Mikä olisi hyvä harrastus levottomalle ekaluokkalaiselle pojalle,

ja supervilkkaalle serkulleen. Serkku on jo teini-ikäinen ja tanssii tosi upeasti.

Itse poika on kiinnostunut motocrossista, painista ja karatesta. Painia meidän seudulla ei ole, karatesta minulla ei ole tietoa.



ap

Mistä on oppinut tuollaisia asenteita??

Jos 7-vuotias ei halua tyttöjen lajia, ei siinä kai mitään pahaa ole. Paras kaverinsa itse asiassa ratsastaa, ja kun yritin ehdottaa sitä pojalle, sanoi sitäkin tyttöjen lajiksi. Ikinä ei kuitenkaan kiusaisi ketään lajivalinnasta, haluaa vaan itse poikamaisempia lajeja, ei siinä kai mitään pahaa ole?



ap

jos tuonikäinen kapeuttaa elämäänsä tuolla lailla. Ratsastus olisi kyllä myös erinomainen harrastus, jos haluaa kehittää pitkää pinnaa. Samaten esim. koiraharrastus, mutta sekin taitaa olla liian likkamainen.

Yksi syy on se, että hänelle ei ole pahaksi oppia itsehillintää ja meditatiivisa taitoja.

Onko haitaksi jos on tietyllä tavalla liian kiltti (esim. juuri tuo ettei tahdo taistella pallosta) eikä ole erityisen kilpailuhenkinen? Myös ohjeiden kuuntelu välillä unohtuu?



ap



Ps. Koiraharrastus ei ole tyttömäistä kuulemma..:) Koirat on kivoja mutta koiranäyttelyssä oli TYLSÄÄÄÄ :O

vaan ihan sitä koulutusta. Siinä ei myöskään ole kilpailuaspektia, jos se ahdistaa/ei kiinnosta.



Pitkäjänteistä hommaa, kiitollista, ja siinä myös lapsi saa ehdotonta rakkautta koiralta! Ja sitä voi harrastaa koko perhe yhdessä.

kannattaisi varmaan kokeilla vähän erityyppisiä harrastuksia. Eli juuri vaikkapa karate tai esim. telinevoimistelu (rajua liikuntaa), sitten kuvaamataitokerho (rauhoittavaa piirtämistä) ja maastopyöräily (vie mehut, vaatii kovaa keskittymistä)

Vierailija:

vaan ihan sitä koulutusta. Siinä ei myöskään ole kilpailuaspektia, jos se ahdistaa/ei kiinnosta.

Pitkäjänteistä hommaa, kiitollista, ja siinä myös lapsi saa ehdotonta rakkautta koiralta! Ja sitä voi harrastaa koko perhe yhdessä.

perheessä on muitakin lapsia, ja jos kaikki juoksevat harrastuksissa, perheen yhteistä aikaa ei juurikaan jää.



ap

Jos ei ole fiksumpia mielipiteitä, kannattaa jättää lapsenteko..

olisi pitänyt jättää lapsenteko...

saa purkaa energiaa ja jos vaikka oppisi vähän lisää sosiaalisia taitoja kun joukkuepelistä kyse.

koitin ehdotella myös ratsastusta, mikä olisi mielestäni oikein hyvä mutta se on kuulemma liian tyttömäistä :(

Myös uintia olen ehdotellut, vesi on raukoittava elementti, energiaa kuluisi ja hyvä uimataito on aina positiivinen asia.

eikä sekään ole ekaluokkalaiselle mikään pakko tai välttämättömyys.



Itselle tulee sellainen fiilis kertomuksestasi, että jos perheellä on vähän yhteistä aikaa lasten harrastusten ym. takia niin tällaiselle levottomalle lapselle vanhemman huomio ja kahdenkeskinen aika voisi olla sitä parasta.

Tehtäis jotain ihan rauhassa kahdestaan ja juteltais.



Olen ymmärtänyt niin, että levoton lapsi kaipaa rutiineja ja " omaa" aikaa.

Ettei koko ajan hössätä johonki suuntaan ja olla menossa.



Ihan rehellisesti sanottuna minusta tuntuu että vanhemmilla on joskus halu itsellä saada tällaisesta ehkä hieman vaativastakin lapsesta lomaa ja työntää häntä johonkin muiden kasvatettavaksi. Vaikka lapsi hyötyisi ehkä juuri päinvastaisesta toiminnasta.



Lapselle on suuri ponnistus olla päivä koulussa ja noudattaa siellä sääntöjä ja yrittää pysyä paikallaan. Miksi hän ei iltaa saisi tehdä jotain ihan omaan tahtiin?