Lue keskustelun säännöt.
Oletko saanut lapsena epäoikeudenmukaista kohtelua aikuisilta?
Kommentit (20)
Noh, ensimmäisenä tulee mieleen juttu joka tapahtui kun olin noin 8-vuotias. Minulla oli vuotta nuorempi kaveri naapuritalosta.
Kerran talviaamuna haimme toisen tytön kanssa tätä kaveria leikkimään. Kaverin äiti vannotti meille, että jos menemme keinumaan pitää olla todella varovainen koska keinut ovat jäässä. Osoitti vielä minua sormella ja sanoi " SINÄ olet vastuussa!"
Tämä kaveri halusi heti keinumaan ja vielä seisten. Koitin sanoa, että älä seiso kun sun äiti käski olemaan varovainen ja pelkäsin kuollakseni kaverin äitiä kun laittoi minut vastuuseen. Sekunti tuon jälkeen kaveri lensi jalat edellä takana olevaan puuaitaan. Veimme kaverin hädissämme äitinsä luokse.
Perillä tämä äiti alkoi kirkumaan vertahyytävällä äänellä " minähän käskin teitä olemaan varovasti MITÄ TE OLETTE OIKEIN TEHNEET??" ja veti minua täysillä avokämmenellä kasvoille. Suomeksi sanottuna siis löi ja kovaa.
Lähtivät viemään kaveria sairaalaan ja äiti kirkui meille " täällä ette enää koskaan naamaanne näytä! Menikö perille typerät lehmät???"
En uskaltanut enää koskaan mennä kaverin kotitalon lähellekään. En tiedä miten tuo äiti noin flippasi, luulikohan että tiputimme hänen lapsensa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Noh, ensimmäisenä tulee mieleen juttu joka tapahtui kun olin noin 8-vuotias. Minulla oli vuotta nuorempi kaveri naapuritalosta.
Kerran talviaamuna haimme toisen tytön kanssa tätä kaveria leikkimään. Kaverin äiti vannotti meille, että jos menemme keinumaan pitää olla todella varovainen koska keinut ovat jäässä. Osoitti vielä minua sormella ja sanoi " SINÄ olet vastuussa!"
Tämä kaveri halusi heti keinumaan ja vielä seisten. Koitin sanoa, että älä seiso kun sun äiti käski olemaan varovainen ja pelkäsin kuollakseni kaverin äitiä kun laittoi minut vastuuseen. Sekunti tuon jälkeen kaveri lensi jalat edellä takana olevaan puuaitaan. Veimme kaverin hädissämme äitinsä luokse.
Perillä tämä äiti alkoi kirkumaan vertahyytävällä äänellä " minähän käskin teitä olemaan varovasti MITÄ TE OLETTE OIKEIN TEHNEET??" ja veti minua täysillä avokämmenellä kasvoille. Suomeksi sanottuna siis löi ja kovaa.
Lähtivät viemään kaveria sairaalaan ja äiti kirkui meille " täällä ette enää koskaan naamaanne näytä! Menikö perille typerät lehmät???"
En uskaltanut enää koskaan mennä kaverin kotitalon lähellekään. En tiedä miten tuo äiti noin flippasi, luulikohan että tiputimme hänen lapsensa.
Olen siis syntynyt -93, eli 2000-luvun alussa tämä.
Hei haloo, kuka ei ole? Väärinhän se on, mutta siis näytä mulle ihminen, jota aikuiset kohtelivat oikeudenmukaisesti koko lapsuuden.
Vierailija kirjoitti:
Noh, ensimmäisenä tulee mieleen juttu joka tapahtui kun olin noin 8-vuotias. Minulla oli vuotta nuorempi kaveri naapuritalosta.
Kerran talviaamuna haimme toisen tytön kanssa tätä kaveria leikkimään. Kaverin äiti vannotti meille, että jos menemme keinumaan pitää olla todella varovainen koska keinut ovat jäässä. Osoitti vielä minua sormella ja sanoi " SINÄ olet vastuussa!"
Tämä kaveri halusi heti keinumaan ja vielä seisten. Koitin sanoa, että älä seiso kun sun äiti käski olemaan varovainen ja pelkäsin kuollakseni kaverin äitiä kun laittoi minut vastuuseen. Sekunti tuon jälkeen kaveri lensi jalat edellä takana olevaan puuaitaan. Veimme kaverin hädissämme äitinsä luokse.
Perillä tämä äiti alkoi kirkumaan vertahyytävällä äänellä " minähän käskin teitä olemaan varovasti MITÄ TE OLETTE OIKEIN TEHNEET??" ja veti minua täysillä avokämmenellä kasvoille. Suomeksi sanottuna siis löi ja kovaa.
Lähtivät viemään kaveria sairaalaan ja äiti kirkui meille " täällä ette enää koskaan naamaanne näytä! Menikö perille typerät lehmät???"
