Lue keskustelun säännöt.
Onko tämä normaalia? Olen 27 ja...
25.10.2016 |
Tuntuu että elämä on jo eletty.
Että mikään ei muutu
Vanhempani ovat lähemmäs 60 nyt ja minusta tuntuu että olen kohta tuossa iässä jo itsekin
ja minulla ei ole edes lapsia vielä!
Eniten ahdistusta tuottaa internetin työttömyys/työllisyys-keskustelut koska olen itse siinä tilanteessa että olen työtön ja oma ala näyttää kuolevan käsiin (automatisaatio) ja jos en lisäkouluttaudu, 10 vuoden päästä ei minun kaltaiselle ole enää tarvetta
luin iltasanomista äskettäin 45-vuotiaan annika metsäketon haastattelun (en kyllä ole itse millään radio-alalla) jossa hän puhui ikäloukkuun joutumisesta. minä olen vasta 27 ja en saa töitä!
Kommentit (3)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Mikään ala ei ole turvassa - ei edes lääkärien. Nyt vauhkotaan lääkäripulasta, mutta painopiste on menossa yhä enemmän ennaltaehkäisyyn biotekniikan kehityksen mukana. Tulevaisuudessa lääkäreille jää hoidettavaksi vain akuuttitapaukset, jolloin lääkäreiden tarve kotimaassa vähenee.
En näe uudelleenkouluttautumista ongelmana, jos koulutus omalta alalta on kuolemassa.
Olen sua vanhempi ja nyt vasta onkin kaikkea kivaa. Opiskelua, netflix, tekniikka kehittyy ja tulee parempia pelejä, kuntosaleja tupsahtelee kaikkialle, hankin kivan asunnon ja oon sisustanut sen nätiksi jne.