Lue keskustelun säännöt.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Tervetuloa lukemaan keskusteluja! Kommentointi on avoinna klo 7 - 23.
Alue: Aihe vapaa
Wille Rydman avaa Guggenheim-kusetuksen yksityiskohtia
03.11.2016 |
Wille Rydman:
Olen viettänyt Kööpenhaminan istunnon viimeistä päivää pitkälti lueskellen uusimpaan Guggenheim-ehdotukseen liittyviä papereita. Ne sisältävät useampiakin erikoisuuksia, jotka on syytä nostaa esille, kun niihin ei toistaiseksi näy kiinnitetyn huomiota.
Ensinnäkin museoinvestoinnin suuruudesta ja sen rahoituksesta. Lehdistötiedotteen mukaan arvioidut rakentamiskustannukset ovat 130 miljoonaa euroa. Tämä luku antaa kuitenkin hieman alimitoitetun kuvan museoinvestoinnin todellisesta suuruudesta. Guggenheim-työryhmän omassakin muistiossa museoinvestoinnin rahoitustarve _ensimmäisille_ 20 vuodelle arvioidaan 155,4 miljoonaksi euroksi.
Lukujen epäsuhta johtuu siitä, että investointikustannuksiin lasketaan ensinnäkin Guggenheimin emosäätiölle maksettava 18,4 miljoonan euron ”lisenssimaksu”. No tämän ”lisenssimaksun” ovat lupautuneet maksamaan yksityiset rahoittajat, joten jätetään se tässä yhteydessä huomiotta.
Mutta investointikustannuksiin lasketaan siis myös lainan korko, joka oletetaan olevan 1,5% ja aiheuttavan korkokuluja seitsemän miljoonan euron verran ensimmäisten 20 vuoden aikana. Tähän kannattaa pysähtyä. Kyse on tosiaan LAINASTA.
Uudessa esityksessä kaupunki sitoutuu kustantamaan museon rakennuskustannuksista _rakentamisvaiheessa_ (huomatkaa tämä!) enintään 80 miljoonaa euroa. Sen lisäksi esityksessä kaupunki TAKAA Guggenheim-tukisäätiön ottaman LAINAN, jossa kaupungin takausvastuu olisi ”enintään 35,5 miljoonaa euroa”. Tämä laina on siis tarkoitus maksaa takaisin yksityisin varoin, mutta ilmeisesti tämän verran yksityistä rahoitusta edelleen puuttuu. Korkeintaan on sitoumuksia vastata tulevan lainan takaisinmaksusta. Kuitenkin tämä laina on laskettu mukaan, kun esimerkiksi Helsingin Sanomat raportoi, että ”Guggenheim Helsingin Tukisäätiö on kerännyt yksityistä rahoitusta 66,4 miljoonaa euroa”. Siis ikään kuin tuollainen summa olisi jo kasassa.
Mutta nyt herääkin sitten lisäkysymyksiä. Jos Guggenheim-tukisäätiö ei kykenekään suoriutumaan ottamastaan lainasta – eli jos luvatun yksityisen rahoituksen keräämisessä tuleekin ongelmia – takausvastuussa on Helsingin kaupunki ja helsinkiläinen veronmaksaja. Ottaen huomioon, että lainassa on ehkä jopa 30 vuoden takaisinmaksuaika (ja joka tapauksessa yli 20 vuoden takaisinmaksuaika), niin nähdäkseni on hyvin mahdollista, että veronmaksajan takausvastuu realisoituu.
Lisää erikoisia piirteitä: Guggenheim-tukisäätiön lainan takaisinmaksu on tarkoitus toteuttaa siten, että Guggenheim-tukisäätiö maksaa vuosittain 1,65 miljoonan euron vuokraa. Vuokran suuruus on määritetty vastaamaan tulevia lainanhoito- ja lyhennyskuluja.
