Lue keskustelun säännöt.
Yritin syrjäytymiskierteessä päästä sitä ehkäisevän toiminaan piiriin. En päässyt.
21.10.2016 |
Kuulin radiosta ohjelman jossa yhteenvetona todettiin, että jos epäilee olevansa syrjäytymiskierteessä niin kannattaisi ilman kynnystä hakeutua "hoitoon". Kävin paikallisen terveyskeskuksen lääkärillä, josta lääkäri voi tehdä lähetteen psykologille joka arvioi jatkohoidon tarpeen. Pääsin sinne lääkärille mutta hän totesi ettei minulla ole mitään 'oikeita vakavia ongelmia' enkä saa lähetettä siihen arviointikäynnille.
No. Voi olla että olen kuvitellut huonon tilanteeni. Sain muutama kk sitten potkut yt:n kautta ja läheiseni teki vähän tuon jälkeen itsemurhan. Tuntuu että on vaikea saada elämästä taas kiinni ja olisin halunnut pysäyttää kierteen hyvissä ajoin. Voisinkohan vielä jollain keinolla päästä läpi sinne keskustelukäynnille, miten?
Kommentit (20)
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Muutama kk työttömänä, missä kohtaa on se kierre?
Lääkäri hoitaa sairauksia, sinä et kuulosta sairaalta. Syrjäytymisen "hoito" voi olla myös sosiaalitoimessa, te-keskuksessa, työttömien yhdistyksissä tapahtuvaa toimintaa.
Voi olla että olen väärässä mut tietääkseni lääkärin kyllä pitäis antaa se lähete melko helposti. Siksi koska se psykologi tms tekee sen arvion varsinaisesti - onko jatkolle tarvetta. Eli lääkärin antamalle lähetteelle ei pitäisi olla korkeata kynnystä.
Älä kiinnitä pärjäämistäsi siihen keskusteluun, jos pääset siihen, petyt aika varmasti. Lataat siihen niin suuret odotukset, ihan tietämättäsi. Sinä kirjoitit hyvin ja havannoit selkeästi tilannettasi. Pystyt keksimään jonkun konkreettisen asian, jolla viet elämääsi eteenpäin. Ihmisen elämään kuuluu näitä huonoja jaksoja, et ole kuvitellut tilannettasi, vaan sinusta tuntuu nyt siltä. Sinussa on paljon voimaa, pärjäät varmasti. Kaikki ei ole huomenna hyvin, mutta joku juttu on vähän paremmin jonain päivänä. Ja niin edelleen, tulee uusia iloja ja uusia suruja. Elämä.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Lääkäri hoitaa sairauksia, sinä et kuulosta sairaalta. Syrjäytymisen "hoito" voi olla myös sosiaalitoimessa, te-keskuksessa, työttömien yhdistyksissä tapahtuvaa toimintaa.
Te-keskus ohjaa usein terveyskeskukseen, jos kyse ei ole työhön liittyvästä hoidosta. Koska te-keskus huolehtii vain työllistymiseen/työttömyyteen liittyvistä puolista. Jos on muutakin taustalla niin ohjataan terveyskeskukseen.
Ainakin näin olin omalla kohdalla kun työttömänä olin ja oli kaikennäköistä psyykkistä häikkää. Tästä on pari vuotta joten jos näin ei enää ole, niin sitten käytäntö on ehtinyt muuttua.
N22
Apua on muuten todella vaikea saada. Vaikka läpäisisitkin syrjäytyneisyysseulan, toimenpiteitä ei välttämättä koskaan aloiteta. Jos aloitetaan, ne saattavat olla jotain, mikä on selvästi tarkoitettu toisenlaisessa tilanteessa oleville. Ei ymmärretä (päätöksiä tekevissä elimissä), että syrjäytyneet ja syrjäytymisvaarassa olevat ovat moninainen joukko. Osa on esim. korkeasti koulutettuja ja monessa mielessä kyvykkäitä, mutta sairaus tai vaikea elämäntilanne on pyyhkäissyt elämän pois raiteiltaan. Joillain taas ei ole perustaidotkaan hallussa. Tällaiselle joukolle ei voi suunnitella vain yhtä mallia, joka toimii kaikille.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ööh...
Mua käytettiin hyväksi lapsena, isä kuoli, kiusatiin omassa perheessä, suljettiin sen ulkopuolelle. Koulua pidettiin huonona juttuna eikä siihen kannustettu, haukuttiin tyhmäksi, minulla on alkoholiongelma,poikaystävä hakkasi ja istui vankilassa, parhaat ystävät kuolivat joko huumeisiin tai oman käden kautta, luottotiedot menneet, hyvä että pääsin edes amiksesta läpi.
