Miesystävän ongelmat vs. minun ongelmat
Tuntuu, että miesystävän ongelmien puiminen vie kaiken ajan ja koskaan emme voi puhua minun ongelmista.
Tuossa kesällä oli tilanne, kun mies oli yhteisellä lomareissullamme koko päivän kritisoinut minun tapaani kasvattaa lapsiani. Oli paha mieli ja illalla kun sain lapset nukkumaan ja istuimme miehen kanssa terassilla, aloin itkeä. Mies kysyi huolestuneena mikä mulla on. Kerroin, että tunnen itseni niin huonoksi ja kelvottomaksi ihmiseksi. Kun oma isänikin on hakannut minua ja äitiäni ja se painaa, enkä tahdo enää jaksaa tätä elämää.
Mies sanoi että ymmärtää. Ja alkoi kertoa, kuinka hänelläkin on todella vaikeata, koska hänen eräs perheenjäsenensä vihaa häntä. Kertoi, että hänen veljensä vaimo oli sanonut ilkeästi. Sitten mies purskahti itkuun. Mies oli siis facebookissa kirjoittanut, että on lomamatkalla minun kanssa. Siihen oli veljen vaimo kommentoinut, että "petturi, miksi et vietä aikaasi veljesi lasten kanssa vaan mieluummin lähdet lomamatkalle ". Miehelle oli tuosta tullut niin paha mieli, että tätä tapausta puitiin sitten loppuilta. Niin, mitäpä minusta ja väkivaltaisesta lapsuudestani. Jouduin unohtamaan oman kurjan oloni ja lohduttamaan miestä loppuillan.
Voisiko arvon alapeukuttaja perusteella, miten olen toiminut väärin?