Lue keskustelun säännöt.
Millä mielin viettävät isänpäivää ne lapset, jotka isä on hylännyt?
Kommentit (7)
Ei siitä mitään traumoja jäänyt, kun ei siitä tehty mitään numeroa. Kävin vaarin luona äidin kanssa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Miks sitä pitäs viettää jos isää ei ole?
Ikävää, vihaa, katkeruutta? Vihaa äitiä kohtaan? Vihaa äitipuolta kohtaan? Entä uusperheessä, vihaa puolisisaruksia kohtaan? J
Eipä ole juhlittu ei isää eikä äitiä, kun on kasvanut kaukaisemman sukulaisen hoivissa ja omat vanhemmat jääneet aina etäisiksi. Hyvin on pärjätty, en ole tällaista asiaa muistaakseni koskaan surrut.
Ihan hyvällä. Äitini kertoi isästäni hyviä asioita ja isänpäivänä käytiin ulkona syömässä ihan vain äidin kanssa. Isänpäivälahjat ja -kortit jätin yleensä tekemättä. Ihan peruspäivä, ei me koskaan piehtaroitu hyljeksynnän meressä. Näin aikuisena ja vanhempana lähinnä säälittää, että joku on niin torvelo ettei pysty isäksi, saati isoisäksi.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kirjoititpa koskettavasti, varmaan ihan tahattomasti. Tuo miten äiti puhui isästäsi hyviä asioita ja kun kävitte äidin kanssa yhdessä syömässä isänpäivänä. Mun äiti oli samanlainen...
Vierailija kirjoitti:
Ihan hyvällä. Äitini kertoi isästäni hyviä asioita ja isänpäivänä käytiin ulkona syömässä ihan vain äidin kanssa. Isänpäivälahjat ja -kortit jätin yleensä tekemättä. Ihan peruspäivä, ei me koskaan piehtaroitu hyljeksynnän meressä. Näin aikuisena ja vanhempana lähinnä säälittää, että joku on niin torvelo ettei pysty isäksi, saati isoisäksi.
No mitäs luulisit?