Mies ilmoitti, ettei halua lapsia kanssani

On tietenkin totta että lapsissa on suuri vastuu ja osa ei tahdo lapsia sen takia. Mielipidettään saa aina muuttaa, eikä ketään voi pakottaa vanhemmaksi.

Kun mies on kerta aiemmin tahtonut lapsia, voi olla että hänen mielensä muuttuu mutta et saa väkisin sitä muuttaa. Jos miehen mielipide ei vaihdu, niin joudut laittamaan puntarille miehen ja lapset, koska et voi saada kumpaakin.

Niin, voiko olla että mies ei haluakaan lapsia juuri sinun kanssasi? Oletko itse uskovainen? Pelottaako häntä erilaiset elämänkatsomukset lasten kasvatuksen kannalta?

Minulla kävi samoin ja eroon päätyi.

Vierailija kirjoitti:

On tietenkin totta että lapsissa on suuri vastuu ja osa ei tahdo lapsia sen takia. Mielipidettään saa aina muuttaa, eikä ketään voi pakottaa vanhemmaksi.

Kun mies on kerta aiemmin tahtonut lapsia, voi olla että hänen mielensä muuttuu mutta et saa väkisin sitä muuttaa. Jos miehen mielipide ei vaihdu, niin joudut laittamaan puntarille miehen ja lapset, koska et voi saada kumpaakin.

Tiedän, näin juuri se on :( Rakastan häntä ja kunnioitan häntä enkä tietenkään voisi häntä mihinkään pakottaa. Tuntuu vaan niin surulliselta nyt.

Ap

Ihan ymmärrettävää. Minäkin tykkään eläimistä, mutta en koskaan voisi ottaa lemmikkiä vastuun vuoksi. Ahdistaisi ajatuskin, että teen virheen tai laiminlyön

Kuulostaa siltä, että miehesi on kehittänyt hurjan riman itselleen ja nyt pelkää ylittää sen. Olisiko mahdollista mennä vaikka pariterapiaan yhdessä keskustelemaan asiasta? Jos mieli on muuttunut oikeasti, niin eihän sille mitään voi, mut jos johtuu jostain epärelevantista pelosta, niin sitä vois yrittää työstää.

Voi myös olla, että miehesi on töpeksinyt jotain salassa sinulta. Pettänyt, sössinyt raha-asiat tmv. Nyt kiinnijäämisen pelko estää uusia sitoumuksia. Vaatisin kunnon perustelut ja keskustelut.

Nyt sinun pitää päättää haluatko mieluummin luotettavan miehen ja lapsia vai nykyisen miehen joka petti lupaukset ja haluaa että et saa perhettä ja lapsia,

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinun pitää päättää haluatko mieluummin luotettavan miehen ja lapsia vai nykyisen miehen joka petti lupaukset ja haluaa että et saa perhettä ja lapsia,

Lähinnä juuri tuo tuntuu järkyttävältä nyt, että tunnenko ollenkaan koko ihmistä, jonka kanssa olen naimisissa? Ja missä asiassa hän seuraavaksi muuttaa mielensä.

Ap

No nyt sinun pitää miettiä mitä sinä itse haluat!

Riittääkö sinulla vain se mies? Haluatko lapsia?

Ja kun tiedät oman mielipiteesi niin kerro se miehelle.

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinun pitää päättää haluatko mieluummin luotettavan miehen ja lapsia vai nykyisen miehen joka petti lupaukset ja haluaa että et saa perhettä ja lapsia,

Taas näitä mammoja, joiden mielestä miehellä saa olla oma tahto niin kauan, kuin täyttää naisen tärkeimmät toiveet.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinun pitää päättää haluatko mieluummin luotettavan miehen ja lapsia vai nykyisen miehen joka petti lupaukset ja haluaa että et saa perhettä ja lapsia,

Taas näitä mammoja, joiden mielestä miehellä saa olla oma tahto niin kauan, kuin täyttää naisen tärkeimmät toiveet.

Ei se ollut vain minun tärkeä toive, kyllä hän sitä toivoi vähintään yhtä paljon. Kaipa tämän asian kanssa on vain opittava elämään.

Ap

Jätä se sika!

En oikein ymmärrä logiikkaasi. Eikö juuri tunnollinen ja vastuuntuntoinen ihminen todennäköisemmin tiedosta, miten paljon vaivannäköä, huolta, stressiä ja vastuuta lapsen elättäminen ja kasvattaminen vaatii? Huithapeli ja välinpitämätön tyyppi vain olettaisi, että siinähän se lapsi menee sivussa, eikä ole ollenkaan tietoinen kaikista niistä tavoista, joilla lapsen tarpeita voi laiminlyödä.

