Naiset, kumpaa kuulette mieluummin: valheellisia kehuja vai ei niin mairittelevia totuuksia?

Sinun esittämäsi kysymykset - ja minun vastaukseni:

Onko minulla iso penis?

Ei ole, vaan naurettavan pieni.

Olenko komea?

Et ole, vaan koomisen ruma.

Pidätkö minua älykkäänä?

HAHHAHAHHAHHAHHAHHHAAAAAAAAAAH!

Kysymyshän on täysin akateeminen ja spekulatiivinen. Ei semmoisia miehiä ole, jotka totta puhuisivat.

Tänne mieluummin niitä ei niin mairittelevia totuuksia, kiitos!

Naiset haluavat kuulla valeita. Mitä räikeämpiä, niin sitä parempi. Jos siis pimppaa haluaa.

Miksi ei voisi etsiä todenmukaisia kehuja naisesta näiden sijaan. Vaikka ei misssuomi olisikaan, niin hänellä voi olla kauniit silmät, hän voi olla iloinen ja positiivinen, hänen kanssaan voi olla helppo olla, hänen hiuksensa tuoksuvat hyviltä jne.

No jos minä kysyn omalta mieheltä jotain tuollaista, niin tottakai haluan kuulla että olen hänen mielestään seksikäs, sehän on se esileikki. Jos taas mies sanoo että et ole seksikäs, niin mikä järki sellaisen miehen kanssa on harrastaa seksiä ollenkaan? Eihän siinä ole edes rakkaussuhteesta kyse kun sitä kemiaa ei ole hänen taholtaan, kyllä siinä on eron paikka. Kauneus on katsojan silmissä, ja vaikka mun mies on ylipainoinen rupsahtanut viisikymppinen reumapotilas, niin kyllä se edelleen on mun silmissä seksikäs, ei varmaan kenenkään muun silmissä, mutta kun hän on se mun oma rakas niin minä kiihotun.

Miks pitää sanoo kumpaakaan? Mä ainakin olen hyvin tietoinen itsestäni, hyvistä ja huonoista puolistani, joten en tarvitse kenenkään huomautuksia. Nojoo siis jos huomaamattani suupielessäni on ruokaa tai valkoisten housujen takamuksessa joku kamala tahra, olen hyvin kiitollinen jonkun siitä ystävällisesti huomauttaessa. Mutta miksi pitää kehua liioitellen? Tai miksi pitää kommentoida rumasti asiasta, jonka toinen hyvin varmasti tietää, mutta ei voi sille mitään tai on yrittänyt korjata sitä? Mutta toisaalta, minä en kyllä koskaan kysele kumppaniltani tuota naurettavaa "olenko mielestäsi seksikäs". Jos ollaan suhteessa ja harrastetaan hyvää seksiä, tiedän silloin kumppanini pitävän minua viehättävänä ja ainakin ajoittain seksikkäänä. Kyllä kaikille ihmisille tulee arjessa aikoja, kun ei ole seksikäs ja hemaiseva. Siksi on kohtuutonta edes vaatia, että kumppani pitäisi toista jatkuvasti seksikkäänä. On ihan ok, jos aamiaisella tukka sekaisin, henki haisten ja silmänaluset turvoksissa oma kumppani ei koe toista seksikkäänä.

Valheita korvat täyteen vaan ja jos kysytään oletko rehellinen, niin "joo joo, tietysti". :D

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän on täysin akateeminen ja spekulatiivinen. Ei semmoisia miehiä ole, jotka totta puhuisivat.

Semmosta katkeran kurpan miesvihaa tällä kertaa.

Totuus sellaisista asioista, joita voi muuttaa. Ei esim. "Oot liian lyhyt". Jokaisessa on jotain kaunista, puolison mielestä kyllä omettas olevan kaunis ja seksikäs ja jos näin ei ole niin totta helvetissä siitä pitää puhua o.O

mä en kyllä kaipaa valheita, mielummin sit sanoo senkin jos oon liian lyhyt...sit voidaan puhua siitä kuinka paljon se häiritsee. Kai oon aika paksunahkainen.

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän on täysin akateeminen ja spekulatiivinen. Ei semmoisia miehiä ole, jotka totta puhuisivat.

Koska semmoisia naisia ei ole, jotka haluaisivat kuulla totuuksia.

Minä en koskaan kysyisi mitään tuon kaltaista. Ja muutenkin mieluummin totuutta, vaikkei se olisi niin mieluista. Valheellinen imartelu ei sovi ollenkaan. 

Oishan se aika helvetin masentavaa saada tietää, ettei mies pitäisi minua oikeasti haluttavana. Mä en toisaalta kysele, mutta mieskään ei kehu minua oma-aloitteisesti. Pitäisikö olla siis huolissaan? :o

Oisi kiva kuulla kehuja, mutta ei toisin valheellisia kehuja. Mä kehun miestäni aina silloin tällöin, etenkin kaikkea mikä kohottaa hänen miehistä itsetuntoaan (enkä valehtele koskaan!). :D

Vierailija kirjoitti:

Kysymyshän on täysin akateeminen ja spekulatiivinen. Ei semmoisia miehiä ole, jotka totta puhuisivat.

On, mutta ovat harvinaisia. Mun kaveri on totuudenpuhuja. Ensimmäisellä kerralla totuus hätkähdytti. Toisen kerran jälkeen oli todettava, että tää ei todellakaan kaunistele. Kahden kerran jälkeen opinkin ottamaan itse vastuuta kysymyksistäni. Ei todellakaan pidä mennä kysymään mitään sellaista mistä ei kestä kuulla totuutta.

Myöhemmin opin käyttämään tuota kaverin rehellisyyttä hyvään tarkoitukseen. Kun muut eivät kehtaa kertoa totuutta, niin tältä yhdeltä sen saa. Hyvä juttu silloin, kun haluaa kehittää itseään.

No en kysele noin tyhmiä.

Yleisesti haluaisin eniten kuunnella älykästä puhetta, huomioita maailmasta, seksin yhteydessä lepertelyä, ketään loukkaamatonta huumoria ja leikinlaskua, maailman ihaniin asioihin huomion kiinnittämistä, enkä välttämättä mitään arviointeja itsestäni. Koska mä oon mikä oon.

Naisessa on AINA jotain kaunista tai seksikästä. Vaikkei kokonaisuus välttämättä olisikaan se maailman seksikkäin niin silloin on syytä kehua yksityiskohtia. Naiset tykkää totuudesta. M29 ja latino

No mä olen vähän sitä mieltä että älä kysy jos et halua kuulla vastausta. Kehujen kalastelu ei yleensä kannata.

Mutta en myöskään ymmärrä miksi kenenkään ulkonäköä tai fyysisiä ominaisuuksia pitäisi lytätä etenkään silloin kun mielipidettä ei ole edes kysytty.

Kyllä ne totuudet omaan nilkkaasi kolahtaa, jos menet ne naiselle sanomaan :) Jos sinulla oikeasti on naisystävä (jota en usko), niin kai pidät jostain piirteistä hänessä, kun kerran suhteessa olet?

Jos noista on pakko valita, niin mieluummin sitten valheita. Minut on kasvatettu haukkumalla ja vähättelemällä enkä enää niin välittäisi kuulla ei-niin-mairittelevia totuuksia turhanpäiten tässä elämässä.

Ite kiusaannun kehuista joita en koe todeksi. Esimerkiksi olen ulkonäöltäni "tavallinen" (en kaunis enkä ruma) ja en tunnen oloni epämukavaksi, jos joku sanoo, että olen kaunis.