Olen elämäni ekaa kertaa nyt yksin syömässä ravintolassa.
38 vuotta piti elää ennen kuin rohkaistuin. Ei tämä nyt niin kamalaa ollutkaan!
Ehkä joskus vielä tohkaistun menemään leffaankin yksin!
Kommentit (16)
Vierailija kirjoitti:
Sä olet mun sankari.
Tuskin, mutta oman elämäni sakari olen.
Mä käyn melkein joka viikonloppu yksin syömässä, kun haluan koittaa eri ravintoloita muttei ole seuralaista... se on kivaa ja voi katsella muita ihmisiä :).
Leffassakin käyn muutaman kerran vuodessa. Rohkeasti vain :).
Jaa. Työmatkoilla tulee aina syötyä yksin.so?
Leffaan en kyllä yksin menisi, mutta usein ravintolaan ja lomallekin yksin.
Sinkkumies
Pane se puhelin pois ja nauti ruoasta ja ilmapiiristä.
Yksin elokuvissa on kivaa, siis niin että koko salissa ei ole ketään muuta, yksityisnäytäntö. Yksin yleensä kotona telkkaristakin elokuvat katon kun muut nukkuu.
Yksin ulkona käyminen on virkistävää ja mukavaa.
Mä kävin kerran yksin leffassa, kun kukaan kaveri ei halunnut nähdä sitä leffaa. Oli paljon parempi kokemus kun olin ajatellut. Ei ollut yhtään outoa. Eihän siinä elokuvan aikana muutenkaan kenellekään puhu. Rohkeasti kaikki vaan leffaan! :D
Itse käyn siellä leffassa useimmiten yksin, ja tuntuu oudolta että se tuntuu joistakuista oudolta. :D
Tuo ravintolassa yksin käyminen tuntuisi minusta vaikeammalta, ehkä koska ei ole lapsena "opetettu" käymään (toisin kuin leffassa) ja tulee epävarma olo, että hallitseeko jonkun jännän etiketin tai vaikuttaako siltä, ettei ole tarpeeksi hieno tai jotain. Äh.
Käyn paljon yksin sekä leffassa että ravintolassa. Ravintolassa on joskus vähän tylsää, kun ei ole juttukumppania. Sen sijaan leffassa katson filmiä enkä kaopaa seuraa. Omituinen ajatuskin, että joku pitää outona yksin leffaan menemistä!
Moni käy työmatkoilla, joutuu yöpymään hotellissa ja syö yksin illalla. Ihan arkea ravintoloille yksin syövät ovat.
En tajua yhtään miksi leffassa pitäisi olla joku seuralainen. Ravintolassa sentään voi jutella, mutta leffassa ei. Mun leffanautinnon jopa pilaa jos siinä on joku vieressä, joka pahimmassa tapauksessa vielä supattaa jotain kesken leffaa, tai jolle pitää heti alkaa kommentoida kun leffa loppuu. Kamalaa.
No kyllä mä tykkään käydä leffassa yksin, eihän sinne seurustelemaan mennä. Käyn kyllä joskus yksin syömässäkin ja minusta se on paljon tylsempää yksin kun leffassakäynti.
Mäkin käyn leffassa yksin. Ei tulis mieleenkään että se on outoa. Leffateatterihan on kuin luotu yksinäiselle illanviettäjälle. Pystyn keskittymään leffaan paljon paremmin, jos vieressä ei ole ketään tuttua.
Ravintolassa yksin käyminen on vaikeampaa. Mitä siinä sitten tekee, tuijottaa vastapäistä seinää syödessään?
Joskus kävin keikoilla yksin, kun halusin nähdä bändejä joita kukaan muu ei halunnut. Harmittaa, etten tottunut siihen. Jotenkin se odottaminen juoma kädessä yksinään oli vaivaannuttavaa.
Sä olet mun sankari.