Jos en pysty laittamaan vainajaa kuntoon

Kyllä sä pystyt. Aluksi outoa, mutta tulet huomaamaan et se on vain kuollut. Ei mikään inhotus, myytti tai kummallisuus. En usko et kukaan hoitajista antaisi huonoa numeroa jos yrität edes.

Hylsyn varmasti saat jos et edes yritä. Epäonnistuminen ei ole hylätyn arvosana. Mutta tuskin sinun yksin tarvitsee vainajaa laittaa kuntoon, ainakaan ensimmäisillä kerroilla?

Toivon ettei kukaan kuole mun työvuorossa!!!

Ainakin kannattaa opetella ensin hyvin teoriassa miten se tehdään. Sehän voisi olla ihan hyväkin kokemus, ei siinä ainakaan pelättävää ole. Tietenkin nuoren ihmisen laittaminen voisi herättää enemmän tunteita.

Mitä pahaa se kuollut ihminen sulle tekisi?

Sinähän teet omaisille palveluksen, kun he ei surussaan pysty siihen. Ajattelet mielessäsi sen ihmisen elämää ja sitä, että hänet on saatettava kunnialla ja kunnoituksella viimeiselle matkalleen.

Meidän suvussa on tapana käydä vainajia katsomassa ja ortodoksipuolella (puolet suvusta) arkun kansi on vanhaan tapaan siunauksessa auki. Se oli myös ennen tapa ainakin Itä-suomen luterilaisilla, että pihalla vainaja oli avonaisessa arkussa, ennenkuin lähdettiin kirkolle kuljettamaan. (Asia on käynyt hyvin selväksi sekä äidin että isän suvun vanhoista valokuvista.)  2. maailmansodissa se tapa hävisi. Olen elämäni varrella nähnyt monta kuollutta omaistani, alkaen siitä kun olin 3 v. ja näin kuolleen serkkuvauvan. Viimeksi olen valvonut isoisäni kuolinvuoteen ääressä ja käynyt häntä vielä ruumishuoneella katsomassa.

Olen kiitollinen kaikille heille, jotka tekevät tästä viimeisestä tukansilityksestä mahdollisen.

Ei se kuollut tee ap sulle mitään pahaa, hän on elämänsä jättänyt.

Kiitos kovasti kannustuksesta.

Pelkään vain sitä niin kovasti. Saan ihan fyysisiä oireita pelkästä ajatuksesta.

Meilläkin on moni läheinen kuollut, en koskaan ole pystynyt käymään katsomassa.

Yritän työstää ajatusta.

Lähinnä minua jännittäisi miten pystyn pitämään ammatillisuuden enkä rupea vollottamaan. Jotenkin liiankin kaunis toimenpide. Luulisin ettei herkistymisessä vaikuta vainajan ikä, kaikki herkistäisi. Olen lähihoitaja ollut 13v mutta en ole joutunut avopuolella vainajaa laittamaan. Onneksi pääsin sairaanhoitaja koulussa harjoittelemaan nukella miten tehdään jos toimenpiteet sitten tulisi mieleen jos/kun niitä tulevaisuudessa tarvitaan.

Vainajan laitto on minun mielestä hienoimpia juttuja, mitä hoitaja saa tehdä. Minua se epäilytti ennen ensimmäistä kertaa, koska en tiennyt, mitä kuuluu tehdä, mutta ohjeet on ainakin meillä olemassa työpaikalla. Vainajan laitossa parasta on se, että se on ainutlaatuinen kerta sen ihmisen kohdalla ja se on varmasti ainoa hoitotoimenpide, jota kukaan ei viitsi tulla keskeyttämään vaan sen saa tehdä ihan kiireettä.