Iso painonpudotus käynnissä, nyt paino junnaa paikallaan. Apuja kaivataan!
Aloitin kesäkuussa ruokaremontin ja sen jälkeen reilussa kolmessa kuukaudessa lähti suht tasaisesti 2o kg.
Nyt viimeiset kolme viikkoa olen syönyt mielestäni korkeintaan saman verran kuin aikaisemminkin kuurin aikana.
paino on kuitenkin junnannut tämän kolme viikkoa ihan paikallaan. Siis ihan. :(
En voi ymmärtää mistä tämä johtuu ja nyt alkaa olla motivaatio vaarassa jos ei kohta ala tapahtumaan jotain.
Ja painoa olisi vielä tiputettavana 35-40 kg.
Tiedän että loppuvaiheessa laihtuminen hidastuu mutta ei sen pitäisi tapahtua vielä tässä vaiheessa!?
Tsempatkaa mua taas eteenpäin ja antakaa neuvoja miten saan puntarin lukemat taas laskemaan!
Vai laitanko pillit (taas) pussiin ja kävelen sipsihyllylle lohduketta hakemaan...
Kommentit (9)
Niin kauan ei huolta, kun junnaa muttei nouse. Anna kehon totutella uuteen painoon, tuo pudotusvauhtisi on ollut aika raju.
Nää jumipainot on elimistön puolustusmekanismi. Minulla 20 kilon pudotuksessa jumikohtia oli kolme. Kuukausi meni jokaisessa junnatessa. Älä vaan sorru vähentämään kaloreita noissa kohdissa liikaa, muuten juokset sinne sipsihyllylle.
Vierailija kirjoitti:
No et nyt ainakaan sorru herkutteluun.
Minulla oli /on tiputettavaa 100 kilosta 60 kiloon. Paino junnasi seuraavien painojen kohdalla: 95 kg, 92 kg, 84 kg, 82 kg, 75 kg, 73 kg, 71 kg, 69 kg, 65 kg. Junnaamista kesti joka kerta VÄHINTÄÄN kuukauden, parissa kohdassa kaksikin (!!!). Nyt paino on 62 kg, eli lähellä maalia olen jo.
Älä luovuta. Paino kyllä putoaa, kun keho on siihen valmis. Hae tsemppiä kuvittelemalla itseäsi tavoitepainossa. Helppoa sinne pääseminen ei ole, ja joudut joka ainoan sekunnin siihen saakka elämään. Mutta on se hemmetti sentään sen arvoista!
Kauanko sinulla on tuo muutosmatka kestänyt?
Itsellä nyt 4 kk takana ja tiedän että se ei ole vielä pitkä aika tässä projektissa.
Yritän kovasti tsempata itseäni mutta kyllä kieltämättä masentaa kun yritän kovasti elää kurinalaista elämää eikä siitä tunnu olevan nyt hyötyä...
Älä nyt ihmeessä luovuta. Kroppa pitää nyt vähän taukoa ja jatkaa taas kun on siihen valmis. Keho määrää tahdin, et sinä.
Tartu mittanauhaan äläkä sure vaakalukemaa hetkeen.
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
No et nyt ainakaan sorru herkutteluun.
Minulla oli /on tiputettavaa 100 kilosta 60 kiloon. Paino junnasi seuraavien painojen kohdalla: 95 kg, 92 kg, 84 kg, 82 kg, 75 kg, 73 kg, 71 kg, 69 kg, 65 kg. Junnaamista kesti joka kerta VÄHINTÄÄN kuukauden, parissa kohdassa kaksikin (!!!). Nyt paino on 62 kg, eli lähellä maalia olen jo.
Älä luovuta. Paino kyllä putoaa, kun keho on siihen valmis. Hae tsemppiä kuvittelemalla itseäsi tavoitepainossa. Helppoa sinne pääseminen ei ole, ja joudut joka ainoan sekunnin siihen saakka elämään. Mutta on se hemmetti sentään sen arvoista!
Kauanko sinulla on tuo muutosmatka kestänyt?
Itsellä nyt 4 kk takana ja tiedän että se ei ole vielä pitkä aika tässä projektissa.
Yritän kovasti tsempata itseäni mutta kyllä kieltämättä masentaa kun yritän kovasti elää kurinalaista elämää eikä siitä tunnu olevan nyt hyötyä...
Yli kolme vuotta. Minulla tuli välillä takapakkiakin, eli paino nousi (=ulkomaanmatkalla tuli herkuteltua liikaa). Mielestäni kituuttamisessa ei ole järkeä ja olenkin yrittänyt tehdä painonpudotuksesta edes suht mukavaa, vaikka se tarkoittaakin sitä, että paino putoaa hitaammin. Syön perus kotiruokaa, nykyään vain pienempiä annoksia. Syön viisi kertaa päivässä, enkä yhtään enempää (jatkuva välipalojen natustaminen jäi siis pois). Nälkä saa tulla välissä, ei se ole paha asia. Aina 15 min ennen ateriaa juon lasin jääkylmää vettä. Herkuttelen ajoittain, siis silloin, kun oikeasti tekee mieli, ehkä parin viikon välein tai pari kertaa kuussa. Enkä osta mitään älyttömiä määriä herkkuja enää, koska nykyään herkunhimo menee vähemmällä määrällä ohi. En aloittanut mitään uutta liikuntaharrastusta vaan lisäsin hyötyliikuntaa. Valitsen siis nykyään aina portaat hissin sijasta. Jätän auton kauemmas ovesta parkkiin. Pyykkiä ripustaessa laitan hyvää musiikkia soimaan ja tanssin samalla. Ehkä hulluin muutos on se, että pidän kaukosäädintä television päällä, eli aina kun haluan vaihtaa kanavaa, joudun nousemaan ylös. Ja kaikkea tällaista.
Jumeja tulee kaikille. Yritä keskittyä niihin muutoksiin mitä havaitset: edistytkö liikunnassa (ehkä jaksat paremmin kuin ennen), onko olosi virkeämpi, vähemmän morkkiksia syöpöttelyjen jälkeen, iho parempi, nukut paremmin, ei tee enää yhtä paljon mieli jotain mättöruokaa... Mitä vaan missä on tapahtunut jotain positiivista. Kylä se paino lähtee siitä taas tippumaan. Jaksamista :)
Kiitos kaikille tsemppaamisesta!
Vähän jo tuntuu paremmalta kun saa vertaistukea.
Toki olo on paljon pirteämpi ja keveämpi nyt kuin 20 kg painavampana.
Olen ilmeisesti saanut tähän asti laihdutettua hyvin ja aika helpostikin, siihen täytyy olla tietysti tyytyväinen.
Ja kyllä tuntee eron liikkumisessa! :)
Taidankin tästä lähteä lenkille. Jos tää jumi vaikka kohta helpottaisi.
No et nyt ainakaan sorru herkutteluun.
Minulla oli /on tiputettavaa 100 kilosta 60 kiloon. Paino junnasi seuraavien painojen kohdalla: 95 kg, 92 kg, 84 kg, 82 kg, 75 kg, 73 kg, 71 kg, 69 kg, 65 kg. Junnaamista kesti joka kerta VÄHINTÄÄN kuukauden, parissa kohdassa kaksikin (!!!). Nyt paino on 62 kg, eli lähellä maalia olen jo.
Älä luovuta. Paino kyllä putoaa, kun keho on siihen valmis. Hae tsemppiä kuvittelemalla itseäsi tavoitepainossa. Helppoa sinne pääseminen ei ole, ja joudut joka ainoan sekunnin siihen saakka elämään. Mutta on se hemmetti sentään sen arvoista!