Mies arvostaa runkkaamista enemmän kuin seksiä

Miksi sä olet noin pitkään ollut tuollaisen kanssa?

Jos se ei vaan yksinkertaisesti ole tyytyväinen teidän seksiin.

Olet varmaan surkea panemaan.

Onko tuo yleinenkin käsitys, että vain toisen elävän olennon kanssa suoritettu sukuelinten vatkaaminen on seksiä?

Sinuna lähtisin suhteesta. Jotkut on vaan laiskoja seksin suhteen.

Meillä alkoi aikanaan samaan tyyliin. Ensin taukoa seksissä kuukausi, kohta kaksi nyt menee helposti kolme. Ja sit kun sitä on, niin mä hoitelen miehen. Aluksi tietty käänsin kaikki kivet ja etsin keinoa millä tilanne paranisi. Kumma juttu vaan, ettei miestä kiinnostanut ratkaisua etsiä. Päivitteli vaan, että pitäis, pitäis, kyllä nyt pitää alkaa tsempata tän seksin suhteen.

Nää jutut harvemmin kääntyy paremmaksi, joten ennen kuin teillä on lapsia, niin kannattaa erota. Tietty lapsiakin on aika vaikeaa saada tehdyksi kerran kk tai harvemmin tahdilla.

http://www.vauva.fi/keskustelu/2631181/mies_runkkaa_eika_halua_seksia?p…

Lueppas tuolta vinkkejä

Ehdottomasti teidän pitää ruveta kesksutelemaan omista haluistanne ja fantasioistanne. Pornon katsominen yhdessä on todella kutkuttavaa ja siinä samalla oppii tuntemaan toisen mieltymyksiä. Myös seksinovelleita kannattaa lukea yhdessä

On ihan tutkittu juttu, että noin pain vuoden yhdessäolon jälkeen seksuaalinen mielenkiinto omaa kumppania kohtaan laskee (pätee niin miehiin kuin naisiin). Tämä on ihan luonnollista ja jos suhteenne muuten on kunnossa, niin kannattaa panostaa tuon seksielämän kehittämiseen. Esim kertokaa toisillenne fantasioitanne. Ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että toinen fantasioi myös vieraista. Jokaisella on fantasioita vieraista ja noista puhuminen oman kumppanin kanssa on todella kiihottavaa ja ainakin oman kokemukseni mukaan niisstä puhuminen vain syventää suhdetta.

On ihan tutkittu juttu, että noin pain vuoden yhdessäolon jälkeen seksuaalinen mielenkiinto omaa kumppania kohtaan laskee (pätee niin miehiin kuin naisiin). Tämä on ihan luonnollista ja jos suhteenne muuten on kunnossa, niin kannattaa panostaa tuon seksielämän kehittämiseen. Esim kertokaa toisillenne fantasioitanne. Ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että toinen fantasioi myös vieraista. Jokaisella on fantasioita vieraista ja noista puhuminen oman kumppanin kanssa on todella kiihottavaa ja ainakin oman kokemukseni mukaan niisstä puhuminen vain syventää suhdetta.

Ulrika kirjoitti:

Ollaan vasta 25-vuotiaita ja yhdessä 1,5v. En ole lihava/ruma. Mieheni arvostaa enemmän runkkaamista (vaikka ei kuulemma edes katso pornoa) kuin seksiä. Tämä seksittömyys on vienyt myös kaiken läheisyyden, sitä ei ole. Seksiä on kerran kuukaudessa.

Mies on huono puhumaan asiasta kun hän ei näe ongelmaa eikä tiedä mistä asia johtuu. Voisi kuulemma kuitenkin yrittää yrittää haluta enemmän.

Voiko tämä oikeesti tästä parantua tulevaisuudessa parempaan päin? Pelottaa kun suhde on mennyt näin äkkiä tähän jamaan. :/

Mulla oli sama ongelma ja muuten hyvä suhde meni suurinpiirtein yhtä nopeasti seksittömäksi. Mies sanoi minulle juurikin noin niinkuin sinulle : "runkkaaminen on helpompaa". Hyvä mies olisi muuten ollut ja suhteen alussa ei viitteitä tällaisesta. Lopulta erosimme kun mies ei osoittanut halukkuutta "korjata" asiaa - mitä korjattavaa sitä hänen mukaansa olisi ollutkaan? Muistaakseni mies olisi ollut valmis että käyn vieraissa mutta minua se loukkasi vielä enemmän, vaikka ymmärrän ettei miehellä ollut haluja. Ero oli molemmille vaikea paikka mutta minä en pystynyt jatkamaan. Mulle seksi ja kehollinen läheisyys rakkaudessa ja kumppanuudessa on niin tärkeää. Oltiin kans n. 25v tuolloin.

