Musikaalisesti lahjakas lapsi ja musikaalisesti lahajattomat vanhemmat

Vierailija kirjoitti:

Ihan täältä nyt kyselen apuja, miten lasta kannattaisi tukea. Poika (nyt 7-v) osaa laulaa ja on kiinnostunut musiikista. Ongelmana on, että kumpikaan meistä vanhemmista ei osaa laulaa, eikä ole koskaan opetellut minkään soittimen soittamista. Toki meillä musiikkia kuunnellaan paljon laidasta laitaan, mutta tuo oma esittäminen ei ole koskaan ollut vahvin alue. Jo lapsen vauva- ja taaperoaikana harmittelin kun en itse pystynyt laulamaan lapselle. Kuulen siis itse miten väärin ääni kurkustani tulee, joten en rääkkää lähiympäristöäni raakunnallani. Mutta poika pysyy hyvin oikeassa sävelkorkeudessa ja tempossa, lallattelee (jopa välillä ärsyttävyyteen asti) kuulemiaan biisejä. Päiväkodissa sanoivat myös, että on lahjakas musiikillisesti. Mielestäni olisi tärkeä että lapsi saisi kehittää tätä puolta, se olisi elämässä varmasti suuri rikkaus jos pystyisi ilmaisemaan itseään musiikin kautta. Että osaisi esim. soittaa jotain soitinta. Mistään rokkitähteydestä en pojan osalle haaveile :DD, vaan ihan sellaisesta, että saisi onnistumisen kokemuksia asiassa jossa on hyvä ja hyvän harrastuksen. Mutta mikä olisi hyvä soitin aloittaa ja missä iässä? Ja mikä olisi sellainen soitin jota lapsi kykenisi harjoittelemaan ilman että vanhempi kotona ohjaa? Toki musiikkitunneilla kävisi, mutta kotiharjoituksissa emme todennäköisesti pystyisi auttamaan.

Jos kuulet itse miten väärin ääni kurkustasi tulee, et ole musikaalisesti lahjaton vaan laulutaidoton.

Kitara? Tosin kannattaisi varmaan jutella sen lapsen kanssa, mikä häntä itseään kiinnostaa. Ja sitten valita se opettajakin vähän se mukaan. Eli jos lapsi on itse kiinnostunut klassisesta kitaransoitosta, jonnekkin heviskeba-opettajalle ei varmaan sitten kannata mennä. 7v on nyt jo koulussa, eikö? Onko koulussa musiikinopettajaa, hän osaisi varmaan auttaa.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Ihan täältä nyt kyselen apuja, miten lasta kannattaisi tukea. Poika (nyt 7-v) osaa laulaa ja on kiinnostunut musiikista. Ongelmana on, että kumpikaan meistä vanhemmista ei osaa laulaa, eikä ole koskaan opetellut minkään soittimen soittamista. Toki meillä musiikkia kuunnellaan paljon laidasta laitaan, mutta tuo oma esittäminen ei ole koskaan ollut vahvin alue. Jo lapsen vauva- ja taaperoaikana harmittelin kun en itse pystynyt laulamaan lapselle. Kuulen siis itse miten väärin ääni kurkustani tulee, joten en rääkkää lähiympäristöäni raakunnallani. Mutta poika pysyy hyvin oikeassa sävelkorkeudessa ja tempossa, lallattelee (jopa välillä ärsyttävyyteen asti) kuulemiaan biisejä. Päiväkodissa sanoivat myös, että on lahjakas musiikillisesti. Mielestäni olisi tärkeä että lapsi saisi kehittää tätä puolta, se olisi elämässä varmasti suuri rikkaus jos pystyisi ilmaisemaan itseään musiikin kautta. Että osaisi esim. soittaa jotain soitinta. Mistään rokkitähteydestä en pojan osalle haaveile :DD, vaan ihan sellaisesta, että saisi onnistumisen kokemuksia asiassa jossa on hyvä ja hyvän harrastuksen. Mutta mikä olisi hyvä soitin aloittaa ja missä iässä? Ja mikä olisi sellainen soitin jota lapsi kykenisi harjoittelemaan ilman että vanhempi kotona ohjaa? Toki musiikkitunneilla kävisi, mutta kotiharjoituksissa emme todennäköisesti pystyisi auttamaan.