Siis hetkinen? Museo rakennetaan pääsääntöisesti kaupungin rahoilla. Tukisäätiön ottaman lainankin takaa veronmaksaja. Lisäksi lainan lyhennykset ja korot – siis osa investoinnista – on verhottu "vuokraksi". Käytännössä siis tukisäätiö ei ilmeisesti maksaisi LAINKAAN vuokraa kaupungille, vaan se ”vuokra”, jota tukisäätiö maksaa, menisi tosiasiallisesti siis vain investointiin otetun lainan maksuun. Lainan, jonka takaajana on veronmaksaja.
Ja mistä nämä tukisäätiön rahat, joilla maksetaan ”vuokraa”, joka siis tosiasiassa on veronmaksajan takaaman lainan maksamista, edes tulevat? Guggenheim Helsingin Tukisäätiö ilmoittaa keräävänsä nämä tulot mm. lipputuloilla ja valtion vos-järjestelmän mukaisella tuella. Siis mitäs nyt taas? ”Yksityistä” lainaa, jonka helsinkiläinen veronmaksaja takaa, maksetaan siis osittain takaisin niin ikään veronmaksajan pussista? Että sellaista yksityistä rahoitusta.
Kommentit (16)
Pisteet Willelle. Guggenheim on p****aa kauniissa paketissa. Projektissa haisee voimakkaasti veronmaksajien kusetus.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Tulee jotenkin mieleen se lastensairaalahuijaus. Siinäkin erilaisilla kikkailuilla saatiin hämärrettyä rahoitusta niin, että lopulta yhteiskunnan varoilla rakennettava sairaala päätyy yksityisen säätiö omistukseen, jolla HUS joutuu vieläpä maksamaan vuokraa.
Onkohan tässä samat tahot taustalla?
Mikä kumma siinä on, että tämä juutalainen säätiö jatkuvasti pyrkii veronmaksajan kukkarolle, vaikka hanketta markkinoidaan loistavana busineksena? Onko kenties niin, että ainoa tienaaja tässä on Guggenheim ja viulut maksaa kaupunki ja valtio?
h_ki kirjoitti:
Mikä kumma siinä on, että tämä juutalainen säätiö jatkuvasti pyrkii veronmaksajan kukkarolle, vaikka hanketta markkinoidaan loistavana busineksena? Onko kenties niin, että ainoa tienaaja tässä on Guggenheim ja viulut maksaa kaupunki ja valtio?
Onhan kaksikielisyys ja maahanmuuttokin suunnattomia rikkauksia, vaikka kumpaankin tuhlataan miljardeja veronmaksajien rahoja...
Ja rahaa on takaan sen. Jo pari vuotta sitten Pauli Vahtera kirjoitti iltalehdessä varoittavia ja viisaita sanoja Guggenheimista. Juttu löytyy oheisen linkin takaa: http://blogit.iltalehti.fi/pauli-vahtera/2012/01/12/ja-rahaa-on-takaan-…
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Valittuja paloja Guggenheimin taipaleesta vlloitta hyvä uskoisten sydämmet
Museon yhteydessä on hehkutettu vain Bilbaota. Otso Kantokorpi listasi lokakuussa viime vuonna seuraavaa (tiivistelmä kirjoituksen sisällöstä):
Guggenheim Museum in Lower Manhattan (New York, Yhdysvallat)
Vuonna 2000 Guggenheim ilmoitti suunnitelmistaan rakentaa New Yorkiin toisen Guggenheimin. 950 miljoonan dollarin jättiprojekti peruttiin taloudellisen tilanteen vuoksi vuonna 2002.
Guggenheim Hermitage Las Vegas (Yhdysvallat)
Guggenheim ja Eremitaasi perustivat Las Vegasin hotelli Venetianiin Stripille museon vuonna 2001. Museo suljettiin lopullisesti vuonna 2008 kymmenen näyttelyn jälkeen.
Guggenheim Rio de Janeiro (Brasilia)
Rio de Janeiron pormestari César Maia sopi Guggenheimin kanssa vuonna 2003 kaupungin maksavan 130 miljoonan dollarin museon ja 30 miljoonan lisenssimaksun. Vuonna 2003 pormestarin lupaukset peruutettiin oikeudessa lainvastaisina.