Vierailija kirjoitti:

On ihan tutkittu juttu, että noin pain vuoden yhdessäolon jälkeen seksuaalinen mielenkiinto omaa kumppania kohtaan laskee (pätee niin miehiin kuin naisiin). Tämä on ihan luonnollista ja jos suhteenne muuten on kunnossa, niin kannattaa panostaa tuon seksielämän kehittämiseen. Esim kertokaa toisillenne fantasioitanne. Ei pidä ottaa nokkiinsa siitä, että toinen fantasioi myös vieraista. Jokaisella on fantasioita vieraista ja noista puhuminen oman kumppanin kanssa on todella kiihottavaa ja ainakin oman kokemukseni mukaan niisstä puhuminen vain syventää suhdetta.

Tutkittu juttu on, mutta ei siihen tarvitse tyytyä että puolentoista vuoden jälkeen on seksiä kerran kuussa, jos itse on seksuaalisempi. Musta seksi on niin ihanaa ja kivaa, että miehen kans pannaan edelleen lähes päivittäin, yhdessä kohta kaksi vuotta. Mutta on meidänkin seksielämä laantunut alkuajoista. Mutta lähtökohtaisesti sanoisin, että 1,5v kohdalla on vielä helppo lähteä.. ja jos kärsii siitä ettei toinen halua, pahimmassa tapauksessa itsetunto laskee, onnellisuus laskee.. tämä siis jos haluaa enemmän seksiä. Tärkeää tosiaan että mies yrittäisi edes keskustella asiasta, mutta jos hänen seksuaalisuutensa vain on sellainen, onko oikein vaatia miestä muuttumaan?

Ap:lle kysymys: käyttääkö mies paljon alkoholia/ muita päihteitä/ jotain mikä voisi vaikuttaa libidoon?

Olen AP.

Miehen on aivan käsittämättömän vaikea puhua asioista. Kun ei suutaan saa auki vaikka jotain asiaa kysyisi, niin on tosi hankala yrittää selvittää ongelmia. Epäilen miehellä olevan asperger, sillä hänen veljillään on se. Se selittäisi suurimman osan tästä keskusteluyhteyden puuttumisesta ja siitä, että miehen seksuaalisuus on jollakin tapaa omituinen. Ei esimerkiksi reagoi kosketukseen sillä tapaa kuin suurin osa muista tuntemistani miehistä, hänestä kosketus ei tunnu hyvälle ja siksi kai meilläkään ei sitä läheisyyttä ole. En tiedä miten normaalisti asperger käyttäytyy seksuaalisesti mutta tämä on vain tälläinen arvaus.

Mies ei tosiaan huomaa käytöksessään mitään väärää, vaan hänen mielestään normaalia. Ei arvosta kuulemma seksiä eikä ymmärrä miksi siitä niin paljon puhutaan. Ei ole kuulemma ikinä miehellä ollut sellaista oloa, että seksiä pitäisi olla enemmän. Nyt on siis tosi kauan ollut kerran kuukaudessa. Jotenkin niin omituista että miehelle lähes seksittömyys on ok ja minä valitan.. Ja vaikka ei edes seksiä olisi niin kunpa olisi muuta läheisyyttä, mutta ei. Perustelut runkkaamiselle on että se on helpompaa eikä tarvitse nähdä vaivaa, koska hän on kuulemma laiska. Ottaa vähän itsetunnon päälle enkä tiedä mitä tämä suhde tekee minun itsetunnolle jos jään, olla valmiina antamaan aina silloin kun mies sattuu olemaan sillä tuulella että jaksaa antaa minulle. Jotenkin alentavaa, ja tuntuu ettei mies oikeasti halua, aidosti.

Olen kysynyt mieheltä suoraan onko ulkonäössäni jotain vikaa - kuulemma ei. Olen kysynyt voisinko tehdä jotain toisin - en. Olen kysynyt mistä hän syttyy - hän ei tiedä.. Jne. Tuntuu että seksi on hänelle suorittamista eikä sellainen nautinnollinen rakkaan ihmisen lähellä oleminen..

