Koulussa ei tule olemaan edea arvosanoja

Eikö sanallinen arvointi voi olla epätarkkaa? Siihen voi laittaa mitä vain kiitettävän ja tyydyttävän väliltä, kun ei ole mitään näyttöä siitä, mistä se arvio tulee. En tiedä, sainko aikoinaan omassa lapsuudessani jonkin valaistumisen, kun jostain syystä sanalliset arviot olivat melko kehnoja, mutta kun arvosanat alkoivat tulla kokeen perusteella numeroina, niin olivat 9-10.

Vanhemmat taas narisemassa kun pitäisi keskittyä enemmän lapsen koulunkäyntiin.

https://peda.net/kotka/ops-2016/arviointi/ajat-muuttuvat:file/download/…

Mikä perustelu! Luitko edes artikkelia? Ymmärsitkö lukemasi? Not.

Paljon paremmin sekä oppilas että vanhemmat ymmärtävät sanallisesta arvostelusta. Siinähän kerrotaan, mikä sujuu, mikä taas tarvitsee harjoittelua. Numero on vain numero, eikä kerro yhtään mitään muuta kuin sijoittumista. Lapset pitää nimenomaan pistää ajattelemaan ja oppimaan, ei tavoittelemaan jotain numeroa.

onhan se hyvä, ettei heikonpien lapsien mieltä pahoiteta huonoilla numeroilla. tosin tuossa on se ongelma, kun alkaa tulla sanallisten arviointien sijasta numeroita, niin voi olla aikamoinen kolaus lapselle ja vanhemmille, miten huonoja numerot ovat.

Vierailija kirjoitti:

Mikä perustelu! Luitko edes artikkelia? Ymmärsitkö lukemasi? Not.

Paljon paremmin sekä oppilas että vanhemmat ymmärtävät sanallisesta arvostelusta. Siinähän kerrotaan, mikä sujuu, mikä taas tarvitsee harjoittelua. Numero on vain numero, eikä kerro yhtään mitään muuta kuin sijoittumista. Lapset pitää nimenomaan pistää ajattelemaan ja oppimaan, ei tavoittelemaan jotain numeroa.

Totta tämäkin MUTTA eivät huoltajan tai lapsen kyvyt riitä arvioimaan, minkä tasoista tämä osaaminen on tai kuinka vakavia ovat mainitut puutteet. On aika karmeaa, jos 14-vuotiaaksi kuvittelee olevansa ihan ok tai jopa hyvä jossain ja sitten totuus rytinällä valkenee. Järkytys voi olla vielä suurempi kotona.

Jos minä arvioisin kasiluokan päätteeksi oppilasta sanallisesti, voisin esim. todeta, että hän osaa tyydyttävästi sanaluokat, mutta verbin taivuttamista pitäisi harjoitella ja että hän osaa jo kirjoittaa melko laajoja tekstejä, mutta tekstilajien hallinta kaipaa kohennusta, ja että hän osaa jaksottaa tekstinsä, mutta otsikointi ja lopettaminen ovat haastavia, ja että pää- ja sivulauseen välinen pilkku on paikallaan, mutta yhdyssanoja pitää vielä opiskella, ja että hän pystyy lukemaan nuortenkirjoja ja kertomaan niistä luokalle suullisesti, joskaan ei aina osaa vielä käyttää opiskeltuja käsitteitä, ja että hän osaa ilmaista mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti, mutta perusteleminen on vielä vaikeaa. 

Kuinka moni olisi vanhempana tyytyväinen? Mitä luulette arvosanan olevan? Tuossa kuvaamani osaaminen on tasoa 5-6.

Nämä nuorempien opettajien metodit tuntuvat kyllä olevan jollain tapaa parempia oppimisen kannalta. Meidän lapsella tällainen innovatiivinen opettaja ja jäi asioita päähän paljon paremmin mm. tekemällä projekteja asioista: kivikautta opiskellessa tehtiin ryhmätöinä hieno kivikautinen kylä, sellainen jossa oli rakennukset ja kaikki. Oppilaat saivat suunnitella koekysymyksiä jne.. sellaisia juttuja, joita ei aiemmin oikeastaan ollut kovin paljon ollut. 

Yli ysin keskiarvo aina lapsellani, osaa siis kyllä perinteisellä pänttäämisperiaatteellakin opiskella ja tietty kielissä täytyykin jonkin verran, mutta tuo tapa oli paljon mukavampi, ei niin kamalaa stressiä ja ulkolukua, vaan oikeasti jäi mieleenkin niitä asioita. Plus saivat osallistua tunteihin ihan eri tavalla kuin aiemmin, joissain aineissa melkeinpä tasavertaisina opettajan kanssa. Tykkäsin kovasti. Nyt yläasteella taas perinteinen tapa eli pänttää pänttää.. 