Guggenheim Guadalajara (Meksiko)
Kahden miljoonan dollarin hankekartoitus tehtiin 2004, kaupunki lahjoitti 2,8 hehtaarin tontin, museon piti valmistua 2011, hanke peruttiin 2009.
Guggenheim Bucharest (Romania)
Ainakin unkarilainen TriGranit -niminen grynderiyhtiö kävi neuvotteluja Guggenheimin kanssa vuonna 2006, museon piti valmistua 2010. Ilmeisen haudattu ajatus.
Guggenheim Hermitage Vilnius (Liettua)
Hankekartoituksen rahojen suuntaamisessa oli epäselvyyksiä ja riitoja. Museon piti valmistua 2011 ja sitten 2013. Hanke ilmoitettiin lopetetuksi helmikuussa 2011 Helsingin tultua tilalle.
Guggenheim Urdaibai (Espanja)
Neljänkymmenen kilometrin päässä Bilbaosta olisi Bilbaon Guggenheimin erillinen museo. Hankekartoitus tehtiin 2009. Hanke on kokenut vastatuulta baskikulttuurin ja luonnon suojelijoiden puolelta.
Guggenheim Tokyo (Japani)
Väliaikaiseksi pop up -museoksi suunniteltu kymmenvuotinen hanke, johon Zaha Hadid teki vuonna 2002 suunnitelmat. Museo ei toteutunut, koska yksityinen sponsori veti rahansa pois.
Guggenheim Taichung (Taiwan)
2005 aloitettu 400 miljoonan dollarin projekti kaatui taiwanilaiseen poliittiseen vastustukseen ja rahan puutteeseen.
Guggenheim Hong Kong (Kiina)
Hanke peruuntui vuonna 2006 gryndereiden vetäydyttyä. Hankkeella oli myös poliittista vastustusta.
Guggenheim Abu Dhabi (Yhdistyneet arabiemiirikunnat)
Vuonna 2006 sovittu Abu Dhabin Guggenheimin pitäisi valmistua tänä vuonna. Rakennustöitä on varjostanut monien (135) kansainvälisten taiteilijoiden boikotti, jolla on vastustettu rakennustöissä käytettyjen alihankkijoitten huonoja työolosuhteita ja ala-arvoisia palkkoja.
Tämä on suomessa kaikissa kunnissa tyypillinen kuvio.Kuvio missä veronmaksajaa yritetään kaikin tavoin kusettaa ja hämärtää asiaa ettei tosiasiat näyttäytyisi kuten ne on.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Jos kerran Guggis on niin hyvä bisnes, niin toteuttakoot sen yksityisellä rahoituksella.
Oma hauska mutkansa on ministerien kiista asiasta. Ulkoministeri -joka ei muuten yleensä nykyään enää puutu mihinkään- kiljaisi heti, että rahaa ei tule. Kulttuuriministeri taas kertoi, että tuleepas valtionosuuksia. Kumpikaan heistä ei tosin ole enää päättämässä valtionosuuksista siinä vaiheessa kun museo on pystyssä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sanni Grahn-Laasonen näyttää aivan idiootilta joka ei perehdy tai ymmärrä saamiaan esityksiä.
Toinen vaihtoehto on tietenkin korruptio tai se, että hän on täysin marionettiministeri?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Länsimetro on moninkertainen kusetus Guggenheimiin verrattuna ja muistakaas, kuka sen takana oli? Helsinki.
Tää on kyllä uskomattomin ja sitkein kusetus, mitä on vuosikymmeniin nähty. Tästä tulee mieleen joku ipana, jolla ei ole rahaa futismatsiin, mutta silti yrittää sitkeesti matsiin pummilla, milloin aidanraosta ja milloin väärennetyllä lipulla ja aina järkkäri häätää ipanan pois, mutta ipana ei luovuta, vaan yrittää aina uudestaan ja uudestaan.
En tiedä mikä ihmeen pakkomielle tämä hanke oikein on, kun nää museota ajavat tahot ei meinaa uskoa millään, vaikka on jo moneen kertaan sanottu, että ei onnistu yhteiskunnan rahoilla. Aina nää heepot tulee uudestaan ja uudestaan uusin ehdotuksin ja aina on samat suunnitelmat: museo halutaan vaikka omaa ja yksityisten rahaa ei ole latiakaan. Ehdotuksen muotoa vaan hieman muutellaan ja peitellään sitä tosiasiaa, että yksityistä rahaa ei ole ja koko paska kipataan loppupeleissä yhteiskunnan maksettavaksi.
