Lue keskustelun säännöt.
Mitä tekisit eri tavalla vauvan kanssa nyt jos voisit aloittaa hänen syntymäpäivästään alusta?
18.10.2016 |
1. En stressaisi niin kauheasti vauvan syömisestä ja nukkumisesta ensimmäisten kuukausien aikana.
2. En hankkisi niin paljon vauvanvaatteita.
3. En hankkisi juuri mitään leluja, ihan vain pari kolme juttua.
4. En stressaisi kodin siisteydestä ja vauvakiloista ensimmäisen vuoden aikana yhtään, en ehkä toisenkaan.
Kommentit (37)
Opettaisin tuttipullosta juonnin! Oli se raskasta kun tissi vain kelpasi 1v 2kk. Missään en päässyt käymään!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Taistelisin pitempään imetyksen onnistumisen puolesta, enkä pelkäisi vauvan kuolevan nälkään kuten tein.
Pyytäisin nopeammin apua synnytyksen jälkeiseen masennukseen.
Todennäköisesti lopettaisin imettämisen ensimmäisen kuukauden jälkeen. Se oli vaan ihan kamalaa.
Yrittäisin olla iloisempi ja nauttia, enkä olla otsa kurtissa huolesta. En osannut nauttia yhtään, vaan stressasin vaan...
Olisin vauvan kanssa paljon enemmän. Nyt oli olevinaan kiire töihin, vaikka maailman tärkein asia oli kotona.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En oikeastaan mitään! Olin molemmilla kerroilla rauhassa vauvan kanssa, imetin aina kun halusivat, en stressannut kodin siisteydestä, keskityin täysillä vauvaan ja pidin lähellä, paljon sylissä, emme hirveästi käyneet missään vaan tutustuimme toisiimme kotona rauhassa. Oon tosi onnellinen että tajusin toimia näin jo ekan kanssa, koska se on mulle selvästi oikea tapa. Esikoisen kohdalla olisin voinut kyllä hössöttää vähemmän siitä, että onko sillä nyt varmasti mukavaa.
- Yrittäisin olla välittämättä muiden sanomisista
- Olisin jo hyvissä ajoin alkuraskausaikana (ja jo yritysaikana!) laittanut kotia valmiiksi. Nyt on vieläkin kaikki ihan kesken ja "vauvalla" ikää jo yli 2... Vuorokauden tunnit ei vain riitä.
- Veisin vauvan ja itseni heti osteopaatille. Oltaisiin ehkä jo aiemmin saatu apua nukkumisongelmiin.
- Menisin aiemmin avoimeen päiväkotiin. Ekan puolen vuoden ajan en uskaltanut mennä sinne, mut sit kun mentiin, niin siitä onkin tullut meidän henkireikä!
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan mitään! Olin molemmilla kerroilla rauhassa vauvan kanssa, imetin aina kun halusivat, en stressannut kodin siisteydestä, keskityin täysillä vauvaan ja pidin lähellä, paljon sylissä, emme hirveästi käyneet missään vaan tutustuimme toisiimme kotona rauhassa. Oon tosi onnellinen että tajusin toimia näin jo ekan kanssa, koska se on mulle selvästi oikea tapa. Esikoisen kohdalla olisin voinut kyllä hössöttää vähemmän siitä, että onko sillä nyt varmasti mukavaa.
Oi sädekehääsi! Häikäisee!
Eikö vois vielä pakittaa vuotta taaksepäin?
Sisältö jatkuu mainoksen alla
En stressaisi ylipäätään kaikesta niin paljon. En yrittäisi olla paras mahdollinen äiti vauvalle vaan keskittyä tutustumaan lapseeni ja olemaan läsnä.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan mitään! Olin molemmilla kerroilla rauhassa vauvan kanssa, imetin aina kun halusivat, en stressannut kodin siisteydestä, keskityin täysillä vauvaan ja pidin lähellä, paljon sylissä, emme hirveästi käyneet missään vaan tutustuimme toisiimme kotona rauhassa. Oon tosi onnellinen että tajusin toimia näin jo ekan kanssa, koska se on mulle selvästi oikea tapa. Esikoisen kohdalla olisin voinut kyllä hössöttää vähemmän siitä, että onko sillä nyt varmasti mukavaa.
