Miten selviän tästä rakkaani kaipuusta?

Samaa tuskaa.

Se on elämää kuulemma. Sen kanssa oppii elämään ja hengittämään.

Sopeudu ja hyväksy asia.

Voisin soittaa hänelle, mutta en uskalla. En halua, että hän kokisi minut häiriöksi. Olen vain puhunut ns. "tiukkaa asiaa" hänen kanssaan, enkä tiedä, onko hän aavistanut tunteitani. Tekisi mieli vain päästä pois täältä maailmasta. En kohta kestä enää tätä tuskaa.

Mua harmittaa sekin, että olen toiminut vastoin omaa intuitiotani ihan tämän palstan minua lynkkaavien kommenttien vuoksi. En olisi päätynyt näin ahdistavaan tilanteeseen, jos olisin puhunut avoimemmin. Mutta te kielsitte ja sanoitte, ettei hän missään tapauksessa voi rakastaa minua ja että olen kahjo ja kaikkea ikävää.

Mulle on tullut tosi paha mieli teidän kommenteista. Te varmaan hurraisitte, jos kuolisin. Sekin, joka eilen kirjoitti sen vikan ilkeän kommentin ketjuuni juuri ennen klo 23 siten, etten enää ehtinyt vastata siihen.

Olisi tärkeää saada purettua ne tunteet jotenkin vaan ulos. Vaikka itkemällä, antamalla kaipuulle äänen.

Vierailija kirjoitti:

Sopeudu ja hyväksy asia.

Taas näin kylmää kyytiä. Eikö kukaan ymmärrä mua? :'( Mä en enää jaksa.

Ai kihis moi!

Vierailija kirjoitti:

Olisi tärkeää saada purettua ne tunteet jotenkin vaan ulos. Vaikka itkemällä, antamalla kaipuulle äänen.

Mä itkenkin juuri nyt ja itkin sen jälkeen, kun juttelin hänelle ja tajusin, etten näkisi häntä pitkään aikaan. En jaksaisi odotella päivääkään...mun on niin kova ikävä häntä. Hän oli niin ystävällinen ja kiltti mulle, mutta en mä voi kertoa sitä, että tykkään hänestä, sillä ihmiset täällä palstalla pitävät mua idioottina ja tyhmänä ja trollina jne. Samaan tapaan kuin minua lyövä ja kiusaava miehenikin tekee. Se ainoa ihana ihminen maailmassa on kielletty minulta...en saisi olla hänen kanssaan kuulemma.

Vierailija kirjoitti:

Ai kihis moi!

Kuka on kihis ja miksi yläpeukku? Ihan kuin täällä olisi joku pikku klikki, joka tykkää muiden ihmisten kiusaamisesta. Onko kova kiusata ja "tunnistaa" mun ketjut aina parista kommentista? Ei mulla ole ketään muutakaan, kenelle voin kertoa asiasta. Tämä on ollut ainoa kanavani. Parhaalla kaverillani ei ole aikaa jutella, äidilleni tai isälleni en kehtaa kertoa, puhumattakaan muista kavereistani. Se aihe on jotenkin niin kiusallinen, että ihmiset eivät ota mua tosissaan. He eivät ymmärrä, miksi ihastuin niin syvästi juuri häneen.

Vauva-palstan kommenteissa osa on tosi asiallisia ja osa ihan pa****. Hupipalsta joillekin. Älä nyt ihan kaikkea rakenna tän vauvapalstan kommenttien varaan. Sinuna antaisin nyt tilanteen hetkeksi rauhoittua ja yrittäisin miettiä muita(kin) kanavia ongelmanratkaisuiksi.

Siis onko kiva kiusata jne.

Onko kaipuusi varattu?