En uskaltanut enää koskaan mennä kaverin kotitalon lähellekään. En tiedä miten tuo äiti noin flippasi, luulikohan että tiputimme hänen lapsensa.
Arvasi että olette kiusaajia kun noin paljon epäröi antaa lastansa teidän matkaan. Lapsi oli vastuullasi ja luultavasti halvaantui, etkö sinä suuttuisi?
Vierailija kirjoitti:
Noh, ensimmäisenä tulee mieleen juttu joka tapahtui kun olin noin 8-vuotias. Minulla oli vuotta nuorempi kaveri naapuritalosta.
Kerran talviaamuna haimme toisen tytön kanssa tätä kaveria leikkimään. Kaverin äiti vannotti meille, että jos menemme keinumaan pitää olla todella varovainen koska keinut ovat jäässä. Osoitti vielä minua sormella ja sanoi " SINÄ olet vastuussa!"
Tämä kaveri halusi heti keinumaan ja vielä seisten. Koitin sanoa, että älä seiso kun sun äiti käski olemaan varovainen ja pelkäsin kuollakseni kaverin äitiä kun laittoi minut vastuuseen. Sekunti tuon jälkeen kaveri lensi jalat edellä takana olevaan puuaitaan. Veimme kaverin hädissämme äitinsä luokse.
Perillä tämä äiti alkoi kirkumaan vertahyytävällä äänellä " minähän käskin teitä olemaan varovasti MITÄ TE OLETTE OIKEIN TEHNEET??" ja veti minua täysillä avokämmenellä kasvoille. Suomeksi sanottuna siis löi ja kovaa.
Lähtivät viemään kaveria sairaalaan ja äiti kirkui meille " täällä ette enää koskaan naamaanne näytä! Menikö perille typerät lehmät???"
En uskaltanut enää koskaan mennä kaverin kotitalon lähellekään. En tiedä miten tuo äiti noin flippasi, luulikohan että tiputimme hänen lapsensa.
Piti tunkea keinuihin vaikka äiti kielsi? Meidänkin lapsella on pari sinunlaistasi "kaveria"
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Niinpä niin, kukapa ei olisi. Ja mitä vanhempi on, sitä useammin ja enemmän. Kyllä lapsiin suhtautuminen on muuttunut koko ajan ymmärtäväisemmäksi ja vähemmän vaativaksi ihan näihin päiviin asti.
Ahdistelua, syyllistämistä, epäjohdonmukaisuutta, kuormitusta kertomalla asioita jotka eivät lapselle kuulu, valheita, laiminlyöntiä, väkivaltaa, välinpitämättömyyttä, kosto... ?
Onneksi joitain asioita jotka sitten toi valoa elämään.
En enää muistele kovin aktiivisesti niitä aikoja. Joskus joku juttu saattaa nousta iholle, ihminen tai asia muistuttaa menneisyydestä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
2000-luvulla lasten tukistamisestakin sai jo linnaa. En usko että kellään olisi ollut pokkaa vetää naapurin kakaraa turpaan. 0/5
Kakkonen siis mokasi ja sai rangaistuksen > epäoikeudenmukaista?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kun kerroin koulukiusaajista (toki saatoin itsekin olla niin herkkä, että ylireagoin kaikkiin pieniin pilkkaamisiin), niin opettaja sanoi jotenkin näin: "vaikea uskoa heistä, kun he ovat niin mukavia tyttöjä".
Meidän "pihan" aikuiset vihasivat mua, koska äitini ei käynyt töissä eikä hoitanut meitä lapsiaan. Mulla oli esimerkiksi rikkinäiset vaatteet päällä, hiukset aivan takussa ja jossain vaiheessa täitä jota äiti ei myöskään hoitanut. Ne aikuiset pitivät jotain kahvitteluja pihan yleisissä tiloissa ja kutsuivat mun kaverit hakemaan pullaa mutta mulle tiuskasivat että mulla ei ole mitään asiaa sinne. Olen syntynyt -93 niin kuin täällä joku aiempi kirjoittaja.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kakkosen kaveri on tyypillinen ankaran kodin lapsi: heti tehdään kiellettyä tai väärin, kun silmä välttää. Äitinsä toki tunsi lapsensa ja halusi vastuuttaa täysin ulkopuolisen ja kyvyttömän lapsen. Hullu akka ja kovakorvainen penikka. Hyvä ettet enää mennyt sinne.
Olen. En halunnut mennä kouluun, mutta silti sinne pakotettiin.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ala-asteella 90-luvun alussa pienessä maalaiskoulussa liikuntatunnilla pojat saivat pelata jääkiekkoa isossa kaukalossa ja tytöt laitettiin luistelemaan kaukalon sivussa olevalle pienelle ja rosoiselle jäälle. Purnasimme, että miksei kaukaloa jaeta kahtia, pojat pelaamaan jääkiekkoa toiselle puolelle ja tytöt kaunoluistelemaan toiselle. Perusteluna oli, että jääkiekkoa pelataan isossa kaukalossa. Kun huomautin, että myös kaunoluistelu tapahtuu isossa kaukalossa, opettaja (joka oli myös samalla koulun rehtori) löi keskusteluyhteyden poikki käskemällä pitää suun kiinni ja uhkailemalla että jos vielä jatkamme valittamista, niin käy huonosti.