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuorempien opettajien metodit tuntuvat kyllä olevan jollain tapaa parempia oppimisen kannalta. Meidän lapsella tällainen innovatiivinen opettaja ja jäi asioita päähän paljon paremmin mm. tekemällä projekteja asioista: kivikautta opiskellessa tehtiin ryhmätöinä hieno kivikautinen kylä, sellainen jossa oli rakennukset ja kaikki. Oppilaat saivat suunnitella koekysymyksiä jne.. sellaisia juttuja, joita ei aiemmin oikeastaan ollut kovin paljon ollut. 

Yli ysin keskiarvo aina lapsellani, osaa siis kyllä perinteisellä pänttäämisperiaatteellakin opiskella ja tietty kielissä täytyykin jonkin verran, mutta tuo tapa oli paljon mukavampi, ei niin kamalaa stressiä ja ulkolukua, vaan oikeasti jäi mieleenkin niitä asioita. Plus saivat osallistua tunteihin ihan eri tavalla kuin aiemmin, joissain aineissa melkeinpä tasavertaisina opettajan kanssa. Tykkäsin kovasti. Nyt yläasteella taas perinteinen tapa eli pänttää pänttää.. 

Ns. hyvät oppilaat oppivat kyllä millä metodilla tahansa ja varmaan on ollut kivaa. Mutta mikähän mahtaa olla heikkojen oppilaiden tietämys nyt noista asioista? Moni varmaan muistaa, että oli kivat leikit, mutta siihen se helposti jää.

Yläkoulua pitäisi uudistaa, siellä on kaikki pielessä. Saman aineen viikkotunnit pitäisi pitää putkeen. Kotitehtävät tietokoneella tehtäväksi kokonaan. Taukoina, aamupäivällä yksi happihyppely opettajan johdolla, sitten tunnille, jonka jälkeen ruokatauko ja iltapäivällä tauko jossa syödään omia eväitä.

Lukioon pyritään keskiarvolla. Vain ne numerot ratkaisevat.

Kaikki tuo muu on vaan taas puuhastelua puuhastelun vuoksi.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Nämä nuorempien opettajien metodit tuntuvat kyllä olevan jollain tapaa parempia oppimisen kannalta. Meidän lapsella tällainen innovatiivinen opettaja ja jäi asioita päähän paljon paremmin mm. tekemällä projekteja asioista: kivikautta opiskellessa tehtiin ryhmätöinä hieno kivikautinen kylä, sellainen jossa oli rakennukset ja kaikki. Oppilaat saivat suunnitella koekysymyksiä jne.. sellaisia juttuja, joita ei aiemmin oikeastaan ollut kovin paljon ollut. 

Yli ysin keskiarvo aina lapsellani, osaa siis kyllä perinteisellä pänttäämisperiaatteellakin opiskella ja tietty kielissä täytyykin jonkin verran, mutta tuo tapa oli paljon mukavampi, ei niin kamalaa stressiä ja ulkolukua, vaan oikeasti jäi mieleenkin niitä asioita. Plus saivat osallistua tunteihin ihan eri tavalla kuin aiemmin, joissain aineissa melkeinpä tasavertaisina opettajan kanssa. Tykkäsin kovasti. Nyt yläasteella taas perinteinen tapa eli pänttää pänttää.. 

Ns. hyvät oppilaat oppivat kyllä millä metodilla tahansa ja varmaan on ollut kivaa. Mutta mikähän mahtaa olla heikkojen oppilaiden tietämys nyt noista asioista? Moni varmaan muistaa, että oli kivat leikit, mutta siihen se helposti jää.

Juuri niin. Heikommat eivät opi mitään, varsinkaan uusia taitoja. On liian helppo jäädä maleksimaan taustalle, kun tehdään vähän projektitöitä. Muutoinkin alakoulussa on vähän eri meininki, kun yksi opettaja hoitaa kaiken ja projektia voi tehdä viikon putkeen. Yläkoulussa on yhtä oppiainetta 1-3 tuntia viikossa. Tulee aika pitkiä projekteja.

Voi olla 8lk murkkuna vähän sulattelemista osalla, kun lävähtää ensimmäisen kerran numerot todistukseen. Aika moni putoaa ehkä korkealta kun on siihen asti kasvanut löysäilyyn. Lapsihan monesti kuvittelee että hyvin menee kun pääsee luokaltaan. Tuossa iässä on enää vaikea muuttaa opiskelutapaa, kun tuossa iässä koulu ei suurta osaa paljoa kiinnosta.