Oi sädekehääsi! Häikäisee!
En ihan ymmärrä, miksi se on sädekehän kiillottamista, jos on oikeasti tyytyväinen siihen, miten on ollut äiti vauvalle. En mäkään keksi mitään ihmeellisempää kritisoitavaa omasta äitiydestäni vauva-aikana. Musta se oli aika helppoa, ja sain hyvin apua niihin ongelmiin, joita eteen tuli. Imetys onnistui hyvin ja vauvat nukkuivat suhteellisen hyvin alkukuukausien jälkeen. Sen sijaan isompien lasten kanssa on ollut mun mielestä vaikeaa, usein jopa tosi vaikeaa.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan mitään! Olin molemmilla kerroilla rauhassa vauvan kanssa, imetin aina kun halusivat, en stressannut kodin siisteydestä, keskityin täysillä vauvaan ja pidin lähellä, paljon sylissä, emme hirveästi käyneet missään vaan tutustuimme toisiimme kotona rauhassa. Oon tosi onnellinen että tajusin toimia näin jo ekan kanssa, koska se on mulle selvästi oikea tapa. Esikoisen kohdalla olisin voinut kyllä hössöttää vähemmän siitä, että onko sillä nyt varmasti mukavaa.
Oi sädekehääsi! Häikäisee!
Sori. Mä olen mokannut monessa asiassa elämässäni, joten tuntui hyvältä tajuta että vauvojen äitinä olen ainakin joillain kriteereillä onnistunut.
Vauva-aika oli suht helppoa. Teini-ikäisten kanssa voisi joka päivä palata viikon taakse päin... Onneksi ei kestä kauaa, ei se uhmakaan kestänyt.
Sisältö jatkuu mainoksen alla
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan mitään! Olin molemmilla kerroilla rauhassa vauvan kanssa, imetin aina kun halusivat, en stressannut kodin siisteydestä, keskityin täysillä vauvaan ja pidin lähellä, paljon sylissä, emme hirveästi käyneet missään vaan tutustuimme toisiimme kotona rauhassa. Oon tosi onnellinen että tajusin toimia näin jo ekan kanssa, koska se on mulle selvästi oikea tapa. Esikoisen kohdalla olisin voinut kyllä hössöttää vähemmän siitä, että onko sillä nyt varmasti mukavaa.
Oi sädekehääsi! Häikäisee!
En ihan ymmärrä, miksi se on sädekehän kiillottamista, jos on oikeasti tyytyväinen siihen, miten on ollut äiti vauvalle. En mäkään keksi mitään ihmeellisempää kritisoitavaa omasta äitiydestäni vauva-aikana. Musta se oli aika helppoa, ja sain hyvin apua niihin ongelmiin, joita eteen tuli. Imetys onnistui hyvin ja vauvat nukkuivat suhteellisen hyvin alkukuukausien jälkeen. Sen sijaan isompien lasten kanssa on ollut mun mielestä vaikeaa, usein jopa tosi vaikeaa.
Otsikossa ei ollut montaa sanaa, mutta ilmeisesti liikaa sinulle. Jos kysytään että mitä tekisit ERI tavalla niin miksi tullaan luettelemaan että mitä kaikkea tekisi juuri samalla tavalla kuin tekikin?
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan mitään! Olin molemmilla kerroilla rauhassa vauvan kanssa, imetin aina kun halusivat, en stressannut kodin siisteydestä, keskityin täysillä vauvaan ja pidin lähellä, paljon sylissä, emme hirveästi käyneet missään vaan tutustuimme toisiimme kotona rauhassa. Oon tosi onnellinen että tajusin toimia näin jo ekan kanssa, koska se on mulle selvästi oikea tapa. Esikoisen kohdalla olisin voinut kyllä hössöttää vähemmän siitä, että onko sillä nyt varmasti mukavaa.
Oi sädekehääsi! Häikäisee!
En ihan ymmärrä, miksi se on sädekehän kiillottamista, jos on oikeasti tyytyväinen siihen, miten on ollut äiti vauvalle. En mäkään keksi mitään ihmeellisempää kritisoitavaa omasta äitiydestäni vauva-aikana. Musta se oli aika helppoa, ja sain hyvin apua niihin ongelmiin, joita eteen tuli. Imetys onnistui hyvin ja vauvat nukkuivat suhteellisen hyvin alkukuukausien jälkeen. Sen sijaan isompien lasten kanssa on ollut mun mielestä vaikeaa, usein jopa tosi vaikeaa.
