Miten sairaalassa saa nukuttua? Toimenpide edessä.
Kertokaa jos olette joutuneet olemaan öitä sairaalassa. Miten osastoilla saa nukuttua? Monelta hiljaisuus? Kulkeeko lääkäreitä koko ajan öisin huoneessa? Entä aamut??
Kommentit (31)
Riippuu tietty osastosta, mutta ihan hyvin saa nukuttua. Turvallinen olo ja apu lähellä. Voit ottaa korvatulpat ja unimaskin silmille jos herkkäuninen
Ei siellä mitään hiljaisuutta ole. Hoitotoimenpiteitä tehdään öisinkin jos on tarvis, mummot möykkää ja kuorsaa, ja sitten kun hetkeksi nukahdat, revitään ylös labrojen ja aamupalan takia. Kotona sitten saa nukkua.
Ei mitenkään. Siksi olenkin aina lähtenyt kotiin heti kun mahdollista. Synnytyksestäkin samana päivänä.
Tuskin ongelma. Nykyään säästöjen aikakaudella moni kupsahtaa jo leikkauspöydälle.
Unilääkkeillä. Viimeksi olin osastolla, jossa potilaita tuotiin leikkauksesta myös yöllä. Kuorsaavat huonekaverit, piippaavat laitteet, käytävän valot, yökön kierrokset/hoitotoimenpiteet jne vielä menisivät, mutta voi helvetti sitä ilmastointia :/
Hiljaisuus alkaa yleensä 22 paikkeilla, hoitajat sammuttaa valot ja pistää oven kiinni. Jos olet yksin huoneessa, on varmaan helpompi nukkua, voit toki myös pyytää nukahtamislääkettä. Jos joku huonetovereista kuorsaa tai muuten pitää hereillä, hänet siirretään.
Hoitajat käy parin tunnin välein, siihen voi herätä varsinkin ekana yönä. Lääkärit käy yleensä vain aamupäivällä kierroksella.
Nämä siis omat kokemukseni viikon sairaalareissulta (sain olla yksin kahden hengen huoneessa, paha infektio).
Sillä ei ole ihmeemmin väliä, saako nukuttua vai ei. Eihän sinun tarvitse tehdä siellä mitään ja kotiin päästyä saat kyllä univelat kuitattua. Sairaalassa ehtii päivälläkin torkkua. Öisin siellä voi olla levotontakin, varsinkin jos samaan huoneeseen sattuu muistisairas vanhus. Ja takuuvarmasti yksi on aina kova kuorsaaja.
Riippuu varmasti paljon. Itse ensimmäisenä yönä en kipujen vuoksi saanut nukuttua lähes ollenkaan (kutsuin hoitajan käymään muutaman kerran). Toisena yönä taas samaan huoneeseen tuotiin iäkäs nainen, joka piti niin kovaa ääntä unissaan että sen takia heräilin.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuus alkaa yleensä 22 paikkeilla, hoitajat sammuttaa valot ja pistää oven kiinni. Jos olet yksin huoneessa, on varmaan helpompi nukkua, voit toki myös pyytää nukahtamislääkettä. Jos joku huonetovereista kuorsaa tai muuten pitää hereillä, hänet siirretään.
Hoitajat käy parin tunnin välein, siihen voi herätä varsinkin ekana yönä. Lääkärit käy yleensä vain aamupäivällä kierroksella.
Nämä siis omat kokemukseni viikon sairaalareissulta (sain olla yksin kahden hengen huoneessa, paha infektio).
Jos osastolla on täyttä, niin ei siirretä mihinkään.
Vierailija kirjoitti:
Unilääkkeillä. Lääkäri kulkee kerran päivässä, jos sitäkään.
Unilääkettä on aina tarjottu. Uni kun ei tule ihan jännityksen vuoksikaan.
Vierailija kirjoitti:
Jos joku huonetovereista kuorsaa tai muuten pitää hereillä, hänet siirretään.
9 lisää, mitä ihmettä :D Ei tullut mieleenkään rupea vaatimaan toisen siirtoa kun siitä ei mainittu.. Tietysti hyvä jos tälläinen käytäntö mahdollisuuksien mukaan on. Ja joo, hoitajien käynteihin öisin myös havahduin välillä.
Minulle jäi jonkinasteinen trauma, kun synnytyksessä valvottuani puolisentoista vuorokautta ja kärsittyäni erilaisista leikkaussalihoitoa vaatineista komplikaatioista jouduin kuorsaavan toisen äidin kanssa samaan huoneeseen. Olin itse ihan kuolemanväsynyt ja aika järkyttynyt kokemastani, katetrissa kiinni, mitään ravintoa en ollut yli 24h saanut, vastasyntynyt vauva jätettiin siihen vuoteeni viereen, ja sitten vierussängyn rouva pitää valehtelematta sellaista ääntä ja volyymia kuin moottorisaha! Lopulta itkuisena soitin kätilöä paikalle, että voisinko saada edes korvatulpat, koska siinä vaiheessa se unen puute tuntui aivan kidutukselta
:(
jos on kuolemanväsynyt, saa nukuttua, vaikka vieressä soisi moottorisaha.