Olen opettaja ja mun mielestä todella huono systeemi! On lähes mahdotonta muistaa kaikkien oppilaiden vahvuudet ja heikkoudet niin, että niistä voisi tehdä kattavan arvostelun kerran vuodessa. Numerosysteemi on paljon parempi, oppilaat ja vanhemmat voivat kokeitten perusteella katsoa, mikä sujuu ja mikä ei. Tietty jos haluaa tietää lisää, voi ottaa opettajaan yhteyttä. Meillä on Suomessa maailman paras koulutustaso, en tajua miksi näitä turhia uudistuksia pitää änkeä mukaan.

Onneksi ei ole lapsia

Meidän lapsen koulussa säilyy edelleen myös numeroarvostelu, rinnalle tulee myös sanallinen arviointi.

Lapsi meni just kasille. Onneksi

Mahdollisuus antaa numeroita vasta ysillä. Luokat 1-8. Annetaan sanallista arviointia: ihan kivasti menee, olet reipas, hyvin sujuu. Ysillä paljastuu, että hyvin sujuu mutta tiedolliset tulokset voi olla esim. Numeron 6 tasoa. Mukava hakea noilla yllätysnumeroilla yhteishaussa.

Vierailija kirjoitti:

Meidän lapsen koulussa säilyy edelleen myös numeroarvostelu, rinnalle tulee myös sanallinen arviointi.

Tämä kuulostaisi minun korvaani parhaalta systeemiltä. Numero näyttäisi, että missä mennään ja pitääkö yrittää potrata jatko-opintojen suhteen, sanallisessa arvostelussa voisi sitten eritellä vähän enemmän ja ennen kaikkea korostaa niitä asioita, joissa meni myös hyvin.

Minä olen noin kuutisen vuotta sitten valmistunut peruskoulusta, ja päällisin puolin oli kyllä vähän se fiilis, että siellä arvostelussa keskityttiin erityisesti niihin tehtyihin virheisiin. Onnistuneista suorituksista tuli kehuja lähinnä, jos olit sellainen nelosen-vitosen-kutosen oppilas ja yhtäkkiä onnistuit, mutta jos suoritus oli tasaisen hyvää, meininki oli "tämä meni väärin, tämä meni huonosti, tuon ymmärsit väärin, et puhunut tarpeeksi selvästi esitelmässä. Yhdeksikkö". Olen ylikriittinen henkilö, jolla on heikko itsetunto, ja olisi kyllä ollut kiva joskus saada joku sanallinen arvostelu, jossa oltaisiin vähän kehuttukin.

Vierailija kirjoitti:

Vierailija kirjoitti:

Mikä perustelu! Luitko edes artikkelia? Ymmärsitkö lukemasi? Not.

Paljon paremmin sekä oppilas että vanhemmat ymmärtävät sanallisesta arvostelusta. Siinähän kerrotaan, mikä sujuu, mikä taas tarvitsee harjoittelua. Numero on vain numero, eikä kerro yhtään mitään muuta kuin sijoittumista. Lapset pitää nimenomaan pistää ajattelemaan ja oppimaan, ei tavoittelemaan jotain numeroa.[/quote

Jos minä arvioisin kasiluokan päätteeksi oppilasta sanallisesti, voisin esim. todeta, että hän osaa tyydyttävästi sanaluokat, mutta verbin taivuttamista pitäisi harjoitella ja että hän osaa jo kirjoittaa melko laajoja tekstejä, mutta tekstilajien hallinta kaipaa kohennusta, ja että hän osaa jaksottaa tekstinsä, mutta otsikointi ja lopettaminen ovat haastavia, ja että pää- ja sivulauseen välinen pilkku on paikallaan, mutta yhdyssanoja pitää vielä opiskella, ja että hän pystyy lukemaan nuortenkirjoja ja kertomaan niistä luokalle suullisesti, joskaan ei aina osaa vielä käyttää opiskeltuja käsitteitä, ja että hän osaa ilmaista mielipiteensä suullisesti ja kirjallisesti, mutta perusteleminen on vielä vaikeaa. 

Kuinka moni olisi vanhempana tyytyväinen? Mitä luulette arvosanan olevan? Tuossa kuvaamani osaaminen on tasoa 5-6.[/

Peukutin ylös, mutta uteliaisuudesta kysyn eikö tuosta arvioinnista sitten voi jättää noita positiivisia pois ja kirjoittaa vähän raaemman yhteenvedon? Esim. Osaaminen ja opiskelutaidot kokonaisuudessaan vain tyydyttäviä. Paljon kirimistä keskiarvon tasolle. Motivaatio paska, asenne paska, viitsimätön. Otettava nyt hyvin vakavasti huomioon kotona ja ennustettu tulotaso: sossun tuet! Tulee kuitenkin ihan hyvin toimeen muitten oppilaitten kanssa. Tms.

Tää uusi systeemihän keksittiin vain sen takia että tyhmät nee-kerit saa niin huonoja numeroita ja nyt sitä yritetään hyssytellä.