Lue keskustelun säännöt.
Inhottava kaveri
13.11.2016 |
Mulla on aika ikävä tilanne just nyt. Mulla on vaan yks kaveri, joka on tosi ilkee mulle. Se kiusaa mua, keksii aina jotain negatiivista sanottavaa kaikesta mun tekemästä, tulee liian lähelle, sillä on tosi huono tilannetaju eikä se anna mun koskaan olla rauhassa. Mä en kehtaa kuitenkaan pistää välejä poikki, vaikka haluaisin, koska sit kaikki muut ihmettelis mitä meille tapahtu ja miks en oo sen kanssa. :( Onko kukaan muu koskaan ollu samanlaisessa tilanteessa? Mitä mun pitäis tehdä?
Kommentit (30)
Se myös kyselee aina miks mulla kestää niin kauan vessassa, eikä se todellakaan oo sen asia.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Odota rauhassa kun pääsette yläasteelta, niin voitte mennä eri kouluihin.
Mua vaan pelottaa, että sit pidetään kiusaajana jos jätän sen.
-Ap
En jaksa odottaa yläasteen loppumista, oon 7lk :(
-Ap
Vierailija kirjoitti:
Mua vaan pelottaa, että sit pidetään kiusaajana jos jätän sen.
-Ap
Antaa pitää vaan, onhan se kiusaaja.
Tuo ei ole helppo ikä, mutta hyvää siinä on se että ihmisiin voi vielä tutustua. Kokonaan uudet piirit sulle nyt, yläkoulu on vasta alussa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jätä kyseinen "ystäväsi", hän nähtävästi tarvitsee vain jonkun jota mollata, jotta voi tuntea itsensä paremmaksi. Ehdit vielä löytää uusia kavereita!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sano sille kaverille, että lopettaa sen morkkaamisen.
En uskalla kertoo tästä kenellekään aikuiselle koulussa tai kotona.
-Ap
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Se kans aina sanoo etten mä millään voi saada uusia kavereita, haukkuu mun perhettä jatkuvasti ja pilkkaa muutenki. Mut miten mä uskallan jättää sen, ku joku menee ja kertoo opelle ja väittää sit mua kiusaajaks jos jätän sen yksin?
Kaverisi syö tahallaan itsetuntoasi. Se takaa sen että hän on ainoa ystäväsi. Hän ei tietenkään halua että pidät itseäsi niin tärkeänä ja arvokkaana että saisit parempaakin seuraa. Tiedän koska minulla oli tuollainen "kaveri" sinun iässäsi. Kaikkein paras teko minkä itselleni tein oli että aloin viettämään aikaa yksin. Muistin kuka olen ja sen jälkeen aloin saada uusia kavereita yläasteelta. Osa on yhä parhaita ystäviäni vaikka ollaan jo kohta kolmekymppisiä.
Kaverisi ei sinua ansaitse. Eikä se ole sinusta kiinni jos muut pitävät häntä inhottavana tyyppinä, se in ihan hänen oman typerän käytöksensä ansiota. Tekisi ehkä hänellekin hyvää jo nuorena oppia miten toisia kohdellaan.
Ikävää että sinulla ei ole ketään aikuista jolle voisit jutella. Neuvoisin kuitenkin että koettaisit kepillä jäätä ja kokeilisit kertoa jollekin mukavalle opettajalle tai ainakin kysyä neuvoja. Niin ja ollaanhan me mammat täällä kans!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ja voithan selittää ihmettelijöille miksi koet parhaaksi olla ilman tuollaista kaveria. Se ei ole kiusaamista että pitää omia puoliaan. Muutkin varmaan ymmärtää asian jos kerrot heille suoraan. Älä käytä sellaista äänenpainoa että sitä voitaisiin pitää "pahan puhumisena", sanot vain totisena ja lyhyesti että käytös oli töykeää mutta toivot että kaveri ehkä muuttaa tapansa.
Vierailija kirjoitti:
En uskalla kertoo tästä kenellekään aikuiselle koulussa tai kotona.
-Ap
Siinä tapauksessa sulla on paljon suurempi ongelma kuin kaveri, joka ei ymmärrä ylittävänsä rajojasi. Miksi et voi puhua kenellekään aikuiselle? Se on tosi huono tilanne.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kiitos tuesta :) Kai mun pitää vaan rohkaistua ja kertoo luokanvalvojalle.
-ap
Kuulostaa todella lapselliselta tyypiltä. Kanattaa todellakin pitää silmät auki, olisiko koulussa joku tyyppi, jolla olisi ehkä tilaus uudelle kaverille. Veikkaan että on muutamakin. Rohkeasti vaan juttelemaan niille, jotka viettävät ruokailut ja välitunnit yksin. Jotkut saattavat reagoida agressiivisesti tutustumisyrityksiin, mutta varmasti moni oikein toivoo että tulisipa joku tutustumaan.
Tälle kaverillesi et enää kerro mitään asioistasi. Kun hän kyselee tyhmiä "Mitä sä oikeen sielä vessassa teit? hihhih", katsot häntä silmiin ja kysyt, onko hän tyhmä/onko hänellä kaikki kunnossa. Jos hän mollaa sinua, totea "Oletpa sinä kaunis". Jos olet tähän mennessä viettänyt aikaa hänen kanssaan koulun ulkopuolella, lopeta. Olen varma, että ennen pitkää saat uusia tuttavuuksia.
Sinunhan ei tarvitse selitellä kellekään sitä, kenen kanssa aikaasi vietät. Jos joku sanoo sinua kiusaajaksi kun olet vaihtanut seuraa, ehdota että kiusaajaksi nimittelijä ryhtyy kaveriksi tälle "jätetylle". Jos ei suostu, ihmettele että miksei, onko hän itse kenties kiusaaja kun ei suostu kaveriksi toiselle.
Tää kaveri myös tykkää pelotella mua ja aiheuttaa mulle pahan olon, se tietää hyvin etten tykkää mistään natsijutuista tai nähdä kuvia keskitysleireistä. Se kuitenki puhuu niistä koko ajan ja mulle tulee tosi epämukava olo siitä, oon kertonu kyllä kuraattorille että se tekee noin ja sille on pidetty puhuttelu, mut se ei lopeta.
-ap
Mä kerroin tästä mun siskolle aiemmin, mut se sanoo vaan että mun pitäis ymmärtää tota kaveria.
-ap
Onko teillä kokemusta tällasista tyypeistä?
Voi jeesus. Hyvät on syyt pysyä kaverina. Minä laitoin välit poikki pariin samantapaiseen kaveriin enkä ole katunut.