Olen kohta 50v, mutta äitini neuvoo edelleen kuin pikkulasta
Ja loukkaantuu kun teen asiat omalla tavallani. Miten olette saaneet tuon neuvomisen loppumaan??
Kommentit (10)
No, jos ratkaisusi asiaan on itkeä salaa av:llä niin ei ihme. Minulla on omat rajani, ja jos ne ylitetään niin sen saa tuntea. Äitinikin. Älä ole kynnysmatto.
Mulla ihan sama. Ei sitä saa loppumaan vaikka sanoisi mitä tai huutaisi keuhkonsa pihalle. Kaikkea on kokeiltu. Ainoa, mikä auttaa on jättää kontaktit mahdollisimman vähiin. Mitä vähemmän olet hänen kanssaan tekemisissä sitä parempi.
Mulla se loppu 10v sitten, kun äiti kuoli. Ihan mielelläni kuuntelisin vielä neuvoja. T:50v
niskaperseotteella mummo mäkeen jos liian tuttavalliseksi käy
Aikuinen ihminen osaa suhtautua näihin lempeästi, ei kannata provosoitua. Maailmalla voit olla vaikka mikä pääjohtaja, mutta kotona olet äitisi lapsi.
Toisesta sisään, toisesta ulos. Kaikkea ei kannata kertoa. Itse puhun todella paljon äitini kanssa ja näenkin, mutta kaikkea en silti kerro. Mestaroi mielellään yksinkertaisiakin asioita. Sanon vaan "jees, jees" ja teen tahtoni mukaan. Kyllä sekin päivä tulee, kun tämä loppuu....:(
t: 40v., äiti 68v.
Ei sitä saa loppumaan. Äiti neuvoo ja ohjeistaa minua edelleen ihan pikkujutuistakin. Aiemmin hän kertoi ohjeitaan minun kauttani myös aikuisille lapsillenikin, mutta pyysin häntä soittamaan heille suoraan. Siinä ilmeisesti menee joku raja, kun sitä hän ei tee kuin harvoin.
Vierailija kirjoitti:
Aikuinen ihminen osaa suhtautua näihin lempeästi, ei kannata provosoitua. Maailmalla voit olla vaikka mikä pääjohtaja, mutta kotona olet äitisi lapsi.
Paskanmarjat. Äiti voi olla järkyttävän ahdistava ja päällepäsmäri on itse minkä ikäinen tahansa. Ei minusta mitä tahansa tarvitse sietää.
Toisesta korvasta sisään, toisesta ulos