Mielestäni helsinkiläisten pitäisi olla tässä nyt erittäin hereillä ja tehdä asia ihan jokaiselle kaupungin päättäjälle selväksi, että sitä museota ei Helsinkiin tule.
En hyväksyisi sitä edes yksityisen rahoilla, koska nää on nähty niin moneen kertaan, että jossain vaiheessa ne kuitengin kaatuu kaupungin niskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
"Länsimetro on moninkertainen kusetus Guggenheimiin verrattuna ja muistakaas, kuka sen takana oli? Helsinki."
- Haluatko avata lisää, kun en ihan tainnut ymmärtää. - Onko länsimetronkin takana hämäräperäsiä yksityisiä säätiöitä, kuten "Guggun" ja Bernerin johtaman lasten sairaala hankkeen? - pitääkö länsimetrolle maksaa suojelurahaa mahdollisesti tulevaisuudessa, niinkuin Guggulle. - Tarkoitan, että käsittääkseni suomalaiset tahot eivät saa päättää, mitä Gugguun laitetaan esille, vaan ainoastaan ojentaa Guggulle rahaa, joka sitten itse päättää mielivaltaisesti ja yksipuolisesti millaisia teoksia se vastaavasti tuo esille ja näytille.
Alue: Aihe vapaa
Outoudet eivät kuitenkaan lopu siihen, että veronmaksaja maksaisi valtaosan rakennuskustannuksista ja takaisi yksityisen säätiön investointia varten ottaman lainan, jota maksetaan takaisin osittain niin ikään veronmaksajan rahoilla. Tämän LISÄKSI Helsingin kaupunki vastaisi myös kiinteistön hoito- ja ylläpitokustannuksista. Kiinteistön vuotuinen laskennallinen tilakustannus Helsingin kaupungille olisi arviolta noin 6,5 miljoonaa euroa vuodessa (sisältäen sitoutuneen pääoman koron, rakennuksen poistot, tontinvuokran ja kiinteistön ylläpitokustannukset). Kannattaa huomata, että kaupunki ei perisi Guggenheimilta siis myöskään tonttivuokraa.
Sopimus, joka Guggenheimin emosäätiön kanssa tehdään, tehdään 20 vuodeksi. Tuohon mennessä helsinkiläisen veronmaksajan takaama laina ei ole kokonaisuudessaan maksettu takaisin edes siinä tapauksessa, että rahoitussitoumuksista on pidetty kiinni. Ja tässä tulee taas mukaan jekku: 20 vuoden jälkeen emosäätiön kanssa on tehtävä uusi sopimus. Sen ehdot voivat tietysti olla ihan mitä vain. Ja jos sopimusta ei synny, loppuu ilmeisesti myös tukisäätiön lainanmaksu, sillä vain ”MIKÄLI museotoiminta jatkuu, tulee Guggenheim Helsingin Tukisäätiö jatkamaan lainan lyhennystä ja lainan hoito- ja korkokuluja vastaavaa vuokran maksamista kiinteistöosakeyhtiölle”. Eli kääntäen: jos Helsinki EI 20 vuoden kuluttua suostu Guggenheimin uusiin sopimusehtoihin, realisoituu veronmaksajan lainantakausvastuu jälleen.
Museon potentiaaliset elinkeinovaikutukset perustuvat oletuksiin, joita ei käytännössä mitenkään voi todentaa. Ne siis myös jäävät olettamuksiksi. Se, mitä voidaan analysoida konkreettisemmin ja vähemmän uskonvaraisesti, on tehtävän investoinnin suuruus. Siinä veronmaksajan tosiasialliset vastuut ovat paljon isommat kuin mitä julkisuudessa on esitetty. Tämä hanke ei herätä luottamustani – ei prosessin eikä sisällön puolesta.