Jos kuulet itse miten väärin ääni kurkustasi tulee, et ole musikaalisesti lahjaton vaan laulutaidoton.

No joo, niin kai sitten, en ole asiaa noin koskaan ajatellut kiitos musiikkituntien yksinlaulukokeiden ja armo seiskan. Esim. eka- ja tokaluokalla olin luokkani ainoa tyttö, jota opettaja ei huolinut kuoroon. Muistan vielä sen häpeän tunteen ja ajattelin että olisin voinut vain aukoa suutani (etten pilaisi kuoron esitystä), jos vain olisin päässyt mukaan. Aika surkeaa. Mutta siis eikö kellään ole kokemusta, mitä soitinta ja minkä ikäisenä kannattaisi aloittaa harjoittamaan? t. ap 

Vierailija kirjoitti:

Kitara? Tosin kannattaisi varmaan jutella sen lapsen kanssa, mikä häntä itseään kiinnostaa. Ja sitten valita se opettajakin vähän se mukaan. Eli jos lapsi on itse kiinnostunut klassisesta kitaransoitosta, jonnekkin heviskeba-opettajalle ei varmaan sitten kannata mennä. 7v on nyt jo koulussa, eikö? Onko koulussa musiikinopettajaa, hän osaisi varmaan auttaa.

Kitaraa itsekin ajattelin, mutta kun googlailin, niin jotkut kertoivat että on liian vaikea ensimmäiseksi soittimeksi. Lieneekö totta? t. ap

Ai niin, musiikinopettajaa en vielä tunne niin hyvin (en ole koskaan tavannut), että kokisin luontevaksi mennä kyselemään neuvoja. Ainakaan ihan vielä. t. ap

Rummut olleet minun pojilleni osuva ensisoitin. Sitten tullut kitara ja koskettimet. Olen itse epämusikaalisuuden huipentuma, poikani onneksi ei.

Ei noin pienen tarvitse mitään vielä soittaa, jos ei itse osoita kiinnostusta. Kyllä lapsi kertoo haluaako soittaa jotain vai vain lallatella mukavia biisejä. Myöhemmin kitaran soitosta voi olla iloa eniten, koska voisi soittaa esim. leireillä, koulussa ja kaveriporukan kanssa. Pianoa on vaikea kuljettaa mukana ja oboeta ei kukaan tajua.

Kysy, mikä lasta itseään kiinnostaa. Paljon on varmasti kiinni lapsen omasta kiinnostuksesta ja motivaatiosta. Meillä lapsi itse halusi mennä pianotunnille, joten ilmoitimme hänet musiikkiopistoon saamaan opetusta ja ostimme kotiin pianon. Me itse emme osaa soittaa, mutta lapsi näyttää oppivan ainakin vielä mainiosti ihan vain pianonopettajan opetuksessa. Kotona tekee soittoläksyt ja tapailee säveliä muuten vain. Me toki pyrimme kannustamaan soittoharrastusta kuuntelemalla ja kehumalla 

Voit myös vanhempana miettiä minkälaisen instrumentin harjoittelua jaksat (tai naapurit jaksavat) kuunnella päivästä toiseen. ;) Rummut ovat kalliit ja ääni kova.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kitara? Tosin kannattaisi varmaan jutella sen lapsen kanssa, mikä häntä itseään kiinnostaa. Ja sitten valita se opettajakin vähän se mukaan. Eli jos lapsi on itse kiinnostunut klassisesta kitaransoitosta, jonnekkin heviskeba-opettajalle ei varmaan sitten kannata mennä. 7v on nyt jo koulussa, eikö? Onko koulussa musiikinopettajaa, hän osaisi varmaan auttaa.