Vierailija kirjoitti:
2000-luvulla lasten tukistamisestakin sai jo linnaa. En usko että kellään olisi ollut pokkaa vetää naapurin kakaraa turpaan. 0/5
Ihanko totta uskot, että kaikesta ilmoitettiin poliisille? Kiva myös sulle, että luulet linnaa pahoinpitelystä tulevan, olet onnellisessa asemassa.
Vierailija kirjoitti:
Meidän "pihan" aikuiset vihasivat mua, koska äitini ei käynyt töissä eikä hoitanut meitä lapsiaan. Mulla oli esimerkiksi rikkinäiset vaatteet päällä, hiukset aivan takussa ja jossain vaiheessa täitä jota äiti ei myöskään hoitanut. Ne aikuiset pitivät jotain kahvitteluja pihan yleisissä tiloissa ja kutsuivat mun kaverit hakemaan pullaa mutta mulle tiuskasivat että mulla ei ole mitään asiaa sinne. Olen syntynyt -93 niin kuin täällä joku aiempi kirjoittaja.
Pistitkö sä hanttiin, kun sua yritettiin pestä tai tukkaa kammata?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Meidän "pihan" aikuiset vihasivat mua, koska äitini ei käynyt töissä eikä hoitanut meitä lapsiaan. Mulla oli esimerkiksi rikkinäiset vaatteet päällä, hiukset aivan takussa ja jossain vaiheessa täitä jota äiti ei myöskään hoitanut. Ne aikuiset pitivät jotain kahvitteluja pihan yleisissä tiloissa ja kutsuivat mun kaverit hakemaan pullaa mutta mulle tiuskasivat että mulla ei ole mitään asiaa sinne. Olen syntynyt -93 niin kuin täällä joku aiempi kirjoittaja.
Pistitkö sä hanttiin, kun sua yritettiin pestä tai tukkaa kammata?
No en, tuo 'heitteille jättö' ei ollut pahin kohtelu jota sain äidiltä, joten pelkäsin häntä enkä todellakaan olisi sanonut hänelle vastaan.
Ps toinen epäoikeudenmukaisuus on kun veljeni hakkasi mut raivopäissään välillä, ja vanhemmat syyttivät mua kun olin varmaan todennäköisesti ärsyttänyt, ja en muuten ollut jos joku trolli alkaa tätä kyselemään.
Isäni oli oikein kunnon sadisti läpi lapsuuteni. Hänen mielestään lapset tekevät kaiken aina tahallaan, iästä riippumatta. Hänellä oli myös sairas tapa viihdyttää itseään kiusaamalla minua ja jos suutuin/puolustauduin, tuli selkään. Jos esimerkiksi kaaduin ja sain haavan polveen, seurasi hirveä huuto siitä miten pilaan lattian/kadut, miten tahallani rikon housut, miten tahallani aiheutan hänelle lääkärikuluja maksettavaksi jne.
Kerran tulimme kaupasta ja isä halusi purkaa jostain syystä kauppakassit niin, että hän ojentelee kaiken yksi kerrallaan ja minä asetan tavaran sitä kaksin käsin pidellen jääkaappiin. Aina kun käännyin laittamaan tavaran jääkaappiin ja käännyin takaisin isään päin, isä tökkäsi minua ojentamallaan tavaralla naamaan joka kerta. Lopulta tuskastuin härkkimiseen kun isä tökkäsi minua silmään maitopurkin terävällä reunalla ja huitaisin maitopurkin hänen kädestään lattialle. Purkki ei mennyt rikki, mutta sen kylkeen tuli lommo. Isä raivostui ja repi minut hiuksista huoneeseeni, heitti sänkyyn niin että selästäni kuului kova pamahdus ja aloin itkeä. Isä tuli naamani eteen ja työnsi nyrkin naamani eteen ja kysyi "haluatko turpaan?" Tilanne jota en unohda koskaan ja joka vielä 15 vuotta myöhemmin kummittelee päässäni.
Ja samaisen äijän äiti (mummini) oli sitä mieltä, että vain huorilla on otsatukka, joten isä sitten painoi minua koko painollaan lavuaarin reunaa vasten ja mummi saksi otsatukkani tyveä myöden pois niin että jäljelle jäi kalju alue, jossa törrötti muutama hius.
Sanomattakin lienee selvää, että välit ovat olleet isääni poikki jo 10 vuotta ja terapiassa olen käynyt jo pitkän aikaa.
Kaikenlaiset paskiaiset sitä näköjään saakin lapsia tehdä :(
Ollaan saatu. http://www.vauva.fi/keskustelu/4217894/ketju/70_luvulla_syntyneiden_aid…