Onneksi olette jo perustaneet perheen. Ette tarvitse sitä varten mitään kolmatta pyörää suhteeseen.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nyt sinun pitää päättää haluatko mieluummin luotettavan miehen ja lapsia vai nykyisen miehen joka petti lupaukset ja haluaa että et saa perhettä ja lapsia,

Taas näitä mammoja, joiden mielestä miehellä saa olla oma tahto niin kauan, kuin täyttää naisen tärkeimmät toiveet.

Ei se ollut vain minun tärkeä toive, kyllä hän sitä toivoi vähintään yhtä paljon. Kaipa tämän asian kanssa on vain opittava elämään.

Ap

Viesti ei ollu suunnattu sulle, vaan tolle jonka mielestä sun miehesi puheet on luottamuksen pettämistä. On kyllä kummallinen maailma, jos ei lastenhankinnankaan suhteen saa mieltään muuttaa. Tuo ei ole asia missä lupauksia edes voi antaa. Jos mieli muuttuu, niin sen mukaan on pakko toimia, koska maailma ei tarvitse yhtään epätoivottua lasta.

Sellaista tää elämä on.En osaa neuvoa.Minunkin mieheni ilmoitti, ettei halua lasta heikkojen geenieni vuoksi, sitten pyörsi sanansa kun alkoi oivaltaa millainen ensimmäinen, oma lapseni oli ja kun päätin jatkaa opintoja.Meni jopa niin pitkälle että väitti ettei saa lapsia, jotta olisin luopunut ehkäisystä.No erohan siinä tuli, mutta vielä muutoma vuosi eron jälkeenkin yritti "vahinkoa": mutta silloin se oli jo liian myöhäist'.Olin steriloitu, varmuuden vuoksi:DD

Vierailija kirjoitti:

Sellaista tää elämä on.En osaa neuvoa.Minunkin mieheni ilmoitti, ettei halua lasta heikkojen geenieni vuoksi, sitten pyörsi sanansa kun alkoi oivaltaa millainen ensimmäinen, oma lapseni oli ja kun päätin jatkaa opintoja.Meni jopa niin pitkälle että väitti ettei saa lapsia, jotta olisin luopunut ehkäisystä.No erohan siinä tuli, mutta vielä muutoma vuosi eron jälkeenkin yritti "vahinkoa": mutta silloin se oli jo liian myöhäist'.Olin steriloitu, varmuuden vuoksi:DD

Jatkoksi vielä, että ainakin kaksi naista oli aikoinaan, ennen liittoamme abortoinut ex-mieheni lapsen ja loppujen lopuksi kun hän sitten  sai vanhana ainokaisensa, lapsi peri hänen suvussa kulkevan oppimishäiriön, joka näyttää olevan hänelle vaikea paikka.

Vierailija kirjoitti:

Voi myös olla, että miehesi on töpeksinyt jotain salassa sinulta. Pettänyt, sössinyt raha-asiat tmv. Nyt kiinnijäämisen pelko estää uusia sitoumuksia. Vaatisin kunnon perustelut ja keskustelut.

Mieheni (nykyisin ex:) töpeksi avioliiton aikana saattamalla raskaaksi yhteisen ystävämme (kun nainen tarvitsi "apua ja ymmärrystä" avioeron vuoksi) ja huonostihan siinä kävi, tosi huonosti...toiselle heti ja miehelle pitkässä juoksussa.Kun luuleee saavansa kaiken, saattaakin menettää paljon, siis sellainen, joka uskoo hallitsevan kaikkea, eikä ymmärrä että myös sattuma sato olisi hyväksyttävä.Ihan oman itsensä vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu vuosia yhdessä (ja 2 vuotta naimisissa) ja puhuttu perheen perustamisesta ihan seurustelun alusta saakka. Mies on tosi lapsiraukat ja suunnitellut lasten nimetkin valmiiksi ym. Nyt sitten yhtäkkiä ilmoitti tänään, ettei haluakaan lapsia kanssani, koska häntä kuulemma pelottaa suuri vastuu. Minusta tuo syy kuulostaa jotenkin kummalliselta, koska mies on todella kunnollinen ja tunnollinen (on uskovainen eikä esim. käytä alkoholia lainkaan). Itselläni on aika tyrmistynyt olo, koska olen kaikki nämä vuodet elänyt siinä uskossa, että tietenkin perustamme yhdessä perheen. Tuntuu ihan kuin olisi tullut huijatuksi :( Mitä teen?