Miehen kanssa kun puhuu hän suuttuu. Saattaa myös heittää ihme kommentteja jotta pääsee puhumistilanteesta eroon, ja myöhemmin sanoo ettei oikeasti tarkoittanut niitä vaan heitti paniikissa vain jotain että pääsee tilanteesta eroon.. En ole ikinä ollut näin kummallisessa tilanteessa. Kuinka parisuhde toimii ilman puhumista kun toisesta ei saa mitään irti, eikä varsinkaan ikinä puhu mistään oma-aloitteisesti.. Ja vielä kun käytös on kertonut että suurin osa noista hänen "heittämistään" asioista kyllä pitää paikkaansa.

Niin ja mies tissuttelee ehkä 6:na iltana 10:stä 2-4 kaljaa/ilta. Kun minä menen nukkumaan jää mies sohvalle katsomaan televisiota, ei minkäänlaista kiinnostusta läheisyyteen.. Mies on myös sanonut että lasten tekeminen olisi sitten aivan eri juttu kun menin joskus asiasta sanomaan että me tuskin saatais ees lasta aikaiseksi.

Voithan ehdottaa, että runkkais sinuun. Se olis niinku win-win.

No mut siis onhan se totta. Masturbointi ON helpompaa ja usein vaivaan nähen palkitsevampaa kuin seksi toisen ihmisen kanssa, koska masturboidessa tarvii ottaa huomioon vain itsensä. Ero on sitä selkeämpi, mitä vaivalloisempi, vaativampi, vaikeammin tyydytettävä tai lahnampi se toinen on - tai mitä vähemmän se toinen antaa itselle.

Tämä on ihan yksinkertainen vaakakuppiasia. Masturbointi tuottaa taatusti tietyn tyydytyksen tietyllä vaivamäärällä. Tällä hetkellä se houkuttaa enemmän. Voit lisätä kanssasi harjoitettavan seksin houkuttavuutta suhteessa masturbointiin joko lisäämällä sen tyydyttävyyttä (tee enemmän kumppanin nautinnon hyväksi) tai vähentämällä sen vaivalloisuutta (tee enemmän oman nautintosi eteen, äläkä vaadi kumppania siitä vastuuseen). Jos toinen kokee seksin suorituksksi, se on merkki siitä, että häneltä vaaditaan enemmän kuin hän saa.

Ihan hyvä keino päästä alkuun olisi todisan harrastaa sellaista löheisyyttä, jonka tarkoitus ei ole johtaa yhdyntään. Aspergerit kyllä kaipaavat sitä (tiedän, koska perheessäni on pari assia ja olen pyörinyt vertaistukijutuissa pitkän aikani). Ongelma tidän kohdalla sasttaa olla siinä, että olet vahingossa painostanut miestä niin paljon, että hän ei usko läheisyyden enää riittävän sulle, vaan hän kokee että joka kosketuksen täytyy johtaa seksiin, eikä siksi uskalla koskea enää ollenkaan. Sopikaa, että ei se nyt johda. Selitä, että tarvitset kosketusta, ja että pelkkä kosketus on ihan riittävä. Joskus myöhemmin (se se ei tarkoita puolen tunnin päästä, eikä vielä huomennakaan, vaan ehkä parin viikon päästä) voi sitten johtaakin.

Nimimerkillä se haluttomaksi köynyt osapuoli

Tule ulrika mun luokse,saisit läheisyyttä ja seksiä vaikka joka päivä.

Sun ei oikeasti kannata tuhlata elämääsi tuollaisen tyypin kanssa,olet nuori ja elämä edessä.

jätä se runkkari.

Ap eroa, jo sen aspergerin takia. Mitä helvettiä teet miehellä joka ei pane eikä puhukaan!?

Jos teillä ei ole lapsia, niin eroa. Jos jatkat tuossa suhteessa niin pahimmillaan teet vahinkoa itsellesi joustamalla loputtomiin sinulle tärkeässä asiassa. Juokse tyttö, mene jo elä elämääsi jonkun vähän virkeämmän miehen kanssa.

Olin pitkään epätietoinen miehen ajatuksista ja mielipiteistä, koska hänen kanssaan oli niin hankala aloittaa keskustelua. Ajattelin pitkään että hän on vähähaluinen mies, enkä ikinä maininnut asiasta hänelle mitään. Ajattelin että antaa mennä omalla painollaan ja katsotaan mihin suuntaan tämä kehkeytyy. Ajattelin ettei miltään parisuhteelta voi saada kaikkea.

Ajattelin että ehkä että suhteen alussa olisi myös tietynlaista alkukankeutta ja ujoutta, ajattelin että se pikku hiljaa väistyy mutta oikeasti alkoi lähtemään huonompaan suuntaan. Seksikerrat alkoivat vähenemään, vaikka seksi oli alkanut luistaa entistä paremmin.