Kitaraa itsekin ajattelin, mutta kun googlailin, niin jotkut kertoivat että on liian vaikea ensimmäiseksi soittimeksi. Lieneekö totta? t. ap

No ei ollut meillä ainakaan.. mutta paljon on kiinni siitä opettajasta tosiaan. Meillä poika aloitti kitaransoiton ekan luokan syksyllä. Isänsä osaa soittaa jotenkuten, mutta yhtään ei ole opettanut kotona tms. Opettaja hoitaa kaiken tuon. Eikä me osata edes virittää sitä kitaraa itse, ope tekee sen joka tunnin alussa. Soittaa nyt toista vuotta bändissä, ikää 11v. Mutta meillä osui, ihan vahingossa, oikea opettaja eteen. Poika on vannoutunut 70-luvun kitarahevin fani, ja opettaja on samaa genreä:) Ja kitara on kuitenkin helppo hankkia ja sitä voi treenailla kotonakin, ilman että naapurit saa hermoromahduksen. Toisin kuin piano tai jotkut puhallinsoittimet, tai rummut. Mutta jos lapsesi pitää laulamisesta, pitäisi sitten ihan lähteä sille tielle?

Vierailija kirjoitti:

Rummut olleet minun pojilleni osuva ensisoitin. Sitten tullut kitara ja koskettimet. Olen itse epämusikaalisuuden huipentuma, poikani onneksi ei.

Millaiset rummut pojallasi oli/on? Vai soittiko vain opettajan luona? Kuinka usein kävi tunneilla, riittääkö kerta viikossa, vai pitäisikö olla pari kertaa viikossa? Eikös rumpuja saa nykyisin sellaisina hiljaisina sähköversioina, onkohan ne yhtä hyvät soittaa kuin perinteiset? Perinteisille rummuille meillä ei ole tällä hetkellä soittotiloja. t. ap

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Kitara? Tosin kannattaisi varmaan jutella sen lapsen kanssa, mikä häntä itseään kiinnostaa. Ja sitten valita se opettajakin vähän se mukaan. Eli jos lapsi on itse kiinnostunut klassisesta kitaransoitosta, jonnekkin heviskeba-opettajalle ei varmaan sitten kannata mennä. 7v on nyt jo koulussa, eikö? Onko koulussa musiikinopettajaa, hän osaisi varmaan auttaa.

Kitaraa itsekin ajattelin, mutta kun googlailin, niin jotkut kertoivat että on liian vaikea ensimmäiseksi soittimeksi. Lieneekö totta? t. ap

Ei ole liian vaikea, jos lasta itseään kiinnostaa. :) Tuon ikäisenä just iskä opetti soittamaan.

Poikaa itseä kiinnostaa se kitara (sellainen muumiversio on aika kovalla kulutuksella :D) ja rummut. Mutta on tosiaan mahdotonta meidän ottaa rumpusettiä tämänhetkiseen asuntoon. Jollei sitten sellaisia sähkörumpuja, mutta en oikein tiedä onko niistä mihinkään. Kitarassa tosiaan pelottaa tuo, että jos on liian vaikea aloittaa niin mielenkiinto loppuu. t. ap

Ihan mikä tahansa soitin, minkä lapsi itse haluaa. Piano, viulu tai sello klassisia vaihtoehtoja, kitarakin on kiva. Tai vaikka ukulele. Meidän lapset on hirveän innostuneita nyt ukuleleista, niitä rämpyttäisivät niin paljon kun vaan antaisin.

Meidän perheessä kumpikaan vanhemmista ei ole erityisen musikaalisia eikä osata soittaa mitään, mutta siitä huolimatta meillä on neljä musikaalisesti lahjakasta lasta. Nykyään toki vanhemmat lapset auttaa nuorempia soittoläksyissä, mutta pianoa soittava esikoinen soitti ihan alusta asti kotona ilman apua. Alussa jännitti, että kun me emme osaa häntä auttaa, mutta ei ole tähän päivään mennessä meidän apuamme tarvinnut. Tunnilla kyllä ohjeistetaan riittävästi. 