Otsikossa ei ollut montaa sanaa, mutta ilmeisesti liikaa sinulle. Jos kysytään että mitä tekisit ERI tavalla niin miksi tullaan luettelemaan että mitä kaikkea tekisi juuri samalla tavalla kuin tekikin?
Mun mielestäni sekin on vastaus kysymykseen, jos ajattelee, ettei tekisi eri tavalla. Mä kirjoitin ihan asiallisesti, suosittelen samaa sullekin. Ei tämä ole sellainen aihe, jonka takia kannatta alkaa solvaamaan toista.
- en stressaisi koko ajan jostain vauvaan liittyvästä asiasta
- pitäisin enemmän sylissä, enkä sängyssä, sitterissä ym.
- en yrittäisi pumpata maitoa puolta vuotta, kuten tein
- yrittäisin imettää eri asennossa nyt kun tiedän jälkeenpäin, mikä olisi voinut toimia minun vauvani kohdalla
- en olisi niin kriittinen lapsen isälle hoitoasioissa
Helppohan se on tulla tänne lesoomaan miten hyvin on mennyt. Toisilla ei ole esimerkiksi imetys onnistunut tosta vaan ja kovan taistelun jälkeen ei silloinkaan. Se muun muassa aiheutti minulle synnytyksen jälkeisen masennuksen, että good for you, jos sinulla on kaikki mennyt vauvan kanssa töydellisesti, kehu vielä enemmän!
Pitäisin pidempään sylissä ja ottaisin enemmän kuvia ennen kuin ruumis viedään pois. Sanoisin myös ääneen jotain, enkä olisi järkytyksestä mykkänä. Helpommin sanottu kuin tehty.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
En oikeastaan mitään! Olin molemmilla kerroilla rauhassa vauvan kanssa, imetin aina kun halusivat, en stressannut kodin siisteydestä, keskityin täysillä vauvaan ja pidin lähellä, paljon sylissä, emme hirveästi käyneet missään vaan tutustuimme toisiimme kotona rauhassa. Oon tosi onnellinen että tajusin toimia näin jo ekan kanssa, koska se on mulle selvästi oikea tapa. Esikoisen kohdalla olisin voinut kyllä hössöttää vähemmän siitä, että onko sillä nyt varmasti mukavaa.
Oi sädekehääsi! Häikäisee!
En ihan ymmärrä, miksi se on sädekehän kiillottamista, jos on oikeasti tyytyväinen siihen, miten on ollut äiti vauvalle. En mäkään keksi mitään ihmeellisempää kritisoitavaa omasta äitiydestäni vauva-aikana. Musta se oli aika helppoa, ja sain hyvin apua niihin ongelmiin, joita eteen tuli. Imetys onnistui hyvin ja vauvat nukkuivat suhteellisen hyvin alkukuukausien jälkeen. Sen sijaan isompien lasten kanssa on ollut mun mielestä vaikeaa, usein jopa tosi vaikeaa.
Otsikossa ei ollut montaa sanaa, mutta ilmeisesti liikaa sinulle. Jos kysytään että mitä tekisit ERI tavalla niin miksi tullaan luettelemaan että mitä kaikkea tekisi juuri samalla tavalla kuin tekikin?
Mun mielestäni sekin on vastaus kysymykseen, jos ajattelee, ettei tekisi eri tavalla. Mä kirjoitin ihan asiallisesti, suosittelen samaa sullekin. Ei tämä ole sellainen aihe, jonka takia kannatta alkaa solvaamaan toista.
No mutta anna nyt toisille tilaa ärsyyntytä, kun aihetta on. Jos kuuluu ihmisiin, jotka alkaa selostaa omaa täydellisen ihanaa parisuhdettaan juuri eroavalle murskana olevalle lähimmäiselleen, niin ei se aiheuta pelkkää ihastusta muissa. VAIKKA se ihana parisuhde olisi kuinka totta hyvänsä.
Taistelisin pidempään imetyksen onnistumisen vuoksi.
En menisi niin nopeasti (3kk synnytyksestä!) takaisin töihin.