Miestä ei vaan jollain tapaa kiinnosta, vaikka en ole lahna. Olen kysynyt mistä hän pitää/syttyy mutta kun hän ei itsekään tiedä. En ole sängyssä liian vaativa, suostun aina niihin asentoihin esim mitä mies haluaa. Annan hänelle suuseksiä ja sitä rataa. Toki vaadin myös itselleni pientä lämmittelyä ettei vaan suorilta sisään, se on kai ihan oikeutettua.

En ole orgasmikeskeinen, mies on ensimmäinen ihminen jonka kanssa saan sen yhdynnässä, mutta en nosta meteliä vaikka en saisikaan.

Nyt jälkeenpäin mies on alkanut selittelemään että hänellä on niin isot suorituspaineet ettei siksi halua seksiä.

En tiedä pitääkö tämä paikkaansa vai onko vaan taas heitto muiden seassa että pääsee eroon puhumisesta.. Ei kuitenkaan ole ikinä ollut mitään erektio-ongelmia tms, vaan kaikki on sujunut. En mielestäni ole ikinä miehelle sanonut mitään pahaa seksistä tms. Miehellä on myös keskimääräistä pienempi (joka ei ole ollut minulle ongelma!), mutta olen miettinyt että voisiko se olla hänelle itselleen ongelma päässään.. Tai sitten minä tunnun liian löysältä, ja runkkaamisella saa paremman tuntuman. En tiedä.

Minulta vaan loppui halut kaikkien näiden miehen letkautusten jälkeen. Tuntuu että kunnioitus ja arvostus romahti, enkä tiedä miten saisin suhteen taas normaaliin jamaan.

Mies ei tule ikinä oppimaan puhumista, eikä osaa kertoa miksi käyttäytyy niin kuin käyttäytyy. Eikä kuulemma tiedä tulisiko asia ikinä muuttumaan.

Olen vaan niin kyllästynyt että asumme saman katon alla kuin kaksi vierasta ihmistä. Tuntuu etten tunne koko miestä, kun hän on niin etäinen fyysisesti ja henkisesti. Ei mitään tietoa mitä hänen päässään liikkuu, ja minua ei katso/kosketa juuri koskaan. Ei kerro kuinka hyvältä läheisyyteni tuntuu, eikä näytäkään sitä. Ei kaipaa siis minua "iholle". Suoritamme täällä arkea kuin mitkäkin ruuhkavuosia elävät vanhemmat, vaikka meillä ei tosiaan lapsia ole ja mielestäni toinen pitäisi kiinnostaa kun aikaakin olisi..

Ja tosiaan miestä en ole lempannut vielä siksi, että olen takertunut siihen että mies on muuten hyvä mies. Ei mikään hullu, ei väkivaltainen tai hillu koko ajan kauheassa humalassa. Hoitaa itsensä ja taloutensa, osaa myös tehdä kotitöitä. Mutta tuntuu että meidän parisuhde on ihan hukassa enkä tiedä haluammeko vaan eri asioita ja olemmeko liian erilaisia persoonia toisillemme, puuttuuko joku kemia tms.

En vaan saa mitään vastauksia mihinkään. Tuntuu että tähän pitää tyytyä tai sitten vaihtaa maisemaa.

En tiedä mikä on oikein ja onko tämä riittävä syy, vai pitäisikö rakkauden voittaa nämäkin ongelmat? Tuntuu tyhmältä elää jo 25-vuotiaana puutteessa. Toisaalta halut omaa miestäni kohtaan katosivat kun tajusin että hän haluaa ennemmin omaa kättään kuin minua, koska on laiska eikä jaksa nähdä vaivaa.

En tiedä olenko vain turhaan katkeroitunut ja se nyt häiritsee koko parisuhdetta. Syyttelen jatkuvasti itseäni etten saa tuntea näin, ja että asiat olisivat paremmin jos minä olisin jollain tapaa parempi.

Uskottelen myös että hyvää miestä ei tämän vuoksi kannata jättää, ehkä ongelmat ratkeaa tulevaisuudessa tms. Tuntuu että kaikki suhteet menevät samaan jamaan aikanaan, jotenkin tässä sokeutuu ongelmille että mikä parisuhteessa on sopivaa ja mikä ei.

Eroa!

Ps. Eivät ruuhkavuodetkaan oikeuta pihtaamista ja puhumattomuutta.