Kuinka paljon yleiset normit vaikuttavat/määrittävät elämääsi?
Siis kuinka paljon mietit jotain mediaanikäyttäytymistä, normeja, kun teet valintoja elämässäsi? Tärkeitä tai vähäpätöisiä? Valitsetko ennemmin sen mukaan, mikä itsestä OIKEASTI tuntuu hyvältä ja oikealta vai sen mukaan, mitä uskot muiden arvostavan/pitävän "normaalina"? Missä tilanteissa et tingi omista arvoistasi ja/tai mieltymyksistäsi ja missä taas sitten joko annat periksi tai ihan haluatkin toimia jotenkin "normatiivisesti oikein"?
Itse käyn tätä kamppailua koko ajan päässäni. Nolottaa jotkut omat mieltymykset, jotka eivät oikeasti edes ketään haittaa. Tyyliin vaikka sisustustyyli. Niin mietin ihan vaaatusti liikaa sen kautta mitä MUUT ajattelee nyt tästä jos laitan tuon härpäkkeen tuonne, eikös se viimeisin fengshuikonmari sanonut just et EI NÄIN!! Siis ihan naurettavaa - oikeasti - kun tosissaan ajattelee. Kenelle hemmetille me tässä esitetään kaikkea? Haluaisin niin uskaltaa ja alkaa elää elämää just omannäköisesti ja antaa normien olla vaan laitaehtoina sille, että säilyy joku järjestys tässä maassa.
Kommentit (2)
Yritän olla mahdollisimman normin mukainen esim. pukeutumisessa ja julkisilla paikoilla syömisessä. Haluaisin olla mahdollisimman "tylsä" ja huomaamaton, epäouto ja "helppo", sellainen että kenellekään ei tulisi ärsyttävä olo seurassani tai inhottavia ajatuksia minusta.
Yritän olla vähemmän normin mukainen kohteliaisuussyistä johtuvasta epärehellisyydessä eli välttää valkoisia valheita ja muutenkin yritän välttää sellaista epäloogista positiivisuutta, jossa väitetään asioiden olevan niin kuin toivotaan niiden olevan. (Ei aina kovin helppoa, kun kuitenkin noin yleisesti ottaen välitän paljon siitä, mitä muut musta ajattelee.)
Ei voisi vähempää kiinnosta mitä muut mun tekemisistäni ajattelee