En jaksa enää - hermoromahdus
Mitä tehdä kun tuntuu että kaikki on ihan päin helvettiä? Koira kuoli, isoisä kuoli, opiskelut painaa, työt painaa, naapuri pimahti ja on kohta viikon ahdistellut minua päivittäin ja huutanut oven takana humalassa, eilen lähti totaalisen käsistä ja haettiin putkaan. Irtisanoin kämpän, en halua asua tuollaisen hullun vieressä. Olen nyt ystävällä evakossa viikon loppuun ja olen vain itkenyt ja itkenyt koko päivän. Terapiassa itkin, kadulla itkin kun puhuin äidin kanssa puhelimessa, kaverilla itkin kun puhuin isän kanssa ja sen jälkeen on tullut kaksi spontaania itkukohtausta, nyt tässä kirjoittelen toisen niistä aikana. En ole nukkunut moneen päivään kunnolla, ei tee mieli syödä, väsyttää, päätä särkee, itkettää, ahdistaa, pelottaa mennä takaisin kotiin. Tuntuu ettei voimat riitä. Pitäisi sietää naapuria, muuttaa, käydä töissä, tehdä kouluhommia, mennä isoisän hautajaisiin.. Kaikki hokee että kyllä kaikki järjestyy, saat kyllä kaiken tehtyä. Nyt ei vaan yhtään tunnu siltä. Näytän ihan hirveältä, ihme etten ole kuivunut tyystin kaiken tämän itkemisen jälkeen.
En mä edes tiedä mitä haen kun tänne kirjoitan. Kaveri on muualla ja olen yksin täällä ja olo on vaan niin lohduton.
Kommentit (11)
Iso halaus! Itselläkin mennyt päivä itkiessä työstressin vuoksi. Itkin myös työpaikalla tunnin. 😣
Paljon voimia. Otan osaa. Hetki kerrallaan. Muuta en osaa sanoa. Hetki kerrallaan.
Ota ihan rauhallisesti, ja mene vaikka lenkille ja saunaan! Yleensä tuollainen olo menee ohi muutamassa päivässä. Nuku ja syö. Kato joku kiva leffa. Tsempit!
Normaali tervepäinen reagointitapa sinulla.
Möllykät eivät osaa edes itkeä kun vaikeuksia kasaantuu.
Itku on kaikkein tehokkain, paras ja älykkäin tapa.
Kauheinta tässä on että kaverin mies on viereisessä huoneessa koneella ja tuntuu että oon ihan kauhea persreikä kun tunkeuduin heille nyt muutamaksi yöksi ja miesparka joutuu kuuntelemaan itkuani ja varmasti tuntee olonsa todella epämukavaksi. Ap
Vierailija kirjoitti:
Kauheinta tässä on että kaverin mies on viereisessä huoneessa koneella ja tuntuu että oon ihan kauhea persreikä kun tunkeuduin heille nyt muutamaksi yöksi ja miesparka joutuu kuuntelemaan itkuani ja varmasti tuntee olonsa todella epämukavaksi. Ap
Kyllä hän varmasti ymmärtää. Kaikilla meillä on joskus mennyt huonosti ja silloin itkettää. Ihan inhimillistä.
Huolehdi että syöt kunnolla vaikkei maistuisi. Rauhoittele mieltäsi tietoisesti. Pidä tiiviisti yhteyttä ihmisiin ketkä tietävät tilanteestasi. Jos ei ala helpottaa itsestään parissa viikossa, mene lääkäriin. Jos ahdistus pahenee tai kasvaa ylitsepääsemättömäksi, mene lääkäriin tai päivystykseen.
Selviät kyllä, ajan kanssa.
Nukut hyvät yöunet niin kyllä se maailma siitä kirkastuu :)
No ainakin muuton jälkeen on yks asia vähemmän murehdittavana. Hyvä että sulla on ystäv(i)ä jo(t)ka auttaa? Voimia!
Sulla on sentään isä, äiti ja kaveri jonka luona asua. Lopeta toi ulina. "Naapuri on kauhee ja pitää opiskella" ... White world problems.
Noo ... sateen jälkeen tulee aurinko, tunnelin päässä on valo (ei juna) jne. Ajattele niin, että kiva kävästä noin matalalla, että osaa sitten nauttia siitä normaalistakin elämästä.