Siis mä olen se terapeuttiinsa ihastunut ja kuulen vain jatkuvaa kettuilua ja ilkeilyä ja haukkumista tällä palstalla, vaikka mulla ei ole ketään tässä maailmassa, jolle voisin jutella. Ei ketään. Kukaan ei kuuntele. Ketään ei kiinnosta. Joku ehkä naurahtaa epäuskoisesti. Mua pidetään täysin arvottomana pellenä ja idioottina. Ja mä joudun vain riutumaan ja itkemään, kun en näe häntä. Ja pelkään sitäkin, mitä se ihastukseni kohde ajattelisi, jos tietäisi tunteeni. Olen varmaan ihan ulkoisesti viehättävä, ihan vaikeapääsyisiä aloja yliopsitossa opiskellut ja perheellinen sekä vastuullisessa työssä (nyt tosin sairaslomalla kuumeessa), mutta mä oon täysin nolo, arvoton roska, koska kaipaan terapeuttiani ja rakastan häntä.

Vierailija kirjoitti:

Onko kaipuusi varattu?

On ilmeisesti varattu, sillä hänellä on sormukset. Lisäksi tilanne on muutenkin hieman "haasteellinen". :/ Itse olen kyllä eroamassa omasta miehestäni.

Siis miksi te tietyt alapeukutatte KAIKKI viestini? Miksi?!? Mikä vika niissä on? Olkaa onnellisia, että teillä on hyvä parisuhde ja rakkautta elämässänne. Itse olen ollut ilman rakastavaa kosketusta ja rakkautta viimeiset kolme vuotta. Mua on ainoastaan lyöty, tönitty, retuutettu jne. ja haukuttu ja solvattu jopa kymmeniä kertoja päivässä viimesimpien vuosien ajan. Sitten kun rakastun ja haluaisin purkaa onnetonta rakastumistani, niin saan vain vihaa ja halveksuntaa ja jopa kiusaamista osakseni.

Voi sinua <3 Entäs jos lähestyt häntä vaikka jotenkin hyvin hyvin neutraalisti, .. mutta... miten?  Pystyisitkö luottamaan siihen, että hän ei hylkää ja että hän on kärsivällinen. Voisin vannoa että terapeutit ovat nähneet ja kuulleet lähes kaiken mitä vain nähdä ja kuulla voi. Pitäisihän tuo asia jotenkin saada käsiteltyä.

Miksi sekaannut varattuun. Ihan olet ansainnut huonon olosi. Etsi itellesi vapaa mies

Vierailija kirjoitti:

Voi sinua <3 Entäs jos lähestyt häntä vaikka jotenkin hyvin hyvin neutraalisti, .. mutta... miten?  Pystyisitkö luottamaan siihen, että hän ei hylkää ja että hän on kärsivällinen. Voisin vannoa että terapeutit ovat nähneet ja kuulleet lähes kaiken mitä vain nähdä ja kuulla voi. Pitäisihän tuo asia jotenkin saada käsiteltyä.

Tämä on totta. Itse asiassa hän on todella lempeä ja luotettava, mutta niiden tunteitteni takia menen entistäkin enemmän jumiin hänen läsnäollessaan. Yritän peitellä tunteitani pahaani mukaan ja järkiperäistää kaiken. Yritän miettiä, miten voisin avata aihetta todella varovaisesti ja neutraalisti. Ehkä tämä tästä, mutta ajoittain tulee vain epätoivoinen ja surullinen olo. Tulen niin onnelliseksi hänen lähellään pitkästä, pitkästä aikaa. En ole ollut niin onnellinen moneen vuoteen.

Vierailija kirjoitti:

Miksi sekaannut varattuun. Ihan olet ansainnut huonon olosi. Etsi itellesi vapaa mies

En aluksi tajunnut, että hän oli varattu. Katselin hänen kasvojaan vain...en jotenkin kiinnittänyt mitään huomiota hänen käsiinsä jostain syystä. Ehdin jo ihastua.

Ja olenhan itsekin "varattu", sillä olen naimisissa. Ei se avioliitto sinänsä tee mitenkään autuaaksi, jos puoliso on ihan hirveä. Mutta ero on vireillä eikä mitään seksiin viittaavaakaan ole ollut yli kolmeen vuoteen, joten... Lisäksi olen sanonut miehellenikin, että hänkin on vapaa etsimään jonkun minua mieluisamman, jos hän vain haluaa, vaikka olemmekin vielä naimisissa.

Onko terapeutti mies?