Ja paaaaaljon muuta.
Silti munkin on pitänyt taistella itsenäisesti viimeiset 10-v saadakseni hoitoa. 4-vuotiaana alkoivat mun mt-ongelmat, 22-vuotiaana sain hoitosuhteen.
En haluais ap vähätellä sun ongelmia mut oikeestia, varmasti ne on sulle vaikeita ja isoja. Mut nyt oikeesti jotain rajaa.
luulis edes yhdelle keskustelukäynnille pääsevän, vai onko yhteiskunnan rahat jo niin paljon miinuksella?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Voi vittu mikä syrjäytymiskierre... :DDDD Joku vois ajatella et toi on normaalia elämää.
Ei sinne nykyään pääse!
Olen käynyt lääkärillä monta kertaa, mut en ole päässyt.
Asun itä-suomessa.
Olen kysellyt että mitä mulla pitäisi olla ongelmana, että pääsisin, en ole saanut vastausta.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Kannattaa soittaa terveyskeskukseen ja uhata itsensä vahingoittamisella, jos aikaa ei irtoa. Nykytilanteessa avun saa vasta sitten kun on viimeinen hetki tai sen jälkeen. Yhdyn viestiin #1.
Kerronpa kokemukseni: syyskuussa hakeuduin terveyskeskukseen kun en yksinkertaisesti meinaa jaksaa pysyä enää elossa, olen niin masentunut. Sain lähetteen psykiatrille mutta ei sinne tällaisessakaan tilanteessa nopeasti pääse, aika on marraskuussa. Asun pääkaupunkiseudulla. Päivä kerrallaan koetan olla olemassa. Syrjäytynyt lienen jo ajat sitten.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ammatti?
Kyllä, ammatti löytyy.
Kiitos kaikille vastauksista. Kuten sanoin niin on hyvinkin mahdollista että olen kuvitellut ongelmani vakavuuden. Te-keskukseen en tästä viitsi kertoa koska en tarvitse työelämään liittyvää kuntoutusta, vaan keskusteluapua oloni käsittelyyn. Ei ole oikein ketään kenen kanssa olisin voinut lähipiirissä keskustella. Jos jollain on tiedossa joku netissä oleva väylä, mistä saa esim. vertaistukea, niin otan mieluusti vastaan. AP
Ap, kokeile ihmeessä kääntyä kirkon puoleen.
Siellä on ammattilaisia antamassa juurikin keskusteluapua, mä uskon että sitä sä tarvitset etkä lääkitystä turruttamaan tunteet ja sekoittamaan pään.
Siellä ei tarvitse olla uskovainen tai kirkon jäsen. Saat varmasti apua ja sua ei käännytetä pois resurssipulan takia.
Kokeile kerran avoimin mielin ja jos se ei ole sun juttu niin älä mene toiste.
Netistä löydät sun oman seurakunnan yhteystietoja.
Tuosta yhdestäkin keskustelukerrasta voisi olla sinulle hyötyä, ap. Toivon kovasti että pääset. Monesti tehokkain apu on se että joku huomioi tilanteesi, sekin auttaa jo paljon!! :)
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Sulla on ammatti?
Kyllä, ammatti löytyy.
Kiitos kaikille vastauksista. Kuten sanoin niin on hyvinkin mahdollista että olen kuvitellut ongelmani vakavuuden. Te-keskukseen en tästä viitsi kertoa koska en tarvitse työelämään liittyvää kuntoutusta, vaan keskusteluapua oloni käsittelyyn. Ei ole oikein ketään kenen kanssa olisin voinut lähipiirissä keskustella. Jos jollain on tiedossa joku netissä oleva väylä, mistä saa esim. vertaistukea, niin otan mieluusti vastaan. AP
Ymmärrettävää, että tuntuu pahalta vastoinkäymisten jälkeen. Se on normaalia kaikille, ei ole syrjäytymisen merkki. Valitettavasti yhteiskunnan resurssit eivät riitä hoitamaan pahaa oloa, eikä aina lievää sairauttakaan. Keskustele ystävien kanssa, etsi netistä vertaistukea, tai jos välttämättä haluat lääkärin apua, niin sitä on tarjolla yksityissektorilla.
Vaikeutesi ovat ihan tavallisen kuuloisia, paha olo menee ajan kanssa ohi.
Nuorena sain apua tukinet-nimisestä mettipalvelusta. En tiedä onko sitä enää olemassa, mutta voit kai sen googlata.
Vasta pää kainalossa. Tai sitten kun on jo kuollut. Jälkiviisastelun merkeissä.