Korollinen vieraspääoma?

Vierailija kirjoitti:

Hermot menee! En vaan tajua vaikka kuinka lukenut opiskelumateriaaleista niin mikä tähän lasketaan, lasken koulutehtäväksi gearingia ja ei todellakaan mee oikein. Mitkä näistä vieraista pääomista on korollista, auttakaa joku pliis!

Pitkäaikaiset:

Lainat rahoituslaitoksilta -korollinen

Eläkelainat - riippuu, tod näk ei, näitä näkee harvoin, jos koskaan

Ostovelat -korollinen pitäisi olla, mutta ei välttämättä, riippuu tilanteesta

Muut velat - riippuu tilanteesta,

Lyhytaikaiset:

Lainat rahoituslaitoksilta - korollinen

Eläkelainat - ei ole korollinen

Ostovelat - ei ole korollinen

Muut velat - ei ole korollinen

Siirtovelat - ei ole korollinen

Ja saisiko vielä perustelun rautalangasta miksi?

Ostovelkojen ei pitäis ikinä olla pitkä-aikaista vierasta pääomaa. Kyllä ne sullon on jotain muuta kuin ostovelkaa, vaikka olisikin sellaisesta aikanaan saanut alkunsa.

Korollista on tietenkin kaikki mistä joudutaan maksamaan korkoa. Maksuajalta ei korkoa mene, mutta melkeinpä kaikessa muussa jonkinlainen korko on.

Liitetiedoista tai muista lisätiedoista pitäisi ilmetä tarkemmin nuo epäselvät kohdat.

Vierailija kirjoitti:

Ostovelkojen ei pitäis ikinä olla pitkä-aikaista vierasta pääomaa. Kyllä ne sullon on jotain muuta kuin ostovelkaa, vaikka olisikin sellaisesta aikanaan saanut alkunsa.

Korollista on tietenkin kaikki mistä joudutaan maksamaan korkoa. Maksuajalta ei korkoa mene, mutta melkeinpä kaikessa muussa jonkinlainen korko on.

Ainakin rahoituksellisesti ostovelka tulkitaan korolliseksi lainaksi, jos kyseessä on käteisalennustapaus, ja käteisalennus jätetään hyödyntämättä.

Vierailija kirjoitti:

Ostovelkojen ei pitäis ikinä olla pitkä-aikaista vierasta pääomaa. Kyllä ne sullon on jotain muuta kuin ostovelkaa, vaikka olisikin sellaisesta aikanaan saanut alkunsa.

Korollista on tietenkin kaikki mistä joudutaan maksamaan korkoa. Maksuajalta ei korkoa mene, mutta melkeinpä kaikessa muussa jonkinlainen korko on.

Tottakai voi olla pitkäaikaisia ostovelkoja jos ne eivät eräänny seuraavalla tilikaudella

No ihan tälleen insinööripohjalla sanoisin että velat eivät ole pääomaa vaan negatiivista sellaista.

Vierailija kirjoitti:

No ihan tälleen insinööripohjalla sanoisin että velat eivät ole pääomaa vaan negatiivista sellaista.

Vieraan pääoman ehtoista rahoitusta: lyhytaikainen vieras pääoma (velka erääntyy alle vuodessa) ja pitkäaikainen vieras pääoma (velka erääntyy maksettavaksi vasta yli vuoden kuluttua)

Kyllähän myös lyhytaikaiset muut velat voivat olla korollisia. Se riippuu siitä, mistä ne velat koostuvat. Voi sisältää esim. puolen vuoden lainan yksityishenkilöltä 1 %:n korolla.

Pitkäaikaiset:

> Lainat rahoituslaitoksilta

Maksat korkoa

> Eläkelainat

Ei korkoa

> Ostovelat

Yleensä korko alkaa juoksemaan viivästyksen jälkeen. Jos olet sovitellut, eli selvitystilassa, silloin vasta saattaa olla pitkäaikaista ostovelkaa. Korko riippuu sovintoehdoista, mutta todennäköisesti sitä ei ole, vaan velka on esimerkiksi puolitettu.

> Muut velat

Harvat pitkäaikaiset velat ovat korottomia. Omistajatkin haluavat korkoa rahalleen.

Lyhytaikaiset:

> Lainat rahoituslaitoksilta

Aina korollinen

> Eläkelainat

Ei korkoa

> Ostovelat

Riippuu kaupan ehdoista. Yleensä korotonta ensimmäiset 30 pv. Joku saattaa kannustaa nopeaan maksuun alennuksella.

> Muut velat

Mitkä muut? Yrittäjillä on sopimusvapas, joten ihan jokainen velka voi lyhytaikaisena olla korollinen tai koroton.

> Siirtovelat

Koroton

> Ja saisiko vielä perustelun rautalangasta miksi?

Tuossa yritin perustella. Liki kaikki on vain siitä kiinni kehtaako toinen pyytää korkoa kauppaa tehdessään ja alkaisiko toinen maksaa sitä.

Vierailija kirjoitti:

No ihan tälleen insinööripohjalla sanoisin että velat eivät ole pääomaa vaan negatiivista sellaista.

Ihan insinööripohjalla taisi talouden kurssisi jäädä rimaa hipoen läpäisykursseiksi. Tulosyksikön vastuu ei ainakaan taitaisi kohdallasi toimia. Potkiaitko tekijät pihalle, kun tehtaassa ei ole kuin laitteita ja velkaaa, vaikka rahaa tulee hieman enemmän, kuin sitä tekemällä menee?

Miten ajattelit tuotantolaitoksen lähtevän liikkeelle tai pyörivän? Tilinpäätöksentekokin voi olla vaikeaa, jos et taseeseen osaa merkitä erilaisia pääomalajeja.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

No ihan tälleen insinööripohjalla sanoisin että velat eivät ole pääomaa vaan negatiivista sellaista.

Ihan insinööripohjalla taisi talouden kurssisi jäädä rimaa hipoen läpäisykursseiksi. Tulosyksikön vastuu ei ainakaan taitaisi kohdallasi toimia. Potkiaitko tekijät pihalle, kun tehtaassa ei ole kuin laitteita ja velkaaa, vaikka rahaa tulee hieman enemmän, kuin sitä tekemällä menee?

Miten ajattelit tuotantolaitoksen lähtevän liikkeelle tai pyörivän? Tilinpäätöksentekokin voi olla vaikeaa, jos et taseeseen osaa merkitä erilaisia pääomalajeja.

Sivukommentti: insinööri on monesti pääasiassa insinööri, ei talouden ammattilainen. Puoliso on insinööri ja diplomi-insinööri eikä tiedä talousasioista mitään - eikä se hänen työnkuvaansa kuulukaan. Tuotantotalouden DI:t sitten tietty erikseen.