olisiko se sitten hyvää ja ympäristöystävällistä, jos koko Suomi ostaisi pelkästään muoviin pakattuja valmisruokia ja lämmittäisi niitä mikrossa? Ja onko artikkelissa mitattu vain se energia, mikä tuotteen (muovikassin, elintarvikepakkauksen) tuottamiseen on käytetty? Olennaista on myös se, kuinka kauan sillä kestää maatua tai miten sitä voidaan jatkokäyttää. Muovilla tämä ennuste on aika kehno, ei Tyynellämerellä muuten kelluisi roskasaarta. Jos muovin käyttäminen olisi näin ongelmatonta ei Suomessakin kehitettäisi kilpaa biohajoavia vaihtoehtoja muoville.

Teollisuuden prosesseja pyritään kyllä optimoimaan myös energiankäytön kannalta, joten voisi olla hyvinkin tehokkaampaa tuottaa safkaa tehtaassa kuin lämmittää miljoonaa hellanlevyä. Ei kai muovin käyttöä ole ongelmattomaksi väitetty, mutta on niissä biohajoavissa pakkauksissakin omat ongelmansa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituisesti artikkelissa teilataan kaikki kulutuskäyttäytymisen vaikutukset. Olisiko se sitten hyvää ja ympäristöystävällistä, jos koko Suomi ostaisi pelkästään muoviin pakattuja valmisruokia ja lämmittäisi niitä mikrossa? Ja onko artikkelissa mitattu vain se energia, mikä tuotteen (muovikassin, elintarvikepakkauksen) tuottamiseen on käytetty? Olennaista on myös se, kuinka kauan sillä kestää maatua tai miten sitä voidaan jatkokäyttää. Muovilla tämä ennuste on aika kehno, ei Tyynellämerellä muuten kelluisi roskasaarta. Jos muovin käyttäminen olisi näin ongelmatonta ei Suomessakin kehitettäisi kilpaa biohajoavia vaihtoehtoja muoville.

Teollisuuden prosesseja pyritään kyllä optimoimaan myös energiankäytön kannalta, joten voisi olla hyvinkin tehokkaampaa tuottaa safkaa tehtaassa kuin lämmittää miljoonaa hellanlevyä. Ei kai muovin käyttöä ole ongelmattomaksi väitetty, mutta on niissä biohajoavissa pakkauksissakin omat ongelmansa.

Ja lämmittää ne vielä uudelleen miljoonalla hellalla sitten kotona. Mahdollisesti tuotteiden viettäen aikaa pakastimessa tämän välin. Sekä heikommalla vitamiini pitoisuudella kun ei ole tuoretta.. niin asioissa on enemmän puolia kun haluat esittää......

Biohajoava vaihtoehto muoville voi olla vaikka paperi, se ei tarkoita automaattisesti biohajoavaa muovia vaan vaihtoehtoa muoville. Biohajoava muovi ei hajoita itse muovia vaan siinä on osa biohajoavaa orgaanista ainetta jonka hajoaminen saa muovin menemään pieneksi bakteerien hajoittaessa orgaanisen aineen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Omituisesti artikkelissa teilataan kaikki kulutuskäyttäytymisen vaikutukset. Olisiko se sitten hyvää ja ympäristöystävällistä, jos koko Suomi ostaisi pelkästään muoviin pakattuja valmisruokia ja lämmittäisi niitä mikrossa? Ja onko artikkelissa mitattu vain se energia, mikä tuotteen (muovikassin, elintarvikepakkauksen) tuottamiseen on käytetty? Olennaista on myös se, kuinka kauan sillä kestää maatua tai miten sitä voidaan jatkokäyttää. Muovilla tämä ennuste on aika kehno, ei Tyynellämerellä muuten kelluisi roskasaarta. Jos muovin käyttäminen olisi näin ongelmatonta ei Suomessakin kehitettäisi kilpaa biohajoavia vaihtoehtoja muoville.

