Vähänkö oon ylpeä itsestäni!

Mä rakastan yllätyksien järjestämistä, mutta olen ihan hirveä möläyttelijä. Eli kun olen keksinyt vaikka hyvän lahjan, en malta olla hiljaa. Vähintään vihjailen, että jotain on tulossa.

Mutta nyt olen ylittänyt itseni! Hommasin miehelle hänen kaipaamansa lahjan ja en ole sanonut mitään. Mies on jo hieman kysellyt, et onko tulossa mitään, kun yleensähän olen jotain edes vihjannut. Nyt olen vain todennut ylimalkaisesti, et eiköhän lapsi oo jotain järjestänyt.

Kiva kehittyä ees jossain aikuisella iällä! :D