Haluan keroa sinulle, että tunsin aikoinani parin, joka oli päättänyt yhdessä, etteivät hanki lapsia.Kun he olivat keski-iässä, eikä vaimo voinut enää tulla raskaaksi, mieheen iskikin vauvakuume ja hän hankki nuoremman naisen kanssa lapsen ja jätti lopulta vaimonsa.

Tunsin aivan suunnatonta myötätuntoa naista kohtaan, siitäkin huolimatta, että meillä kaikilla on oikeus muuttaa mieltämme ja suunnitelmiamme.Milloin tahansa.Myös sinulla.

Maailmassa on niin monta surullista kohtaloa, osa "omia valintoja", osa sattuman satoa.

Mm. se kun mies ja nainen opiskelivat vieraassa maassa ja odottivat vain valmistumistaan ja kotimaahansa paluuta perustaakseen perheen.Kuinka ollakkaan juuri ennen kotiinpaluuta toinen heistä löysi uuden rakkauden, eikä enää halunnutkaan palata kotiin.Loppujen lopuksi molemmat jäivät opiskelumaahansa, toinen perusti siellä perheen, toinen jäi mielisairaalan suljetulle.

Jos mitään olen oppinut elämässä, niin sen ettei koskaan, ei koskaan kannata perustaa elämäänsä ja onneaan yhden ihmisen varaan.Elämä hauras.Toivon sinulle voimaa ja viisautta päätöksissäsi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ollaan oltu vuosia yhdessä (ja 2 vuotta naimisissa) ja puhuttu perheen perustamisesta ihan seurustelun alusta saakka. Mies on tosi lapsiraukat ja suunnitellut lasten nimetkin valmiiksi ym. Nyt sitten yhtäkkiä ilmoitti tänään, ettei haluakaan lapsia kanssani, koska häntä kuulemma pelottaa suuri vastuu. Minusta tuo syy kuulostaa jotenkin kummalliselta, koska mies on todella kunnollinen ja tunnollinen (on uskovainen eikä esim. käytä alkoholia lainkaan). Itselläni on aika tyrmistynyt olo, koska olen kaikki nämä vuodet elänyt siinä uskossa, että tietenkin perustamme yhdessä perheen. Tuntuu ihan kuin olisi tullut huijatuksi :( Mitä teen?

Haluan keroa sinulle, että tunsin aikoinani parin, joka oli päättänyt yhdessä, etteivät hanki lapsia.Kun he olivat keski-iässä, eikä vaimo voinut enää tulla raskaaksi, mieheen iskikin vauvakuume ja hän hankki nuoremman naisen kanssa lapsen ja jätti lopulta vaimonsa.

Tunsin aivan suunnatonta myötätuntoa naista kohtaan, siitäkin huolimatta, että meillä kaikilla on oikeus muuttaa mieltämme ja suunnitelmiamme.Milloin tahansa.Myös sinulla.

Maailmassa on niin monta surullista kohtaloa, osa "omia valintoja", osa sattuman satoa.

Mm. se kun mies ja nainen opiskelivat vieraassa maassa ja odottivat vain valmistumistaan ja kotimaahansa paluuta perustaakseen perheen.Kuinka ollakkaan juuri ennen kotiinpaluuta toinen heistä löysi uuden rakkauden, eikä enää halunnutkaan palata kotiin.Loppujen lopuksi molemmat jäivät opiskelumaahansa, toinen perusti siellä perheen, toinen jäi mielisairaalan suljetulle.

Jos mitään olen oppinut elämässä, niin sen ettei koskaan, ei koskaan kannata perustaa elämäänsä ja onneaan yhden ihmisen varaan.Elämä hauras.Toivon sinulle voimaa ja viisautta päätöksissäsi.

Siis elämä ON hauras.Ja vielä, että tämän toisen tapauksen mies oli myös uskovainen ja absolutisti.

No niin, tänään selvisi lisää aiheesta eli kyseessä oli tosiaan uskonto, kuten joku epäilikin. Eli mies oli äitinsä painostuksesta tullut siihe tulokseen, ettei halua lapsia kanssani ellei koko perhe ala elää uskonnollista elämää hänen vakaumuksensa mukaan.

Ap