Teollisuuden prosesseja pyritään kyllä optimoimaan myös energiankäytön kannalta, joten voisi olla hyvinkin tehokkaampaa tuottaa safkaa tehtaassa kuin lämmittää miljoonaa hellanlevyä. Ei kai muovin käyttöä ole ongelmattomaksi väitetty, mutta on niissä biohajoavissa pakkauksissakin omat ongelmansa.

Mutta yhdellä hellalevyllä lämmitetään kuitenkin yleensä koko perheelle ruoka. Eikä voida unohtaa, että käytännössä se mikroruoka on kuitenkin yleensä epäterveellisempää kuin kotitekoinen - sen pitkäaikaisvaikutukset kansanterveyteen noin laajalla mittakaavalla voisivat olla mielenkiintoiset.

Jotkut biohajoavat muovipakkaukset ovat tosiaan ympäristölle jopa normaaleja haitallisempia, mutta Suomessa tehdään jatkuvaa kehitystyöstä esimerkiksi kartonigsta pakkauskäytössä ja edetäänkin ilmeisesti ihan hyvää vauhtia. http://yle.fi/uutiset/3-9222648 

Mulle vaan tuli tuosta artikkelista vähän kumma fiilis, kun oikein käskettiin olemaan huolehtimatta muovipusseista tai pakkausmateriaaleista. Ne on kuitenkin niitä asioita, jotka on jatkuvasti meidän arkielämässä läsnä ja joissa on helppo tehdä ympäristöystävällisiä päätöksiä. Siis onhan ympäristöystävällisempää käyttää vuosikausia samaa kangaskassia, kuin ostaa vuodessa vaikka 300 muovipussia,  vaikka kyse olisikin kärpäsenkakasta naudanlihan ympäristövaikutuksiin verrattuna. Öljyn käyttöä olisi todellisuudessa vähennettävä roimasti, ja se väistämättä tarkoittaa myös sitä, että ihmisten on totuttava aineellisesti niukempaan elämäntapaan. Se ei tietenkään tarkoita vain muovipusseja, vaan muitakin kulutustuotteita, liikkumista ja ruokaa. Keskiverto suomalainen kuluttaa nykyään muistaakseni n. nelinkertaisen määrän energiaa verrattuna 50-lukuun, ja silloinkin on ollut jo melko yltäkylläistä, joten tällaiseen pudotukseen on kyllä varaa. Tähän muutokseen voitaisiin totutella jo nyt ja säästää ympäristön rajallisia resursseja, tai sitten voidaan odottaa siihen asti kun ei enää ole vaihtoehtoja. Sekä teollisuuden että yksilöiden intressit tuntuvat olevan jälkimmäisessä - ja kuinkas muutenkaan, eiväthän nämä asiat käy oikein yhteen ikuisen kasvun ideologian tai yksilön rajattoman vapaudenkaan kanssa. 

Vierailija kirjoitti:

Biohajoava vaihtoehto muoville voi olla vaikka paperi, se ei tarkoita automaattisesti biohajoavaa muovia vaan vaihtoehtoa muoville. Biohajoava muovi ei hajoita itse muovia vaan siinä on osa biohajoavaa orgaanista ainetta jonka hajoaminen saa muovin menemään pieneksi bakteerien hajoittaessa orgaanisen aineen.

Kyllä! Ja juuri tällaisiin vaihtoehtoihin pitäisi satsata, siis pyrkiä vähentämään riippuvuutta öljystä niin pienissä kuin suurissa asioissa (ja pakkausmateriaalit ON iso asia). Nythän on kehitelty myös jostain sienestä "keinonahkaa", joka on aivan huikea juttu. Muovivaatteiden puoleen kääntyminen eläinten oikeuksien puolesta kun ei sekään ole ympäristölle kestävä vaihtoehto ja on mahtavaa, että tällaisille materiaaleille kehitetään ekologisempia ja eettisempiä vaihtoehtoja.