Lue keskustelun säännöt.
Kootaan tänne kaikki raskauden ja äitiyden huonot puolet!
19.10.2016 |
Järkytyin hieman tuosta repeämis-keskustelusta. Ei aleta väittelemään siitä, onko parempaa olla vela vai vanhempi. Molemmissa varmasti puolensa. Jokainen voi listata huonoja puolia, velat voivat sitten olla tyytyväisiä tilanteeseensa, ja äidit purkaa negatiivisia puolia. :D Lisäksi näitä huonoja puolia olisi kiva kuulla, jotta osaisin päättää haluanko itse lapsen. Mieheni nimittäin haluaa, ja minun täytyisi lähitulevaisuudessa päättää jätänkö ehkäisyn vai laitanko miehen vaihtoon. :D
Kommentit (7)
Oman ajan puute ja ainainen huoli lapsesta. Nämä kyllä helpottaa ajan kuluessa. Etenkin omaa aikaa tulee lisää lasten kasvaessa. Huoli ei taida väistyä koskaan.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Ulkonäkö mennyt järkyttäväksi. Väsymyksen vuoksi en jaksa tehdä asialle mitään. Kaksoset 14kk.
Ensimmäisessä raskaudessa ainoat huonot puolet oli hengästyminen kun kasvanut kohtu litisti keuhkoja. Loppupuolella toistuvat jokaöiset jalkakrampit meinasivat viedä järjen. Pelot koskien sikiön hyvinvointia ja kasvua sekä vääjäämättä lähenevä synnytys. Eniten pelkäsin synnytyksen käynnistyvän ja vesien menevän jossain keskellä katua, kaupassa, bussissa jne :D. Todellisuudessa synnytys käynnistyi yöllä kotona (kuten monilla muillakin) ja vedet menivät vasta salissa kun kalvot puhkaistiin.
Nyt toisessa raskaudessa (rv18) ei ole vielä huonoja puolia ilmaantunut. Niitä jalkakramppeja kauhulla odotellessa!
Äitiydessä huonoimpia puolia on siihen äitiyteen hukkuminen, tarkoitan että olen yhden kerran esikoisen syntymän jälkeen poistunut kotoa ilman lasta omille menoilleni ja toki kahdesti uuden raskauden neuvolakäynneille (nt-ultra ja neuvolalääkäri). Omaa aikaa ei siis ole, univaje on megalomaaninen (pisin yhtenäinen unijakso 3h viimeisen 2v aikana). Tähän toki vaikuttaa kovasti tukiverkosto ja onko kuinka osallistuva isä sekä miten on valmis ostamaan apua lapsenhoitoon. Lapsen luonteella on myös suuri merkitys miten viihtyy itsekseen ja kuinka nukkuu.
Kaikkinensa, huonoista puolista huolimatta tämä äitiys antaa minulle enemmän kuin ottaa enkä valitsisi toisin :).
Pelko. "Onko lapsi terve, teenkö oikein, teenkö väärin, apua mitä nyt pitäisi tehdä, entä jos sitä kiusataan, jos sille sattuu jotain..."
Sit tietenkin se, ettei saa nukkua, ei käydä vessassa rauhassa, eli siis oman rauhan menettäminen.
Mutta, en vaihtaisi pois, sana "rakkaus" sai ihan uusia ulottuvuuksia lapsen myötä. Sori hempeilystä. :)
Omaa rauhaa ei ole. En voi nauttia viinilasillista koska tahansa. Juuri kun olen päässyt asettumaan, täytyy nousta koska itku, raivo, pissa, kakka, huomio.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Raskausaika on alusta loppuun kamalaa, pahoinvointi ja säryt ja pissahätä, peräpukamat ja närästys ja jatkuva nälkä. Ja siihen päälle synnytys!! Mut maailman ihanin palkinto.. Kaikki se unohtuu kun se pieni on rinnalla. Sit on ihanaa liikkumaan opettelua ja puhumista, hellyyskohtauksia, katse joka sulattais ikijään. Tuoksu, kikattelut.. Vauvat on niiiiin ihania!!
Sit tulee ylpeys kaikesta mitä ne oppii, maailman hauskin kaveri on tuollainen taapero! Niiden kanssa voi touhuta tosi hauskoja juttuja. Isompien kanssa pelata ja käydä mahtavia keskusteluja. Katsoa kun ne lähtee kouluun..
Lapset on parasta mitä mulla on!!
Lapsen uhma- ja teini-ikä.