Monissa musiikkiopistoissa on avoimien ovien päiviä, joissa voi käydä tutustumassa erilaisiin soittimiin. Suosittelen käymään tällaisessa tilaisuudessa ja kokeilemaan eri soittimia. Totuus on, että vaikka olisit kuinka musikaalinen, ei kaikki soittimet sovellu yhtä hyvin kaikille. Monet fyysiset ominaisuudet vaikuttavat asiaan. Jos löytyy mieluisa ja lapselle hyvin soveltuva soitin, pysyy motivaatio harjoitteluun yllä paremmin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Rummut olleet minun pojilleni osuva ensisoitin. Sitten tullut kitara ja koskettimet. Olen itse epämusikaalisuuden huipentuma, poikani onneksi ei.

Millaiset rummut pojallasi oli/on? Vai soittiko vain opettajan luona? Kuinka usein kävi tunneilla, riittääkö kerta viikossa, vai pitäisikö olla pari kertaa viikossa? Eikös rumpuja saa nykyisin sellaisina hiljaisina sähköversioina, onkohan ne yhtä hyvät soittaa kuin perinteiset? Perinteisille rummuille meillä ei ole tällä hetkellä soittotiloja. t. ap

Kerta viikossa (meillä 30min) riittää oikein hyvin. Opettaja sanoi, että sähkörummuilla voi oikein hyvin harjoitella, mutta tärkeä on myös päästä soittamaan "oikeilla" rummuilla.  Kannattaa siis hakeutua johonkin musiikkiopistoon ennemmin kuin että opettaja tulisi kotiin niin saa sitten tuntumaa ihan tavallisiinkin rumpuihin.

Paino sopii hyvin ensimmäiseksi soittimeksi. Se on monipuolinen, moneen tyyliin soveltuva ja se on myös mielestäni hyvä soitin opetella musiikin teoriaa laajemmin. Miinuksena se, että bändimeininkeihin piano taipuu vähän nihkeemmin. Mutta myöhemmällä iällä jos on musikaalinen, niin voi helposti sitten ottaa rinnalle vaikka kitaraa.

Vierailija kirjoitti:

Ihan mikä tahansa soitin, minkä lapsi itse haluaa. Piano, viulu tai sello klassisia vaihtoehtoja, kitarakin on kiva. Tai vaikka ukulele. Meidän lapset on hirveän innostuneita nyt ukuleleista, niitä rämpyttäisivät niin paljon kun vaan antaisin.

Meidän perheessä kumpikaan vanhemmista ei ole erityisen musikaalisia eikä osata soittaa mitään, mutta siitä huolimatta meillä on neljä musikaalisesti lahjakasta lasta. Nykyään toki vanhemmat lapset auttaa nuorempia soittoläksyissä, mutta pianoa soittava esikoinen soitti ihan alusta asti kotona ilman apua. Alussa jännitti, että kun me emme osaa häntä auttaa, mutta ei ole tähän päivään mennessä meidän apuamme tarvinnut. Tunnilla kyllä ohjeistetaan riittävästi. 

Kiitos tästä, oli tosi rohkaisevaa! Ja kiitos muillekin vastanneille, tuo musiikkiopistovinkki oli myös hyvä, selvitän onko meidän lähellä avoimien ovien päivää. Ja tosiaan, onhan eri soittimille omat fyysiset vaatimukset, en edes osannut ajatella asiaa. t. ap

Jos lasta kiinnostaa kitara, niin luonnollisesti sitten hommaatte kitaran ja laitatte lapsen musiikkiopistoon tai vaan opettajalle.

Tuo musiikkiopistoon laittaminen ei kyllä käytännössä ole ihan "laittamista". Yleensä hakijoita on paljon enemmän kuin paikkoja, joten valinnoissa karsitaan vain parhaimmat jatkoon. Lapsen täytyy myös olla aika oma-aloitteinen ja itsenäisesti pärjäävä, jotta pärjää. Ja kodin tuki musiikkiharrastukselle on aika merkittävä tekijä. Meinaan jos ap ei pysty kotona harjoittamaan yhtään, niin vaatii lapselta aika paljon motivaatiota ja pitkäjänteisyyttä.