Vierailija kirjoitti:
Hiljaisuus alkaa yleensä 22 paikkeilla, hoitajat sammuttaa valot ja pistää oven kiinni. Jos olet yksin huoneessa, on varmaan helpompi nukkua, voit toki myös pyytää nukahtamislääkettä. Jos joku huonetovereista kuorsaa tai muuten pitää hereillä, hänet siirretään.
Hoitajat käy parin tunnin välein, siihen voi herätä varsinkin ekana yönä. Lääkärit käy yleensä vain aamupäivällä kierroksella.
Nämä siis omat kokemukseni viikon sairaalareissulta (sain olla yksin kahden hengen huoneessa, paha infektio).
Infektioeristys onkin mukavampi kuin tavallinen osastopaikka.
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Siksi olenkin aina lähtenyt kotiin heti kun mahdollista. Synnytyksestäkin samana päivänä.
Mitäs alapeukuttamista tässäkin oli? En saa nukuttua sairaalassa. Tuntuu että ovi käy tiuhaan kuin saluunassa. Jatkuvasti joku ramppaa. Joten tietenkin lähden kotiin heti kun vain voin.
Vierailija kirjoitti:
jos on kuolemanväsynyt, saa nukuttua, vaikka vieressä soisi moottorisaha.
Ei saa kuin mikrounia jos äänet ottaa korvaan. Aisteja ärsyttämällä kidutuksessakin pidetään hereillä loputtomiin.
Vierailija kirjoitti:
Ei siellä mitään hiljaisuutta ole. Hoitotoimenpiteitä tehdään öisinkin jos on tarvis, mummot möykkää ja kuorsaa, ja sitten kun hetkeksi nukahdat, revitään ylös labrojen ja aamupalan takia. Kotona sitten saa nukkua.
Olin sairaalassa synnytyksen käynnistämisen vuoksi ja kahtena aamuna hoitaja herätti minut aamukuudelta. Ravisteli olkapäästä ja sanoi, että huomenta, lähdetääs peräruiskeelle.
No ei todellakaan saa nukuttua! Mulla on kokemusta tältä vuodelta kahdesta eri sairaalasta, jouduin olemaan osastolla noin viikon pätkät ja kyllä sieltä kotiuduin hermorauniona.
Esim. lääkkeet tuodaan klo 4-5, kun ne otetaan aamupalalla n. klo 8. Ehdit nukahtaa lääkkeiden tuonnin jälkeen, niin sitten tungetaan kuumemittari korvaan ja sitten taas nukahdat niin mitataan verenpaine. Koko yön joku huutaa tai kuorsaa. Hoitajat ramppaa huoneessa koko ajan esim. kävin nukkumaan vähän ennen yhdeksää, heräsin klo 21.10 kun hoitaja kävelee huoneen ympäri samalla kun rapistelee jotain kädessään vaikka näkee että siellä nukutaan, ehdin taas nukahtaa ja sitten taas aukeaa huoneen ovi, mutta ketään ei näkynyt tällä kertaa.
Ekalla osastojaksolla minulla oli kaksi vanhaa ihmistä huonekaverina. Kumpikin heistä kävi ainakin kolme kertaa yössä avustettuna vessassa ja tietenkin eri aikaa. Heräät soittokelloon, nukahdat, heräät kun hoitaja tulee, nukahdat, heräät kun tulevat vessareissulta, nukahdat ja sitten sama rumba toisen kanssa. Ja sitten vielä omat vessareissut, mua ainakin tippa pissatti koko ajan..
Vierailija kirjoitti:
Vierailija kirjoitti:
Ei mitenkään. Siksi olenkin aina lähtenyt kotiin heti kun mahdollista. Synnytyksestäkin samana päivänä.
Mitäs alapeukuttamista tässäkin oli? En saa nukuttua sairaalassa. Tuntuu että ovi käy tiuhaan kuin saluunassa. Jatkuvasti joku ramppaa. Joten tietenkin lähden kotiin heti kun vain voin.
Ei niin mitään. Aina av:lla on niitä alapeukuttajia ja tällaisessa aiheessa varmaan sellaisia, jotka ovat nukkuneet ruususen unia nauttien makoilusta päivätolkulla.
Itse olen yrittänyt leikkauksen jälkeen nukkua keuhkoleikkauksesta osastolle siirretyn vieressä, jonka hengityksessä kuuli tuskan, kun kipu alkoi kasvaa. Rehellisesti sen hengitys oli tuskaisena äänekkäämpää kuin vaimea pyyntö kutsua hoitaja lisäämään lääkettä, kun itse ei raaskinut vaivata hoitajaa ja painaa käteensä laitettua painonappia. Naapuri vuoteissa nukkuvia oli asiallisempaa pyytää hakemaan hoitaja.
Unilääkkeillä. Lääkäri kulkee kerran päivässä, jos sitäkään.