Miten selviän yksin?
Minulla ei ole ketään lähiomaisia, ystäviä tai muitakaan ihmisiä joiden kanssa olisin tekemisissä päivittäin.
Sain tänään tietää sairastavani syöpää, vielä ei tiedetä kuinka vakavaa se on ennen patologin vastausta.
Pääsen pian leikkaukseen.
Pelottaa, koska kemoterapia ym. on edessä. Miten selviydyn kaikesta yksin? Ei ole ketään kenen kanssa voisin puhua. Nyt vain itken.
Kommentit (14)
Voit saada tuke ja keskusteluapua / tukiryhmän esim kaupunkisi seurakunnan kautta! Voimia.
En tiedä. Kukaan ei ole kertonut minulle mitään.
T.AP
Toivottavasti saat jostakin jonkun tukihenkilön. Muussa tapauksessa on olemassa netti. Ja viime kädessä jumala/ideologia, johon voi turvautua
Finderella kirjoitti:
Voit saada tuke ja keskusteluapua / tukiryhmän esim kaupunkisi seurakunnan kautta! Voimia.
Kiitos sinulle. T.AP
Vierailija kirjoitti:
Toivottavasti saat jostakin jonkun tukihenkilön. Muussa tapauksessa on olemassa netti. Ja viime kädessä jumala/ideologia, johon voi turvautua
Minä uskon Jumalaan. Ja onneksi on netti olemassa, jotta voin jakaa ajatuksiani täällä.
Voi ei! Mikä syöpä sinulla on? Haluan toivottaa sinulle paljon voimia tulevaan koitokseen!
On vain sellainen olo, kun kukaan ei auta. Hassu ajatus. Lääkärit yrittävät auttaa. Muuten olen aivan yksin.
En halua antaa periksi enkä luopua elämästäni.
Nyt on vain niin toivoton olo, kun ei voi tietää mitä seuraavaksi. Tukka lähtee, sen tiedän jo. Mutta kuinka kauan tämä helvetti kestää ja onko minusta yksin tähän taisteluun?
T.AP
Vierailija kirjoitti:
Voi ei! Mikä syöpä sinulla on? Haluan toivottaa sinulle paljon voimia tulevaan koitokseen!
Ei tiedetä vielä, ennen patologin vastauksia. mutta syöpä sijaitsee vatsassa ja suolistossa.
Suurkiitos sinulle myötätunnostasi ja tsempeistä.
Minua pelottaa todella.
T.AP
Voi ei. Tuli ihan kyyneleet silmiin. Kotisairaanhoito varmaan tulee tarvittaessa apuun. Iso halaus sulle, etkä todellakaan ole yksin sotimassa. Sulla on komppania täällä taustalla.
https://www.kaikkisyovasta.fi/neuvontapalvelut/
Soita tuonne. Uskomattoman ammattitaitoisia henkilöitä töissä siellä.
Vierailija kirjoitti:
Voi ei. Tuli ihan kyyneleet silmiin. Kotisairaanhoito varmaan tulee tarvittaessa apuun. Iso halaus sulle, etkä todellakaan ole yksin sotimassa. Sulla on komppania täällä taustalla.
Kiitos sinulle. Olen vain itkenyt täällä vaikka luulin olevani vahva. Olen ollut jo kauan kipeänä ja itse tiesin alusta lähtien, että jokin on pahasti pielessä. En kuitenkaan saanut apua, vaikka menin lääkäriin.
Nyt tilanne on tämä.
En pelkää kuolemaa, koska uskon Jumalaan ja jokainen meistä kuolee jonain päivänä.
Ahdistaa tutkimuksien hitaus ja faktatieto tilastani.
Olen kohdannut niin paljon vastoinkäymisiä elämässäni ja juuri kun vanha sota on lopuillaan, alkaa uusi.
Itken vain, Enkä enää ymmärrä miksi kaikki mahdolliset vastoinkäymiset tulevat minulle.
T.AP
Kaikella on tarkoituksensa. Vaikkei siltä aina tuntuisi. Loppujen lopuksi asiat menevät niin kuin pitääkin tapahtui mitä tapahtui. Olen hyvissä käsissä, toivottavasti sekä maallisissa, mutta varmasti taivaallisissa.
Löytyykö mitään tukipuhelinta syöpään sairastuneille?